Olen yksinäinen. Aamulla kun herään, ajattelen ensimmäiseksi yksinäisyyttä. Asunnossa tuntuu olevan aina niin hiljaista. Toivon kuulevani siivoojan äänen rappukäytävästä, talvella lumiauran kolahdukset ulkoa tai ääniä naapurista, jolloin olisi edes jokin rikkomassa hiljaisuutta. Joskus kiertelen kaupungilla ja venytän kotiin menoa, jotta saisi kuulla ja nähdä ihmisiä. Tai matkustan joukkoliikennevälineillä, jotta saisin olla ihmisten seurassa. En kuitenkaan puhu kenenkään kanssa.
Lapsena minulla oli vielä paljon ystäviä. Sen jälkeen olin useita vuosia täysin yksin. Viime aikoina olen kuitenkin reipastunut ja lähtenyt etsimään ystäviä netistä. Pari tuttua olen saanut, mutta välillä saattaa mennä monta kuukauttakin, etten näe heitä enkä kuule heistä mitään, joten yhä kaipaisin uusia ystäviä elämääni. Ihannetilanne olisi se, että voisi joka päivä tai lähes joka päivä nähdä jotain ystävää. Aluksi kuitenkin riittäisi se, että näkisi edes kerran viikossa.
Harrastuksiakin mulla on, mutta yksinäisyys ei poistu, vaikka tekemistä ja puuhaa olisi vaikka kuinka. Elämä tuntuu menevän hukkaan yksin ollessa, kun ei jää muistoja, joita jakaa toisen kanssa.
Luonteeltani olen rauhallinen, looginen ja positiivinen. En juo enkä polta. Olen vähän alle kolmekymppinen.
Lautapelejäkin olen ostellut varastoon siltä varalta, että jonain päivänä saisin pelata niitä jonkun kanssa. Siellä ne odottavat.
Muuten kyllä sietäisin yksin oloa, mutta pahinta on se, että terveyteni on alkanut reistailla ilmeisesti yksinäisyyden takia ja huononee edelleen koko ajan. Pysähtyisi edes tämä paheneminen, niin olisin onnellinen. Kaikki muut asiat elämässäni ovat kunnossa, joten en ole keksinyt terveyteni huononemiselle mitään muuta selitystä kuin tämä yksinäisyys. Uskon, että terveyteni tulisi takaisin kuntoon, jos löytäisin ystäviä. Ihmettelen, miksi minä olen mennyt näin huonoon kuntoon. Monet muut yksinäiset ovat kuitenkin ihan terveitä.
Ehkä hyvä puoli tässä kaikessa on se, että kun on ollut monta vuotta yksin, niin ehkä sitä oppii arvostamaan ystävyyttä. Jos joskus löytää ystävän, niin hyväksyy hänet kaikkine virheineen.
Jos joku haluaa, niin voin ruveta kirjoittelemaan. Haluaisin kuitenkin tavata myös kasvokkain. Voit olla terve tai sairas, sukupuolellakaan ei ole väliä, mutta ongelmieni takia EN ETSI SEURUSTELUKUMPPANIA!
Minulle voi kirjoittaa osoitteeseen [email protected]
Lapsena minulla oli vielä paljon ystäviä. Sen jälkeen olin useita vuosia täysin yksin. Viime aikoina olen kuitenkin reipastunut ja lähtenyt etsimään ystäviä netistä. Pari tuttua olen saanut, mutta välillä saattaa mennä monta kuukauttakin, etten näe heitä enkä kuule heistä mitään, joten yhä kaipaisin uusia ystäviä elämääni. Ihannetilanne olisi se, että voisi joka päivä tai lähes joka päivä nähdä jotain ystävää. Aluksi kuitenkin riittäisi se, että näkisi edes kerran viikossa.
Harrastuksiakin mulla on, mutta yksinäisyys ei poistu, vaikka tekemistä ja puuhaa olisi vaikka kuinka. Elämä tuntuu menevän hukkaan yksin ollessa, kun ei jää muistoja, joita jakaa toisen kanssa.
Luonteeltani olen rauhallinen, looginen ja positiivinen. En juo enkä polta. Olen vähän alle kolmekymppinen.
Lautapelejäkin olen ostellut varastoon siltä varalta, että jonain päivänä saisin pelata niitä jonkun kanssa. Siellä ne odottavat.
Muuten kyllä sietäisin yksin oloa, mutta pahinta on se, että terveyteni on alkanut reistailla ilmeisesti yksinäisyyden takia ja huononee edelleen koko ajan. Pysähtyisi edes tämä paheneminen, niin olisin onnellinen. Kaikki muut asiat elämässäni ovat kunnossa, joten en ole keksinyt terveyteni huononemiselle mitään muuta selitystä kuin tämä yksinäisyys. Uskon, että terveyteni tulisi takaisin kuntoon, jos löytäisin ystäviä. Ihmettelen, miksi minä olen mennyt näin huonoon kuntoon. Monet muut yksinäiset ovat kuitenkin ihan terveitä.
Ehkä hyvä puoli tässä kaikessa on se, että kun on ollut monta vuotta yksin, niin ehkä sitä oppii arvostamaan ystävyyttä. Jos joskus löytää ystävän, niin hyväksyy hänet kaikkine virheineen.
Jos joku haluaa, niin voin ruveta kirjoittelemaan. Haluaisin kuitenkin tavata myös kasvokkain. Voit olla terve tai sairas, sukupuolellakaan ei ole väliä, mutta ongelmieni takia EN ETSI SEURUSTELUKUMPPANIA!
Minulle voi kirjoittaa osoitteeseen [email protected]
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kerro miltä suunnalta olet?
sinä asustelet?
Meinaan vaan, että voisin kirjoitella sinulle, mutta jos asut kovin kaukana, niin emme voi tavata ja se kirjoittelu on ehkä silloin vähän turhaa..
Asun itse turun alueella ja olen 32v.
Olen jo oikeastaan aika tottunut yksinäisyyteen ja jopa nautin siitä, mutta olisihan se kiva edes JOSKUS johonkin mennä vaikka leffaan tai ulos syömään jonkun kanssa.
Käytkö töissä ja onko sinulla siellä työkavereita?
Töissä minulla on kavereita, mutta hekin ovat vähän sellaisia etteivät vapaa-aikana välitä lähteä mihinkään, kun heillä on puolisot niin ymmärrettävästi viihtyvät kotosalla.
Töissä rupattelukin kuitenkin auttaa huomattavasti.
Oletko nainen vai mies, minkä ikäinen, mistä?
Olen vähän alle kolmekymppinen nainen Keski-Suomesta.
Olen tosi huono tekemään aloitteita ihmisten kanssa mutta jos joku kirjoittaa minulle ensin niin vastaan kyllä takaisin. Seurustelen, mutta minullakaan ei juuri ole ystäviä joten jos joku haluaisi ihan vain netissä kirjoitella niin tässä osoite: [email protected]