Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja pitää ampuma-aseen väliaikaista haltuunottoa koskevia säännöksiä epäselvinä. Pajuojan kanta sisältyy kahteen tuoreeseen ratkaisuun.
Nykyisen ampuma-aselain mukaan poliisin on otettava ase pois sen haltijalta, jos aseen väärinkäytön vaara on ilmeinen. Tällöin on tehtävä kahden viikon kuluessa päätös joko luovuttaa ase takaisin haltijalle tai ottaa se poliisin haltuun.
Ase on otettava pitempiaikaisesti poliisin haltuun, jos on perusteltua syytä epäillä, että asetta käytetään väärin tai jos aseluvan peruuttaminen on vireillä. Tämä ns. väliaikainen haltuunotto on voimassa kolme kuukautta.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan haltuunoton kynnykset ovat ristiriitaiset. Ensi vaiheessa ase voidaan ottaa kahden viikon ajaksi pois, kun väärinkäytön vaara on "ilmeinen". Väliaikaisen haltuunoton kynnys kuitenkin on alhaisempi: ase voidaan ottaa kolmeksi kuukaudeksi poliisin haltuun, kun on "perusteltu syy epäillä" väärinkäyttöä.
Pajuoja on kiinnittänyt sisäministeriön ja poliisihallituksen huomiota lainsäädännön epäloogisuuteen.
Myös hallintolakia noudatettava
Epäselvyyttä on vallinnut siitäkin, mitä lakeja väliaikaisessa haltuunotossa on noudatettava.
Ampuma-aselain mukaan poliisin on ilmoitettava haltuunotosta luvanhaltijalle ja kerrottava hänelle haltuunoton syy. Haltuunotosta on laadittava pöytäkirja tai siitä on tehtävä merkintä muuhun asiakirjaan.
Lisäksi asiassa on sovellettava hallintolakia. Väliaikaisesta haltuunotosta ja sen jatkamisesta on siis tehtävä perusteltu kirjallinen päätös. Siihen on liitettävä valitusosoitus ja se on annettava tiedoksi hallintolain mukaisesti. Näin poliisi ei menetellyt toisessa nyt ratkaistuista kanteluista.
Sopimukset ovat kiellettyjä
Toinen kantelija oli tuonut aseensa itse poliisilaitokselle, mitä ilmeisimmin kuitenkin poliisin aloitteesta.
Apulaisoikeusasiamies toteaa, että aseen poisottaminen on luonteeltaan pakkotoimenpide, joka ei voi perustua suostumukseen tai sopimukseen. Kansalainen voi kokea poliisin ehdotukset kehotuksiksi tai käskyiksi, joista ei voi kieltäytyä.
Poliisin tulisikin Pajuojan mukaan vain arvioida, ovatko lainmukaiset edellytykset aseen poisottamiselle olemassa. Myös poliisihallituksen ja poliisilaitoksen kanta sopimuksiin on kielteinen.
Hallussapitoa arvioitava tapauksittain
Lahdessa ainakin oman kokemuksen mukaan riittää että on pari kertaa putkassa. Vaikka olisi vain sammunut eikä koskaan riehunut ja ollut vaaraksi muille. Poliisi vielä sanoi ettei kannata valittaa ja minä tyhmä uskoin. Ei pitäisi ikinä luottaa kehenkään, ei edes poliisiin. Miksei otettu väliaikaisesti huostaan vaan piti heti antaa romutettavaksi?
Nykyisen ampuma-aselain mukaan poliisin on otettava ase pois sen haltijalta, jos aseen väärinkäytön vaara on ilmeinen. Tällöin on tehtävä kahden viikon kuluessa päätös joko luovuttaa ase takaisin haltijalle tai ottaa se poliisin haltuun.
Ase on otettava pitempiaikaisesti poliisin haltuun, jos on perusteltua syytä epäillä, että asetta käytetään väärin tai jos aseluvan peruuttaminen on vireillä. Tämä ns. väliaikainen haltuunotto on voimassa kolme kuukautta.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan haltuunoton kynnykset ovat ristiriitaiset. Ensi vaiheessa ase voidaan ottaa kahden viikon ajaksi pois, kun väärinkäytön vaara on "ilmeinen". Väliaikaisen haltuunoton kynnys kuitenkin on alhaisempi: ase voidaan ottaa kolmeksi kuukaudeksi poliisin haltuun, kun on "perusteltu syy epäillä" väärinkäyttöä.
Pajuoja on kiinnittänyt sisäministeriön ja poliisihallituksen huomiota lainsäädännön epäloogisuuteen.
Myös hallintolakia noudatettava
Epäselvyyttä on vallinnut siitäkin, mitä lakeja väliaikaisessa haltuunotossa on noudatettava.
Ampuma-aselain mukaan poliisin on ilmoitettava haltuunotosta luvanhaltijalle ja kerrottava hänelle haltuunoton syy. Haltuunotosta on laadittava pöytäkirja tai siitä on tehtävä merkintä muuhun asiakirjaan.
Lisäksi asiassa on sovellettava hallintolakia. Väliaikaisesta haltuunotosta ja sen jatkamisesta on siis tehtävä perusteltu kirjallinen päätös. Siihen on liitettävä valitusosoitus ja se on annettava tiedoksi hallintolain mukaisesti. Näin poliisi ei menetellyt toisessa nyt ratkaistuista kanteluista.
Sopimukset ovat kiellettyjä
Toinen kantelija oli tuonut aseensa itse poliisilaitokselle, mitä ilmeisimmin kuitenkin poliisin aloitteesta.
Apulaisoikeusasiamies toteaa, että aseen poisottaminen on luonteeltaan pakkotoimenpide, joka ei voi perustua suostumukseen tai sopimukseen. Kansalainen voi kokea poliisin ehdotukset kehotuksiksi tai käskyiksi, joista ei voi kieltäytyä.
Poliisin tulisikin Pajuojan mukaan vain arvioida, ovatko lainmukaiset edellytykset aseen poisottamiselle olemassa. Myös poliisihallituksen ja poliisilaitoksen kanta sopimuksiin on kielteinen.
Hallussapitoa arvioitava tapauksittain
Lahdessa ainakin oman kokemuksen mukaan riittää että on pari kertaa putkassa. Vaikka olisi vain sammunut eikä koskaan riehunut ja ollut vaaraksi muille. Poliisi vielä sanoi ettei kannata valittaa ja minä tyhmä uskoin. Ei pitäisi ikinä luottaa kehenkään, ei edes poliisiin. Miksei otettu väliaikaisesti huostaan vaan piti heti antaa romutettavaksi?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.