itseäni kamalasti, kun menin taas katsomaan naamakuvaasi. Olitkin vaihtanut sen. Se iski taas kuin miljoona volttia, ei taida elinikä enää riittää siihen, että pääsisin susta irti ja löytäisin jonkun muun, joka tuntuis niin paljon. :( Kurkussa kuristaa, mutta kun asiaa alkaa ajattelemaan niin tuska on liian kova jotta voisi itkeä. Kuitenkaan meillä ei ollut paljon mitään, välillä tuntui että oli yhteys, mutta oliko sitä sittenkään... mietin olenko hullu.
Syytän
Alamaissa taas.
6418
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
me kavereita facebookissa?
Kurkata vaikka ei mitä'än profiilia olisikaan.
Minäkin syytän itseäni, vaikka en ole mielestäni paljon mitään tänne k..............,
Omaa hölmöyttäni, - kun ohimennen maintisin siitä ja tästä.. ?
Yhteys? - mistä puhut? Voisitko tarkentaa? Pidän kyllä naamani poissa niin tarvittaessa
Sorry..
haluaisit vaan välittää ja pitää huolta hänestä niin paljon.
Aivan niinkuin minäkin ,ja sen vuoksi joudun itsekkin välillä pyyhkimään kyyneleitä
Tunne on kuitenkin niin hyvä ja lämmin että sen kanssa jaksaa elää ,en minä siitä luopua koskaan haluaisi.
vei miehelle tarkoitettu?
ollenkaan hyvin nyt, nukuin 12 tuntia eli koko päivän. :( Muutenkin on vaikeaa, vielä pitää olla tämmöinen pässi. En tajua miten voi surra niin paljon jotain mitä ei ollutkaan.