Voiko 1.tyypin diabeetikko kehittää kroppaansa kuten "ei-diabeetikot aka terveet"? Siis kuntosali treenillä, painoja kolistellen? Miten hiilarit, proteiinit ja hyvät rasvat? Estääkö sairaus lihasten kasvua?
Olen parikymppinen nuori mies ja salitreeniä takana muutama vuosi. Nyt kuitenki tulokset ja painon lisääminen (=lihas, EI läski) on ollut kovin vaikeaa ja tovin.
Millaista ravintoa suosittelette ( lääkärit, asiantuntijat, kaimat )? Pitkäsokeri oli juuri loistava, 7,6. Sairautta takana pian vuosikymmen ja kaikin puolin hyvin mennyt.
Mitat nyt 180/75, rasva% 7-8 eli paketti tiukka.
Olen parikymppinen nuori mies ja salitreeniä takana muutama vuosi. Nyt kuitenki tulokset ja painon lisääminen (=lihas, EI läski) on ollut kovin vaikeaa ja tovin.
Millaista ravintoa suosittelette ( lääkärit, asiantuntijat, kaimat )? Pitkäsokeri oli juuri loistava, 7,6. Sairautta takana pian vuosikymmen ja kaikin puolin hyvin mennyt.
Mitat nyt 180/75, rasva% 7-8 eli paketti tiukka.
Vastaukset 11
Vanhimmat
"Miten hiilarit, proteiinit ja hyvät rasvat? Estääkö sairaus lihasten kasvua?"
Hilarit pois ja insuliinilääkitys alas.
LCHF/VHH ravinnosta saat kaikki sen mitä kehosi/elimistösi tarvitsee. Hiilihydraatti on pelkkää polttoainetta eikä hyödytä kehoasi mitenkään. Rasva toimii energian lähteenä ja proteiini kehon rakennusaineena.
kaupasta tai kirjastosta:
http://www.adlibris.com/se/product.aspx?isbn=9522202053
Ja sitten liikkumaan kuten muutkin, diabetes ei estä liikuntaharrastustasi millään tavalla.
Jos et ole kuntosalilla aiemmin käynyt, niin kannattaa selvittää miten sokeritasapainosi reagoi kuntosalin aiheuttamaan "rääkkiin". Lähinnä tarkoitan, että todella rankassa treenissä verensokeri tahtoo ensin laksea, mutta heti treenin jälkeen tuleekin nousua jollain selvästikkin. Tuo nousu tapahtuu kuulemma siitä, että stressihormoneja erittyy vielä treenin loputtua jonkin aikaa (aiankin puolisen tuntia) todella rajusti ja esim. adrenaliini on yksi verensokeria nostava vaikuttaja.
Eräs diabeetikko-urheilijoita hoitanut diabeteslääkäri kertoi, että esim. jotkut jääkiekkoilijat joutuivat aina erän loputtua pistämään pienen ylimääräisen insuliini-lisän, jottei sokerit nousseet liikaa. Tuo ominaisuus koskee nimenomaan rankkoja liikuntalajeja, joihin kunnon kuntosalijututkin lasken.
Diabetesliiton Kohtauspaikalla on ainakin ollut joitain ahkerasti punttisalilla käyviä 1-tyypin diabeetikoita, myös maratonin juoksijoita ja he ovat keskustelleet siellä paljonkin miten tankata erilaisiin suorituksiin ja miten myös säädellä insuliinin määrää, jottei hypot pääse yllättämään.
Nykyisin muuten yleisellä tasolla sanotaan, että 1-tyypin diabeetikolla hyvä tasapaino on, jos Hba1c on välillä 6,5% - 7,5%. Sulla on siis omasta mielestäni ihan ok tasapaino, ei kuitenkaan mikään loistava :)
Jos sinulle ihan muuten on liikunta tuttua (uskon näin tietojesi perusteella), ei kuntosalille ole mitään esteitä ja esim. palautusjuomat ok. Mitään epämääräisiä erikoisvalmisteita ei kuitenkaan kannattaisi käyttää. Ja toki täytyy olla selvillä esim. munuaisten tilasta, kun miettii proteiinien lisäämisestä normisuosituksia isompiin määriin, mutta sinulla on kuitenkin D1 ollut vasta niin vähän aikaa, että tuskin sieltä puolelta tulee mitään tulee.
"Eräs diabeetikko-urheilijoita hoitanut diabeteslääkäri kertoi, että esim. jotkut jääkiekkoilijat joutuivat aina erän loputtua pistämään pienen ylimääräisen insuliini-lisän, jottei sokerit nousseet liikaa."
Mahtaisiko takana piileskellä se mitä tankataan ottelun aikana. Ne kuuluisat ja tarpeettomat hiilihydraattijuomat?
Veijolla varmaan on kokemusta D1:stä ja urheilusta?
Ja hän (siis Veijo) varmaan tietää täydellisesti miten elimistön stressihormonit toimivat verensokerin kanssa, miten erittyvät ja miten nopeasti tuo eritys lakkaa rankan liikuntasuorituksen jälkeen... Nythän on kysymys tosiaan D1:stä ja urheilusta.
Tunnen useammankin D1:n, joka mm. juoksee maratoneita ja noita Viejon inhoamia hiilareita on heidän tankattava etukäteen melkoisesti (siis tarkoittaa useamman päivän valmisteluja hiilareilla, siis sitä ennen maratonia tarvittavaa tankkausta). Muuten lopahtaa matka kesken, kun ei ole mistä energiaa saisi itse suorituksen aikana. Ja sanottakoon vielä, että ainakin osa näistä tuntemistani ei mässäile millään virallisterveellisella, vaan normisti hiilarimäärä on kohtuullisen pieni, ovat siis lähinnä kait "hyväkarppaajia". Tämä siis noin yleensä rankemmasta liikunnasta D1:n kanssa eikä tosiaan liity tuohon kuntosalipuoleen mitenkään.
Ai niin, noi aiemmin kertomani esimerkit olivat esim. SM-tason jääkiekkoilijoita, osa sieltä Viejon Ruotsin puolelta (olikos se siellä joku "Elit Serien"???).
Niinpä niin ja kun moni urheilija joutuu todellakin tankkaamaan suorituksen aikana näitä *kuuluisia ja tarpeettomia* hiilareita, jotta jaksavat todella urheilla. Nyt siis en puhu mistään kävelylenkistä, tai sen suuntaisesta, vaan ihan kovasta urheílusta.
"Niinpä niin ja kun moni urheilija joutuu todellakin tankkaamaan suorituksen aikana näitä *kuuluisia ja tarpeettomia* hiilareita, jotta jaksavat todella urheilla. "
Ja väität ettei ilman jaksa? Perustelisitko, mielummon joku hyvä tieteellinen raportti joka valaisee asiaa,
OK! Sovitaanko, että kokeilet juosta Tukholman maratoonin, ainoastaan vesipullojen kanssa. Aika tässä ei ole tärkeä, vaan se, että sinä juokset/urheilet ja juot nesteenä vain vettä. Kerro sitten, miten meni.
Miksi jokainen änkyrä vetää siinä vaiheessa tämän "esitä tieteellinen tutkimus" -kortin kun alkaa jäädä alakynteen. Eiköhän tässä tapauksessa urheilijoiden ja valmentajien kokemukset ole varmemmat kuin joku tieteellinen tutkimus.
Joku D2 penkkiurheilija voi pärjätäkin millä tahansa ohjeilla, mutta nyt olikin kyse aktiivisesti kuntoilevasta D1:tä ja muista urheilijoista. Minä en ainakaan uskalla antaa ohjeita tällaisille ihmisille, koska en kuulu tuohon ryhmään.
Luetko muuta kuin "urheilujuomien" valmistajien mainoksia??
Mä en käytä ks. tuotteita, koska en huippu-urheile.
Esitä sitten täällä, miten maratoonilla kävi, kun Tukholmassa juostaan, mä voin vaikka maksaa sun osallitumismaksun, jossei sulla ole rahaa.