http://www.vantaanlauri.fi/ajankohtaista/yksinelaminen-on-taloudellinen-riski
Yksineläminen on taloudellinen riski
Suomesta on tulossa yhä vahvemmin yksinelävien maa. Helsingissä yhden hengen talouksien osuus on jo puolet kaikista kodeista, Vantaalla 37 prosenttia ja valtakunnallisesti 39 prosenttia. Eniten yksineläviä Vantaalla on Tikkurilassa, Kaivokselassa ja Havukoskella ja suurin osa heistä on iältään 50–60-vuotiaita.
— Yksinelävien määrä on kasvanut noin kahdenkymmenen vuoden ajan ja toisin kuin yleisesti kuvitellaan, eniten kasvua on tapahtunut keski-ikäisten joukossa, ei vanhusten, Yksinelävät ry:n puheenjohtaja, turkulainen diakoni Raija Eeva kertoo.
Vaikka yksineläminen ei automaattisesti tarkoita köyhyyttä tai yksinäisyyttä, yksinelävät kärsivät muita yleisemmin terveysongelmista ja taloudellisista ongelmista. Kun kukaan ei ole jakamassa pakollisia kuluja, niin varsinkin työttömyyden tai sairauden kohdatessa elämäntilanne vaikeutuu nopeasti.
Yksinelävien köyhyys on yleistynyt erityisesti yksinasuvien nuorten ja iäkkäiden naisten parissa ja pääkaupunkiseudulla, jossa korkeat asumiskustannukset vaatisivat usein kahta ansaitsijaa.
Hiljainen ryhmä aktivoituu
Yksinelävien köyhyyttä tutkinut tohtorikoulutettava Anna-Maria Isola Helsingin yliopistosta on sitä mieltä, ettei yksinelävien asema varsinaisesti ole viime vuosina huonontunut, mutta yksinelävien ongelmista on vihdoin alettu puhua. Yksinelävien asemaa korostettiin esimerkiksi mediamaksusta käydyssä keskustelussa.
— Aikaisemmin yksinelävät ovat olleet hiljainen ryhmä ja heidän etunsa on usein asetettu vastakkain perheellisten kanssa. Toki osa yksinelävistä, kuten kansaeläkkeellä elävät, ovat nyt vaikeammassa asemassa kuin ennen, koska eläkkeet eivät ole pysyneet hintojen nousun tahdissa, Isola toteaa.
Vaikka esimerkiksi toimeentulotukea saavista talouksista 70 prosenttia on yhden hengen talouksia, yksineläviä ei toistaiseksi huomioida omana ryhmänään palveluissa tai sosiaalietuuksissa. Esimerkiksi Tanskassa yksinelävien asemaa on kuitenkin parannettu maksamalla yksinasuville hieman korkeampaa eläkettä tiettyyn tulorajaan asti.
Tutkimusta päätösten tueksi
Viime syksynä perustetun valtakunnallisen Yksinelävät ry:n tarkoituksena on edistää yksinelävien sosiaalista, terveydellistä, taloudellista ja oikeudellista asemaa. Puheenjohtaja Raija Eevan mukaan yksinelävien aseman parantaminen on hankalaa, sillä yksineläjiin liittyy yhä monenlaisia ennakkoluuloja ja heidän etunsa asetetaan vastakkain muiden kanssa. Esimerkiksi yksineläjien köyhyydestä puhuttaessa tilanne nähdään usein omana syynä, kun taas muiden väestöryhmien köyhyys nähdään sosiaalipolitiikan epäonnistumisena.
— Yksinelämistä pidetään myös hetkellisenä elämänvaiheena, eikä nähdä sitä, että opiskelu tai lapsiperheenä oleminenkin ovat vain ohimeneviä elämänvaiheita, joissa tuki on kiistatta tarpeen, Eeva havainnollistaa.
Anna-Maria Isolan ja Raija Eevan mukaan yksinelävien aseman parantamiseksi kaivattaisiin nyt ensisijaisesti lisää tietoa yksinelämisen vaiheista ja yksinasuvien kohtaamista ongelmista.
— Yksineläjät jäävät usein tutkimusten ulkopuolelle. Tieto olisi tarpeen, sillä tutkimuksia ja tilastoja käytetään poliittisten päätösten pohjana, Eeva perustelee.
Yksineläminen on taloudellinen riski
Suomesta on tulossa yhä vahvemmin yksinelävien maa. Helsingissä yhden hengen talouksien osuus on jo puolet kaikista kodeista, Vantaalla 37 prosenttia ja valtakunnallisesti 39 prosenttia. Eniten yksineläviä Vantaalla on Tikkurilassa, Kaivokselassa ja Havukoskella ja suurin osa heistä on iältään 50–60-vuotiaita.
— Yksinelävien määrä on kasvanut noin kahdenkymmenen vuoden ajan ja toisin kuin yleisesti kuvitellaan, eniten kasvua on tapahtunut keski-ikäisten joukossa, ei vanhusten, Yksinelävät ry:n puheenjohtaja, turkulainen diakoni Raija Eeva kertoo.
Vaikka yksineläminen ei automaattisesti tarkoita köyhyyttä tai yksinäisyyttä, yksinelävät kärsivät muita yleisemmin terveysongelmista ja taloudellisista ongelmista. Kun kukaan ei ole jakamassa pakollisia kuluja, niin varsinkin työttömyyden tai sairauden kohdatessa elämäntilanne vaikeutuu nopeasti.
Yksinelävien köyhyys on yleistynyt erityisesti yksinasuvien nuorten ja iäkkäiden naisten parissa ja pääkaupunkiseudulla, jossa korkeat asumiskustannukset vaatisivat usein kahta ansaitsijaa.
Hiljainen ryhmä aktivoituu
Yksinelävien köyhyyttä tutkinut tohtorikoulutettava Anna-Maria Isola Helsingin yliopistosta on sitä mieltä, ettei yksinelävien asema varsinaisesti ole viime vuosina huonontunut, mutta yksinelävien ongelmista on vihdoin alettu puhua. Yksinelävien asemaa korostettiin esimerkiksi mediamaksusta käydyssä keskustelussa.
— Aikaisemmin yksinelävät ovat olleet hiljainen ryhmä ja heidän etunsa on usein asetettu vastakkain perheellisten kanssa. Toki osa yksinelävistä, kuten kansaeläkkeellä elävät, ovat nyt vaikeammassa asemassa kuin ennen, koska eläkkeet eivät ole pysyneet hintojen nousun tahdissa, Isola toteaa.
Vaikka esimerkiksi toimeentulotukea saavista talouksista 70 prosenttia on yhden hengen talouksia, yksineläviä ei toistaiseksi huomioida omana ryhmänään palveluissa tai sosiaalietuuksissa. Esimerkiksi Tanskassa yksinelävien asemaa on kuitenkin parannettu maksamalla yksinasuville hieman korkeampaa eläkettä tiettyyn tulorajaan asti.
Tutkimusta päätösten tueksi
Viime syksynä perustetun valtakunnallisen Yksinelävät ry:n tarkoituksena on edistää yksinelävien sosiaalista, terveydellistä, taloudellista ja oikeudellista asemaa. Puheenjohtaja Raija Eevan mukaan yksinelävien aseman parantaminen on hankalaa, sillä yksineläjiin liittyy yhä monenlaisia ennakkoluuloja ja heidän etunsa asetetaan vastakkain muiden kanssa. Esimerkiksi yksineläjien köyhyydestä puhuttaessa tilanne nähdään usein omana syynä, kun taas muiden väestöryhmien köyhyys nähdään sosiaalipolitiikan epäonnistumisena.
— Yksinelämistä pidetään myös hetkellisenä elämänvaiheena, eikä nähdä sitä, että opiskelu tai lapsiperheenä oleminenkin ovat vain ohimeneviä elämänvaiheita, joissa tuki on kiistatta tarpeen, Eeva havainnollistaa.
Anna-Maria Isolan ja Raija Eevan mukaan yksinelävien aseman parantamiseksi kaivattaisiin nyt ensisijaisesti lisää tietoa yksinelämisen vaiheista ja yksinasuvien kohtaamista ongelmista.
— Yksineläjät jäävät usein tutkimusten ulkopuolelle. Tieto olisi tarpeen, sillä tutkimuksia ja tilastoja käytetään poliittisten päätösten pohjana, Eeva perustelee.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.