Elämäni paras päätös

oli ostaa kaksio Helsingistä vuonna 2005. Se oli aika, jolloin huomasin, että Helsingissä tahdon asua. Nyt sanotte, että olis ollu niin paljon parempi päätös ostaa se vaikka vuonna 1999, mutta iällensä ihminen ei mitään voi. Olin vuonna 2005 26-vuotias, kolme vuotta sitten valmistunut ja saman aikaa kokopäivätöissä töissä ollut. Ostin mielestäni kalliin asunnon, se maksoi tuolloin 149.000. Se oli paljon rahaa ja huolettihan se. Asuntojen hinnan romahtamisesta puhuttiin paljon ja tätäkin palstaa paljon seurasin. Ostin kumminkin mieleiseni asunnon ja todella hyvältä paikalta, ajattelin, että kun siinä kumminkin kauan eletään, niin eletään sitten siinä mistä tykätään. Putkiremontti oli takana, julkisivu edessä. Isä lainasi 20 000 pitkällä laina-ajalla ilman korkoja ja itsellä oli säästöjä, kun olin töissä ollut jo muutaman vuoden.

Helsinki on ollut kiva, mutta on aika mennä eteenpäin. Muutan Pohjois-Kanadaan, ehkä jään sinne, ehkä en. Lainaa, jota oli välillä lyhentänyt ylimääräisiäkin eriä, on jäljellä alle 50 000. Myin itse asuntoni, josta sain 225 000, josta vähenee jäljellä olleen julkisivun osuus n. 8 000e. Ja olenhan tätä itse remontoinut sisältä jne. Rahaa toki menee siihenkin. Mutta pakko nyt todeta, että ilman tätä en ikinä olisi päässyt lähtemään ulkomaille, josta on kumminkin tullut suuri unelmani. Ja jos nämä ihmiset ovat todellisia, siis ne jotka täällä odottavat asuntojen hintojen laskemista ja ovat odottaneet jo kymmenen vuotta, niin mahtaa harmittaa... Toinen vaihtoehto kai mullakin olisi silloin ollut asua vuokralla kallisti ja siihen ne rahat kai sit ois mennytkin. Nyt oli sentään kiva asunto kokonaiset 5 vuotta...
5234
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

alkaa velkapökäleellä selkeesti vintti tosissaan pimenemään. Kukaan muu ei kirjoita asuntojen hintoja käsittelevälle palstalle tuollaista siirappia. Alkaa vissiin usko ikuiseen nousuun hiipua salaa sielläkin päässä. Monien elämänsä tyhmin päätös on ollut juuri käsillä vuodesta 2005, kun omat rahat on kaikki sidottu vuosikymmeniksi talojen seiniin.

Äänestä
  • Jos jutussa olisi kirjoitettu että otti velkaa 225.000 ja sai nyt myydessä 149.000€, niin se juttu olisi sinusta ollu loistava esimerkki.

    Ei saavuta mitään, ellei uskalla tehdä mitään.

    Äänestä

  • mikäs tässä on niin siirappia? tyyppi on ostanut aikoinaan kämpän, josta saa nyt hintojen ollessa muutama kymmenen tuhatta euroa enemmän. myy, koska lähtee pois, eikä asunnolla ole itselle enää mitään käyttöä. hän käyttää rahansa asiaan, joka itselle on tärkeää eikä ilman tätä asuntokauppaa moinen olisi ehkä ollut mahdollista. vaikea tuommoista summaa on töissäkäymällä saada säästöön tuosta vain ja on tullut tuossa sivussa kumminkin kuin itsestään. kai tuo nyt ois voinu huonomminkin mennä

    Äänestä

Voisitkin toimia palstan Kansadan suurlähettiläänä ja käydä täällä raportoimassa minkä hintaista on Kanadassa.

Äänestä

Ihan kuin minä. paitsi että ostin vuoden tuon jälkeen hintaan 155 t ja nyt sais 250 t. En silti myy, koska en ole lähdössä mihinkään kun käyn töissä tuossa lähellä eli keskustassa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


janni_ kirjoitti:

oli ostaa kaksio Helsingistä vuonna 2005. Se oli aika, jolloin huomasin, että Helsingissä tahdon asua. Nyt sanotte, että olis ollu niin paljon parempi päätös ostaa se vaikka vuonna 1999, mutta iällensä ihminen ei mitään voi. Olin vuonna 2005 26-vuotias, kolme vuotta sitten valmistunut ja saman aikaa kokopäivätöissä töissä ollut. Ostin mielestäni kalliin asunnon, se maksoi tuolloin 149.000. Se oli paljon rahaa ja huolettihan se. Asuntojen hinnan romahtamisesta puhuttiin paljon ja tätäkin palstaa paljon seurasin. Ostin kumminkin mieleiseni asunnon ja todella hyvältä paikalta, ajattelin, että kun siinä kumminkin kauan eletään, niin eletään sitten siinä mistä tykätään. Putkiremontti oli takana, julkisivu edessä. Isä lainasi 20 000 pitkällä laina-ajalla ilman korkoja ja itsellä oli säästöjä, kun olin töissä ollut jo muutaman vuoden.

Helsinki on ollut kiva, mutta on aika mennä eteenpäin. Muutan Pohjois-Kanadaan, ehkä jään sinne, ehkä en. Lainaa, jota oli välillä lyhentänyt ylimääräisiäkin eriä, on jäljellä alle 50 000. Myin itse asuntoni, josta sain 225 000, josta vähenee jäljellä olleen julkisivun osuus n. 8 000e. Ja olenhan tätä itse remontoinut sisältä jne. Rahaa toki menee siihenkin. Mutta pakko nyt todeta, että ilman tätä en ikinä olisi päässyt lähtemään ulkomaille, josta on kumminkin tullut suuri unelmani. Ja jos nämä ihmiset ovat todellisia, siis ne jotka täällä odottavat asuntojen hintojen laskemista ja ovat odottaneet jo kymmenen vuotta, niin mahtaa harmittaa... Toinen vaihtoehto kai mullakin olisi silloin ollut asua vuokralla kallisti ja siihen ne rahat kai sit ois mennytkin. Nyt oli sentään kiva asunto kokonaiset 5 vuotta...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu