Pakkomielle,

Hui, olisi kyllä aika kamalaa jos toinen ei ymmärrä vaikka sanotaan, että ei kiinnosta taikka suhde on ohi. Mikään ei ole miestäni pahempaa kuin takertuminen epätoivoisesti toiseeen ihmiseen. Ei ihminen ole silloin tasapainossa itsensä kanssa. On varmasti vaikeaa jos toisella on tunteita eikä saa niille vastakaikua, mutta silloin suurinta rakkautta/välittämistä on mielestäni päästää toinen menemään.

ewprjoep kirjoitti:

Hui, olisi kyllä aika kamalaa jos toinen ei ymmärrä vaikka sanotaan, että ei kiinnosta taikka suhde on ohi. Mikään ei ole miestäni pahempaa kuin takertuminen epätoivoisesti toiseeen ihmiseen. Ei ihminen ole silloin tasapainossa itsensä kanssa. On varmasti vaikeaa jos toisella on tunteita eikä saa niille vastakaikua, mutta silloin suurinta rakkautta/välittämistä on mielestäni päästää toinen menemään.

Joskus olen itseäni syyttänyt liiallisesta kiltteydestä.En vaan tahdo kenellekään mitään pahaa.Suhteiden katkaiseminen on ottanut henkisesti todella koville,vaikken ole enää rakastanutkaan.Varmasti olen kärsinyt jättäessäni yhtä paljon kuin jätettykin.Minut tuntevat kyllä tietävät,että miksi minusta ei päästetä irti.Jos joskus edes ääntäni korottaisin,kiroaisin tai muuten käyttäytyisin toista kohtaan "huonosti",voisi kaikki olla toisin.Ihmiset vaan sanovat,ettei minusta voi olla tykkäämättä,olen niin ihana luonteeltani ja olemukseltani.
Nyt olen tullut tosi varovaiseksi miesten suhteen.Toivottavasti en koskaan enää joudu toisarvoiseksi kumppaniksi.

Onneksi nyt yksin kirjoitti:

Joskus olen itseäni syyttänyt liiallisesta kiltteydestä.En vaan tahdo kenellekään mitään pahaa.Suhteiden katkaiseminen on ottanut henkisesti todella koville,vaikken ole enää rakastanutkaan.Varmasti olen kärsinyt jättäessäni yhtä paljon kuin jätettykin.Minut tuntevat kyllä tietävät,että miksi minusta ei päästetä irti.Jos joskus edes ääntäni korottaisin,kiroaisin tai muuten käyttäytyisin toista kohtaan "huonosti",voisi kaikki olla toisin.Ihmiset vaan sanovat,ettei minusta voi olla tykkäämättä,olen niin ihana luonteeltani ja olemukseltani.
Nyt olen tullut tosi varovaiseksi miesten suhteen.Toivottavasti en koskaan enää joudu toisarvoiseksi kumppaniksi.

Olen kai itsekkin ollut aikoinani liian kiltti. Eropaperit vireilla ja voitko kuvitella. Ensimmäinstä kertaa korotin ääntäni 20 vuiden aikana miehelleni. Hitto, että tuntui hyvältä. Tokihan nyt jotain sanomista on tullut puolin sun toisin, mutta todella paljon pidin sisällni asioita. Oma moka myönnän. Sekin lienee yksi syy eroon ja moni muu. Nyt sitten toinen kertoo rakastavansa ja hänelle tuntuu olevan ero kovempi paikka kuin minulle. Itselleni kaikki on jo selvää. Kyllä itsekkin päätin, että jos joku vielä eteeni ilmestyy en tyydy enää puolinaiseen. Haluan tuntea olevani tärkeä ja huomattu eikä pidetä minään itsestäänselvyytenä. Mieluummin vaikka yksin jos ei nappaa.

erkwkr kirjoitti:

Olen kai itsekkin ollut aikoinani liian kiltti. Eropaperit vireilla ja voitko kuvitella. Ensimmäinstä kertaa korotin ääntäni 20 vuiden aikana miehelleni. Hitto, että tuntui hyvältä. Tokihan nyt jotain sanomista on tullut puolin sun toisin, mutta todella paljon pidin sisällni asioita. Oma moka myönnän. Sekin lienee yksi syy eroon ja moni muu. Nyt sitten toinen kertoo rakastavansa ja hänelle tuntuu olevan ero kovempi paikka kuin minulle. Itselleni kaikki on jo selvää. Kyllä itsekkin päätin, että jos joku vielä eteeni ilmestyy en tyydy enää puolinaiseen. Haluan tuntea olevani tärkeä ja huomattu eikä pidetä minään itsestäänselvyytenä. Mieluummin vaikka yksin jos ei nappaa.

Just noin,parempi yksin kuin huonossa suhteessa.
Itselläni pitkä avioliitto takana,erosin vuosia sitten.Muutama seurustelukumppani on ollut,mutta hekin riippuivat liiaksi.Olisivat menneet parin viikon seurustelun jälkeen jo kihloihinkin,mutta uskaltauduin kuitenkin pyytää harkinta-aikaa ja onneksi sain.Muuten olisin kihloissa tälläkin hetkellä.