Huoltajuudesta..
Äiti on yh.Isä näkee lastaan joka viikko eli on lapsen elämässä mukana.Äiti kuolee yhtäkkiä.Miten voi olla ettei lapsi siinä tapauksessa mene isälle(yhteishuoltajuutta olekaan)?Eiköhän isä kuitenkin ole suht hyvällä paikalla kun lapsen elämässä tiivisti ja lapselle tuttu saadakseen lapsen itselleen?En voi uskoa ettei lasta isälle annettaisi koska bioloinen isä on.Ei kai lasta anneta jonnekin sijaisperheeseen koska isä on isyyytensä tunnustanut ja mukana lapsen elämässä?En voi uskoa että yks huoltajuuspaperi niin paljon vois merkata!
Luulis että "hätätilanteessa"lapsi ehdottomasti laitetaan isälle jos äiti sattuukin kuolemaan..
Äiti on yh.Isä näkee lastaan joka viikko eli on lapsen elämässä mukana.Äiti kuolee yhtäkkiä.Miten voi olla ettei lapsi siinä tapauksessa mene isälle(yhteishuoltajuutta olekaan)?Eiköhän isä kuitenkin ole suht hyvällä paikalla kun lapsen elämässä tiivisti ja lapselle tuttu saadakseen lapsen itselleen?En voi uskoa ettei lasta isälle annettaisi koska bioloinen isä on.Ei kai lasta anneta jonnekin sijaisperheeseen koska isä on isyyytensä tunnustanut ja mukana lapsen elämässä?En voi uskoa että yks huoltajuuspaperi niin paljon vois merkata!
Luulis että "hätätilanteessa"lapsi ehdottomasti laitetaan isälle jos äiti sattuukin kuolemaan..
Vastaukset 6
Vanhimmat
tuollaista tapausta varten. Ilmoita siinä, että tahtosi on, että jos tulet itse kykenemättömäksi hoitamaan lastasi tai kuolet, niin lapsi siinä tapauksessa menee isälleen, vaikka teillä ei olekaan virallista yhteishuoltoa. Viranomaisila on kyllä muutenkin velvollisuus tiedustella huoltohalukkuutta isältä tällaisessa tapauksessa, mutta testamentti varmistaa asian.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hoitotestamentti ja mitä tekemistä tolla on nyt tän asian kanssa???ei ihan taida liittyä;)...missäs noita "Huoltajuustestamenttejä" voi sit tehdä?
lasta voi automaattiseti lykätä isälle jos ei ole edes huoltaja! Pelkkä isyyden tunnustaminen ei vielä takoita samaa, että kykenisi lapsesta huolehtiman. Kyllä ne sossussa selvittää asiat.
Minulle sanoivat sosiaalitoimistossa kun aikoinaan tapaamisista yms oli puhetta että mikäli minä kuolen isä otetaan huomioon lapsen huoltajuutta päätettäessä eli selvitetään kuka olisi paras vaihtoehto lapsen huoltajaksi.
juuri tätä tarkoitinkin!eli isää ei kuitenkaan automaatisesti"hylätä"vaikkei huoltaja olisikaan!oiskohan niin että on suht turha vedota siihen että jos lapsen äidille sattuu jotain niin lapsi menisi sitten isälle,siksi parempi valita yhteihuoltajuus.kyllähän se taitaa olla vähän pöllö syy kuitenkin.
monilla se yksinhuoltajuus helpottaa asioita mutta ei tarkoita automaattisesti sitä etteikö isä kuitenkin olisi lapsen elämässä.tavallaan kiristetään kirjottaan se yhteishuoltopaperi vetoomalla just tohon kuolema osuuteen.ehkä se prosessia jollain tapaa vois pitkittää mutta vähän luulen että jos isä on lapselle tärkeä ja kantaa muutenkin vastuunsa,vaikkei kuitenkaan huoltaja ole,olisi hänellä hyvät mahdollisuudet saada lapsi itselleen!correct me if im wrong
Olin esikoisen yksinhuoltaja, koska minulla oli aavistus. Sain toisen lapsen vuosi vakavan auto-onnettomuuden jälkeen, jolloin mies alkoi puhua kuolemasta ja viittasi tähän "miten hän ei saisi lapsia itselleen jos kuolisin, he joutuisivat vieraan hoiviin, isoäiditkin jäisivät lasten elämästä ja miksei sama voisi käydä toistamiseen vakavimmin seurauksin" jne.
Olin jo katsonut kuolemaa silmästä silmään, joten olin helposti manipuloitavissa koska kuolemanpelko oli siihen aikaan vielä läsnä. Suostuin yhteishuoltoon jota olen katunut allekirjoittamisesta lähtien. Erosimme vuostuhannen vaihteessa ja tammikuussa -11 tulee 7 vuotta täyteen etän aktiivista kiusaamista jonka yhteishuoltajuus osaltaan mahdollistaa.
Tapaamiset ovat onneksi satunnaisia, omaan sukuunsa hän ei ole missään yhteydessä, tarkastettua elatussopimusta hän ei suostu allekirjoittamaan, lasten säästötileihin hän halusi käyttöoikeuden, lasten passi- ja mopokorttihakemuksiin sain "virka-apua" ja lapset ovat suorittaneet rippikoulun vasta 15v. täytettyään, koska isä ei suostunut allekirjoittamaan lupalappua; muutamia yhteishuoltajuuteen liittyviä asioita mainitakseni.
Yhteishuoltajuuden suomin valtuuksin hän käy kouluissa jauhamassa sontaa mikäli joku opinahjossa jaksaa kuunnella (vanhempain vartit) ja hyvä lisä on koulun sähköinen postilaatikko. Vähäisten tapaamisten aikana pääasia olen minä, kuinka paska äiti olen. Lapset kertovat että ei ole asiaa, joka liittyisi heidän tekemisiin, josta isä ei saisi juttua väännettyä minuun ja siihen kuin sairas ja hullu olen ja joskus hän vain ilmehtii mm. narskuttelemalla hampaitaan ja irvistelemällä kun puhe kääntyy minuun.
Aavistin siis oikein. Mutta mitä tästä opin ja opimme?
Luota aina ensimmäiseen aavistukseen, vaikkei sille olisi mitään perustetta!
Se aavistus on suojelusenkelisi kuiskaus, sisäinen tieto joka pyrkii pintaan, jäljestyskoiran haju, mutu.