kissan kanto

Eihän kissaa niskasta pidä roikottaa kun äärimmäisessä hätätapauksessa, jos muu ei auta! Pitkää selkärankaa pitää tukea, eli molemmilla käsillä siis mielellään nostellaan. Toinen käsi etutassujen takana ja toinen tukee peräpäätä. Joskus kahta kantaessani otan ne molempiin kainaloihini, jolloin koko käsivarsi tukee kissaa. Tai sitten höpöttelymielessä otan kissan syliin kuin vauvan, pää kyynärtaipeeseen ja samakäsi tukee peppua. Toinen vaikka rapsuttaa massusta:)

Jos emo pientä poikasta kantaakin roikottamallla, niin ei aikuista samalla tavalla voi ihminen nostella. Ei kai sillä emolla oikein muuta keinoa poikasen kantamiseen olekaan.

Ennen vanhaa kissoja nosteltiin niskasta pennusta asti, monilla kissoilla nahka venyi iän saatossa eivätkä he suurempaa kipua tunteneet. Nykyään tätä nostotapaa ei suositella sillä nahkaan kohdistuu aika paine.

Emo toki kantelee pentuja niskasta, mutta silloin pentu on aika paljon kevyempi. Kissat voivat painaa jopa 10 kiloa, aika hurja ajatus nostaa tuommoista jättiläistä niskanahasta.

Jos aikuista kissaa, joka ei ole tottunut niskasta nosteluun, nostaa niskasta se saattaa käydä päälle, koska kipu on kova, vähän kun lähtisit sitä mistä tahansa kohtaa kroppaa nostamaan nahkaotteella.

Niskasta voi toki ottaa kiinni jos on tarvetta esim. rauhottaa kissa tai saada se pysymään muuten paikallaan. Nostamista en kuitenkaan missään nimessä suosittele. Karkkikisut kertoikin jo paremman tavan.