Orkesterit voisi hieman kiinittää huomiota soitettujen kappaleiden nopeuteen. Esim. humpassa kuuluu olla noin 60 tahtia/minuutissa, Englantilaisessa valssissa (hidas valssi) tahteja on 28-30 minuutissa ja foxtrot samoin 28-30 tahtia minuutissa. Tavaksi on tullut se, että hitaat soitetaan liian hitaasti (hidas valssi) jolloin musiikki kuulostaa jo surumarssilta ja on raskas ja ikävystyttävä tanssia ja nopeat esim. humppa ja fox soitetaan liian nopeasti jolloin tanssin hauskuus ja letkeys muuttuu stressaavaksi hosumiseksi. Kun foxtrot soitetaan rauhallisesti ja svengaavasti se antaa tilaa toteutaa hieman vaativampiakin kuvioita ilman hosumista ja tanssista saa paljon enemmän irti. Monet parit ovatkin jo alkaneet tanssia jenkan jivenä, koska jenkan nopeus soveltuu jiveen paremmin kuin nämä sapelitanssin tahtiin soitetut foxit ja swingit. Hyvänä esimerkkinä oikealla nopeudella esitetystä tangosta voisi vaikka mainita Reijo Taipaleen.
Mihin teillä on
kiire?
14746
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Olen 100% samaa mieltä ja olen eräänkin kerran asiasta bändeille huomauttanut, mutta palautetta on ainakin jos se on negatiivista varmaan aika vaikeaa ottaa vastaan, vaikka sen esittäsisi kuinka asiallisesti.
Musiikin tekijän ongelma on tosiaan se ettei he juurikaan tanssi itse. Myös se minkä he tanssii on heille yhdentekevää sillä se varmaankin on yksittäinen kappale ja sama millä nopeudella kunhan tulle parketilla käytyä tai sitten ei.
Tuo tietoisuus on varmaankin tosiaan helposti löydettävissä tanssilliseen osumaan kunhan näkee sen tärkeänä ja bändien on se hyvä nähdä sekä toteuttaa. Kaikissa tanssilajeissa näkisin että , kannattasi tutustua alkuperäiseen tahdin iskuihin tosiaan. "yliesiintymistä" on jatkuvasti havaittavissa juuri nopeuttamalla tai jopa muuttamalla esim tango aivan muuksi. Myös tuo hitaan valssin "hautaaminen" on jo useinkin totta.
Usealla bändillä on yhtaaikaa tarve tehdä kuunneltavaa maksullista levymusiikkia ja soittaa tanssijoille jolloin he kai taiteilee kahden tarpeen välissä. Iskelmä ja myyntimusiikki ei todella ole vättämättä tanssimusiikkia.
Savu ja möly on samanlaista levyllä ja lavalla.
Näin tansseja kymmeniä vuosia kolunneena voi kai tehdä päätelmän, että vanhempia tanssinharrastajia ollaan savustamassa ulos tanssipaikoilta. Minusta olisi hyvä ajatus, että tanssipaikat järjestäisivät mahdollisuuden palautteen antamiseen. Pavilla oli esim. sellainen palautelaatikko ja kysyin meneekö palaute orkesterille vai tanssipaikalle ja järkkäri katsoi kuin vähä-älyistä ja vastasi että totta kai paville. Siis ei ole muuta mahdollisuutta palautteeseen kuin ehkä orkesterin kotisivut ja siellähän orkestereiden omat fanit, jotka eivät välttämättä itse edes tanssi, nylkevät elävältä heidän idolleidensa arvostelijan.
Itse olen alkanut Boikotoimaan näitä niska punaisena paahtavia bändejä, koska miksi maksaisin siitä, että tulen vaan huonolle tuulelle.
Hei!
Muutaman kerran olen antanut palautetta. Yllensä olen sanonut orkesterille suoraan, että mihin teillä on kiire... lähinnä on ollut kyse sambasta.
Joskus olen laittanut viestiä artistin sivuille.
Arvelen, ettei asiallisenkaan palautteen antamisella ole mitään vaikutusta mihinkään. Suuttuvat vaan tai ottavat nokkiinsa. Tunnetuin kommenttihan tästä on tuo Pulliasen "musiikin maisterit"- juttu!
Onhan noita joku tanssi missä on aika tyypillinen nopeus. Vaikkapa tango noin 130 iskua minuutissa. Myös lattareilla on suhteelisen suppeita nopeusalueita, mutta kymmenkunta iskua alas tai ylöspäin toimii hyvin ja antaa myös vaihtelua tanssimiseen.
Valsseilla on erittäin laaja nopeusalue noin 80 - 180 iskua minuutissa. Varsinkin muualla maailmassa tanssitaan hidasta valssia vaikeahkolla erittäin hitaalla nopeudella. Suomessa hidasta lavavalssia tanssitaan yleisesti 90 - 98 iskua minuutissa. Hitaan valssin tapaisesti, mutta hiukan yksinkertaistettuina tanssitaan erilaisia kävelyvalsseja esim. coyntryvalsseja, runsaastikin yli sata iskua minuutissa. Suomalaistyyppisiä aaltoilevia ja keinuvia valsseja tanssitaan nopeusalueelle alkaen 130 iskua minuutissa. Ja se tavallinen nopea suomalainen valssi on noin 150 - 170 iskua minuutissa ja wienervalssi noin 180 iskua minuutissa.
Jos foksien ja swingin hitaasseen päähän otetaan mukaan blues, niin silloin näiden tanssien nopeusalue on aika huima jopa alle 80 iskua minuutissa - lähes kolmeensataan iskuun minuutissa. Tanssityyli sovitetaan kulloiseenkin nopeuteen sopivaksi ja musiikkityyliin sopivaksi. Erittäin hitaat noin alle 80 - 110 iskua minuutissa, hitaahkot 110- 130 iskua minuutissa, hitaat 130 - 150 iskua minuutissa, keskinopeat 150 - 170 iskua minuutissa, nopeat 170 - 200 iskua minuutissa, erittäin nopeat 210 - 240 iskua mnuutissa, ja ylinopeat. Askelluksesta riippuen tanssin luonne vaihtelee suurestikin musiikin nopeusalueen puitteissa, niin että hidas tai keskinopea voi tuntua tanssillisesti nopealta ja vastaavasti nopea voi tuntua tanssillisesti hitaalta. Tanssin nopeus voi olla huomattavastikin eri luokassa kuin musiikin nopeus.
"Suomessa hidasta lavavalssia tanssitaan yleisesti 90 - 98 iskua minuutissa." Eli siis noin 30 tahtia minuutissa. Olisi selkeämpää puhua kuitenkin tahdeista eikä iskuista, koska ketjun aloittaja puhui tahdeista. Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että ei kymmenkunta iskua ylös tai alas vie vielä metsään, mutta kymmenkunta tahtia lisää esim humpaan tekee siitä jo sietämättömän nopean. Tietysti tanssityyli sovitetaan nopeuteen sopivaksi, eihän musiikilla muuten olisi mitään väliä. Ongelma on kuitenkin siinä että nykyään orkesterit soittavat etupäässä vain näitä erittäin nopeita sovituksia esim. foxista ja humpasta. Minä ainakin kaipaan rauhallisempia tempoja sekaan esim. hidasta foxia jota voi tanssia fiiliksen mukaan joko lähekkäin tai jivenä hieman monipuolisimmilla askelkuvioilla kuin perusfuskussa.
"Jos foksien ja swingin hitaasseen päähän otetaan mukaan blues, niin silloin näiden tanssien nopeusalue on aika huima jopa alle 80 iskua minuutissa - lähes kolmeensataan iskuun minuutissa" Tässä kommentti joka kertoo suoraan sen kuinka pihalla tanssirytmeistä ollaan!
"""Jos foksien ja swingin hitaasseen päähän otetaan mukaan blues, niin silloin näiden tanssien nopeusalue on aika huima jopa alle 80 iskua minuutissa - lähes kolmeensataan iskuun minuutissa" Tässä kommentti joka kertoo suoraan sen kuinka pihalla tanssirytmeistä ollaan!""
Onneksi sentään bändit tajuaa sen mistä tanssimusiikin rytmien nopeudesta on kysymys. Tanssijat tahtoo olla edelleenkin pihalla, kun eivät osaa sovittaa tanssimistaan vaihteleviin nopeuksiin, kun yrittävät vääntää väkisin niillä vakionopeustyyleillä mitä kursseillakin väännetään. Varsinkin 90-luvun kurssit opetti jokaiseen tanssilajiin sen yhden ainoan oikean nopeuden ja kun siitä poiketaan niin hukassa ollaan.
"Onneksi sentään bändit tajuaa sen mistä tanssimusiikin rytmien nopeudesta on kysymys. Tanssijat tahtoo olla edelleenkin pihalla, kun eivät osaa sovittaa tanssimistaan vaihteleviin nopeuksiin , kun yrittävät vääntää väkisin niillä vakionopeustyyleillä mitä kursseillakin väännetään"
'
Höpö Höpöl juuri tälläinen ylimielinen asenne syö tanssiorkestereiden leivän päältä voin.
Ensiksikin kumpi on ensin, muna vai kana? Orkesterit ovat palvelemassa tanssijoita ja siitä heille tili tulee. Vanhat ja kokeneet esiintyjät sen kyllä tietää Esim. Anita Hirvonen aina muistaa sen että ilman teitä (tanssijoita) ei meitäkään tarvittaisi.
Toiseksi. Suurin osa tanssin harrastajista ei ole koskaan sen kummempia tanssikursseja käynyt, joten kursseilla opittuja nopeuksia ei käy syyttäminen. Kyllä sen siinä itse tanssiessa parhaiten tunnistaa, että mikä tempo tuntuu sopivalta ja jalkaan käyvältä.
Yleensä ne bändit joissa on myös bändin jäsenillä tanssitaitoa on myös parempi näkemys tanssimusiikin tempoista.
Tämän päivän tanssimuusikoista suuri osa on alunperin opetellut soittamaan haaveenaan tulla rock-muusikoksi ja kun ei kyvyt siihen riittänyt, niin sitten alennuttiin soittamaan tanssibändissä ja sehän on hieman häpeällistä, eikös vaan? Häpeäntunteen voi sitten peittää sillä, että ollaan ylimielisiä ja kuvitellaan tietävänsä asiat paremmin, kuin tanssijat jotka ovat kuitenkin maksajina! Ja tuleehan Tanssimusiikistakin lähes rock-musiikkia kun sen tempoa tarpeeksi nopeutetaan. Toinen asia on sitten se, että 3 minuutin biisitä tulee 2 minuutin biisi, ja sitten puutteellinen ohjelmisto ei riitäkkään koko illaksi, mutta ei hätää asian voi korjata sillä, että soittaa kappaleen pitennettynä versiona, siis kaksi kertaa alusta loppuun ja eihän tanssiyleisö sitä huomaa eihän?
"Tämän päivän tanssimuusikoista suuri osa on alunperin opetellut soittamaan haaveenaan tulla rock-muusikoksi ja kun ei kyvyt siihen riittänyt, niin sitten alennuttiin soittamaan tanssibändissä ja sehän on hieman häpeällistä, eikös vaan?"
- mikä häpeä se nyt on soittaa tanssibändissä? Aika suppea näkökulma sinulla. Ei voi yleistää.
Tuo mitä kirjoittelit oli kai aikalailla totta, mutta yksi on itselle tullut mieleen. Monet tälläiset unelmansa hautaamaan joutuneet ja tanssimuusikoksi ajautuneet soittajapojat. Ovat vahvati siinä uskossa, että tanssimusiikki olisi jotenkin helppoa soittaa ikäänkuin sellainen aivan läpihuutojuttu ja sitten onkin masentavaa huomata, että monet tanssikappaleet, esim. Toivo Kärjen säveltämät tangot ovatkin soitumaailmaltaan ja sovituksiltaan aivan saatanan vaikeita verraattuna niihin nuotteja tuntemattomien finninaamaisten nuoreten muusikoiden omiin tekeleisiin. No homma hoidetaan loppupeleissä niin, että valitaan niistä tanssikappaleista ne kaikista helpoimmat (niitä löytyy myös Toivo Kärjen sävellyksista) eli mennään siitä missä aita on matalin. Johan Hiski Salomaakin lauloi, että "sama ohjelmisto niillä on kaikilla" Osaamattomuutta tyypillisesti peitetään sillä, että otetaan ohjelmistoon helpot kappaleet joihin rustataan helpot sovitukset ja toinen hyväksi koettu tapa on soittaa esim humpat ja foxit kovalla vauhdilla jolloin virheisiin ei niin kiinnitä huomiota. Myös kappaleiden vaikeita osia hyvin usein jätetään välistä joka sitten korvataa sillä että soitetaan pidennettyjä versioita. Itse hanuria soittavana esim. tiedän sen jonka jokainen hanuristi tietää, että esim "väärä vitonen" on huomattavasti vaikeampi soittaa rauhallisesti sillä oikealla tahdilla, kuin hosaamalla. Tätä mieltä oli myös Taito Vainio
Ai että tanssimusiikista tulee rockmusiikkia jos tempoa nostetaan. Rockmusiikin tempot ovat aika hitaita esim. raskaan rokin tempot ovat usein alle sata iskua minuutissa ja aika tavallisia tempoja periteisessä 50's rock 'n' rollissa ovat hitaat 120/130 nopeudet. Ja ne menevimmät "elvisbiisit" ovat hitaahkon/keskinopean foksin/swingin nopeuksisia, eli foksina tanssittuna hitaahkoja fokseja. Nopeat foksit ovat selvästi nopeampia verrattuna perinteiseen 50's rock 'n' rolliin.
Rock ja rock 'n' roll ovat pääsääntöisesti nopeudeltaan hitaahkoja - käytännössä hitaan tai hitaahkon foksin nopeuksisia. Bändeillä on ohjelmistoissaan muutamia reilusti yli 200 iskua minuutissa rockabilly ja counry revittelyjä, mutta varsin hyvin nekin nopeana foksina ja fuskuna toimii, tai niiden nopeuden voi myös puolittaa, ja silloin ne on aika hitaita, koska ne puolitetaan askelien kestoja kaksinkertaistamalla.
joo näitä vaan kehiin siis rauhallisia swingejä ja hitaahkoja rockklassikoita, niitä on hauskaa jorata ja unohtakaa ne kiristettytahtiset suomifoxit
Valssi liian hidas, humppa liian nopea.. :)
http://www.youtube.com/watch?v=_LY3EqUDIHs
Te nuoret ette pysty edes valssaamaan jos tempo on eri kun kurssilla mitä opetettu. Eri me vanhat kun ei ole opeteltu oikeaa normitempoa, niin tanssi kuin tanssi menee sillä nopeudella millä soitetaan. Jos niitä tanssilajeja ei ollut vanhaan hyvään aikaan niin kuin nyt, niin ainaskin vaihtelua oli riittämiin kun tanssilajit soitettiin useilla erilaisilla nopeuksilla. Niin ja tanssittiinhan niitä swingejäkin suljetussa otteessa jiven ja buugin kaltaisilla askelilla ja myös lindyn askelilla, ja suljetussa otteessa tanssittiin myös monia jatsin askelia, ja näitä edellämainittuja askelia suljetussa otteessa ei nykyisin edes tanssipaikoilla näe tanssittavan, mitä nyt joku vanha taituri joskus niitä tanssii.