Seuraan maalämmön sähkönkulutusta osoitteessa:
http://www.saunalahti.fi/~aunepaa/matiaksellekoti/energia.html
http://www.saunalahti.fi/~aunepaa/matiaksellekoti/energia.html
Maalämmön sähkönkulutuksen seuranta
Tero
172474
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Moi.
Mittariasi on kiva seurata. Pelkäänpä että sähkönkulutuksesi kasvaa tulevina vuosina. Laitteiston hyötysuhde luultavasti heikkenee jatkossa, koska porareiän lämpötila laskee reippaasti pakkasenpuolelle. Mut saa nähdä miten käy.
Reikä ei mene miinuksen puolelle kuin harvoin.
Kesällä kun tehoa ei tarvita kallio taas lämpenee. ja jos se on aktiivinen siellä virtaa vesi !
Hyötyuhde pysyy samana hamaan tulevaisuuteen käytännössä eli tuolla mittatarkkuudella.
Tuo on lienee oma innovaatiosi? Viitsisitkö perustella?
Maasta ei lopu lämpö koskaan.
Jos porakaivo on mitoitettu ottamaan noin 50w/metri niin se kyllä pitäisi toimia "ikuisesti" samalla tavalla. Pois pumpattu energia korvautuu. Huomioitavaa on sekin että lämpöenergia liikkuu sitä nopeammin mitä suurempi on lämpötilojen ero. Eli mitä enemmän se kaivo jäähtyy, sen voimakkaammin ympäristöstä pyrkii lämpöä sinne.
Lämpöä siirtyy siis maan pinnalta syvemmälle maahan. jos ainavaan pumppataan lämpöä maasta, niin jossain vaiheessa tulee tasapainotilanne jossa poraputkeen maanpinnalta johtuva lämpö on tasapainossa putkesta poistettuun lämpöön.
Esim jos maasta pumpataan 10 kW:n teholla lämpöä pitkän aikaa niin jossain vaiheessa poraputki saavuttaa tasapainolämpötilan. Tämä lämpötila nopeasti laskien olisi noin -25 astetta tässä kyseisessä tapauksessa.
Todellisuudessa tilanne ei tosiaankaan ole näin yksinkertainen koska kesällä maasta ei tarvitse pumpata lämpöä. Vaan kesällä poraputkeä kannattaisi ennemminkin käyttää jäähdytykseen.
Maan kuori on tässä tapauksessa siis suuri massavaraaja.
Kysykää niiltä suunnittelijoita ne toivottavasti tietää nää jutut.
Tosin.. tarkasteltavan talon lämmönkulutus ei todellakaan ole keskimäärin 10 kW, olisikohan jotain 2,5kW ja siis riskiä voi vielä olla että reikä vois mennä joskus jäähän. Mutta jos samasta porakaivosta vielä otetaan käyttöveden niin imettäessä vettä vesi kuljettaa mukanaan lämpöä niin että sitten ehkä ei enää ole jäätymisvaaraa. Luultavasti tämä porareikien mitoitusohje "50 wattia per metri" ei sittenkään ole hatusta temmattu vaan tarkkaan mietitty ohje.
Mä taidan ottaa mun sanat takaisin. Ei se maalämpöpumppujen hyötysuhde porakaivoja käytettäessä paljoa kuitenkaan heikkene, jos laite mitoitettu oikein. No tulipa asia mietittyä omassa päässä.
Kyllä porakaivot jäätyvät, tosin vain muutaman metrin matkalta. Näin, vaikka kaivo olisikin oikein mitoitettu. Mutta ei se jää mitään haittaa. Lämpöenergiaa on aina absoluuttiseen nollapisteeseen saakka, puhumattakaan jostain -3 asteesta. Hyvä vaan että saadaan kaivot jäähtymään, silloinhan laitteet toimivat kuten niiden on tarkoituskin.
Lämppäreissä taitaa jo tosin olla tänä päivänä automatiikka, joka laittaa kojeet stop mikäli reikää uhkaa todellinen jäätymisen vaara
(esim -8 pidempiaikaisesti)
Eri asia on se, että kaivot menevät kokonaan jäähän. Silloin on mitoitukset menneet todella pahasti vikaan. Ei taida olla enää tämän päivän huolia millään tavoin (?)
Energia vapaa kaivo saattaa syntyä, mikäli kaivosta otetaan lämpötilaerona 4 astetta tai yli. On suhteellisen harvinaista, mutta teoriassa mahdollista.
Mielestäni kolmen tai useamman putken käyttäminen porakaivossa on erittäin arvelluttavata. Mielummin reikämetrejä lisää ja kaksi putkea, vaikka kustannukset lisääntyvätkin hieman.
Puhut asiaa !
insinööri?
pari lisäpointia:
- Asiaan vaikuttanee sekin että kuinka tiheässä niitä 50w/metri imeviä porakaivoja on.
- Sekä maapallon ytimen ydinreaktioissa vapautuva energia.
- Osa lämmöstä voinee kulkeutua "kiinasta" asti.
>Kyllä porakaivot jäätyvät, tosin vain muutaman metrin matkalta. Näin, vaikka kaivo olisikin oikein mitoitettu.
Yllättävää.
Putkihan imee lämpöä tasaisesti koko matkaltaan.
Lienee johtuvan siitä että alle +4 asteinen vesi ei enään painu pohjaan.
Onkohan tuo yleisenpää osatehopumpulle joka saattaa jopa viikkoja imeä sitä lämpöä tauotta?
>Mutta ei se jää mitään haittaa. Lämpöenergiaa on aina absoluuttiseen nollapisteeseen saakka, puhumattakaan jostain -3 asteesta. Hyvä vaan että saadaan kaivot jäähtymään, silloinhan laitteet toimivat kuten niiden on tarkoituskin.
Kuulin tuossa jutun jossa oli koko porakaivo hajonnut.
>Lämppäreissä taitaa jo tosin olla tänä päivänä automatiikka, joka laittaa kojeet stop mikäli reikää uhkaa todellinen jäätymisen vaara
(esim -8 pidempiaikaisesti)
>Eri asia on se, että kaivot menevät kokonaan jäähän. Silloin on mitoitukset menneet todella pahasti vikaan. Ei taida olla enää tämän päivän huolia millään tavoin (?)
Rovaniemellä oli joku kuivattanut kivitalonsa maalämpöpumpun lämmöllä kun oli mm. yläpohjan eristys vielä vajavainen. Porareikä oli jäätynyt ja kaivo rikkoutunut. Oli jouduttu poraamaan uusi kaivo.
Mietityttää nyt sitten että jos se yläosastaan jäätyy niin eikös silloin ole sellainen vaara että teräsputki rikkoutuu ja pintamaa pääsee sortumaan ja täyttämään porareikää, ainakin veden vaihtuminen porareiässä sitten estyy ja hyötysuhde huononee jne...
>Mielestäni kolmen tai useamman putken käyttäminen porakaivossa on erittäin arvelluttavata.
Miksi?
Porareikä on kuitenkin aina saman mittainen ja energiaa otetaan vuositasolla täsmälleen sama määrä.
>Mielummin reikämetrejä lisää ja kaksi putkea, vaikka kustannukset lisääntyvätkin hieman.
Ylimitoittaminen olisikin jännä lisä täystehon ja osatehon rinnalle.
Mutta tarkoittanet että vaikka pumppu ois mitoitettu esim 95% katteelle niin porareikä tehdään 100%:lle.
No jopa pomppas!
Maapallon ydin on sulaa magmaa tms, jota aina silloin tällöin pääsee tulivuorenpurkauksissa maan pinnallekin. Melko lämmintä joka tapauksessa. Lämpö taas siirtyy lämpimästä kohti kylmää. Jos maan kuori ei ole absoluuttisen täydellinen eriste, lämpöä täytyy syntyä jollakin tavalla lisää, muuten ydin pikku hiljaa jäähtyisi. Oletko ajatellut asiaa tältä kannalta? Ja olisiko tarjota vaihtoehtoisia energiamuotoja?
Enpä usko että tuo arviosi 10 000 kWh/vuosi riittää. Itselläni on myös V9 pumppu, isompi talo tosin. Omaan sähkönkulutukseen suhteutettuna veikkaisin että kokonaiskulutus tulee sulla olemaan noin 12000 kWh/vuosi ehkä enemmänkin.
Tämä kevät on ollut harvinaisen lämmin, joten tämän kevään sähkönkulutuksen perusteella ei pysty tekemään kunnon arviota vuosikulutuksesta.
Meillä näyttää olleen kokonaissähkönkulutus tänä vuonna huhtikuussa 1057 kWh ja vuosi sitten huhtikussa 1264 kWh.
12.000 kuullostaa minustakin lähempänä oikeata kuin 10.000, katsotaan miten käy, riittääkö sekään.
tuossa tutkailin noita teidän kulutuslukemia ja tarkistin oman lukemat huhtikuulta. kulutus 620kwh jossa kaikki sähkö. talossa lattialämmitys sähköllä, hirsitalo, lto, 130m2, 2 henkeä, talo itä-suomessa, normaalit kodinkoneet, sauna puulämmitteinen. muutaman kerran uunia lämmitettiin huhtikuun alussa kun ilmat vielä oli hiukan viileämpiä mutta siinä kaikki lisälämmitys siltä kuulta. Ihmettelen vain eroa maalämmön käyttäjän suhteen, mihin saadaan noin paljon enemmän energiaa kulumaan kk:n aikana?? henkilöiden vähyydellä tuskin tuollaista eroa syntyy..
Yllättävän paljon riippuu kokonaiskulutus perheen koosta ja elämäntavoista. Etenkin vähäisen lämmitystarpeen aikana menetetään lämpöpumpun suurin merkitys kWh lukemina, mutta prosentteina etu kuitenkin pysynee lähes samana.
Itsekin pääsen hyvin lähelle samaa vaikka nelioitä ja kuutioita reilusti enemmän, ainut selittävä tekijä on perheen koko, takkatulen ääressä nautiskelun määrä ja eritoten kulutustottumukset. Mielenkiintoista seurata koko vuoden kulutusta, tälläiset seurantasivut todella mielenkiintoisia ja toivoisin lisää eri lämmitysmuodoista vastaavia "reaaliaikaisia" seurantoja.
Kyllähän asukasmäärä ja asumistottumukset vaikuttaa todella paljon, joten kokonaissähkönkulutuksia on huono verrata. Pitäisi olla erikseen lukemat siitä paljonko sähköä menee pelkästään talon sekä käyttöveden lämmitykseen.
Tuo huhtikuun lukema 1057 kWh on siis 1 1/2 kerroksisesta puutalosta, asuinpinta-ala 191m2, kerrosala 227m2. Vesikiertoinen lattialämpö, maalämpo, lto. 2 aikuista, 2 pientä lasta. Sauna lämpiää sekä sähköllä että puulla. Kevään mittaan tullut lämmitettyä enemmän sähköllä.
Jos saunoo esim. 2 krt/viikko niin pelkästään saunan sähkönkulutuksella saa 50-100 kWh lisäyksen kk kulutukseen.
Jos talossa on pieniä lapsia niin pesukone pyörii joka päivä, usein useammankin kerran päivässä. Myös astianpesukone pyörii tiuhaan. Meillä lisäksi käytössä kuivausrumpu sekä kuivauskaappi, jotka eivät tunnetusti ole sähköpihejä.
Pieniä eroja syntyy sitten esim. auton moottorin/sisätilan lämmittimen käyttötavoista, ulkovalojen käyttöinnokkuudesta, ruuanlaitto innokkuudesta yms.
vähänpä teillä sähköä kuluu,
meillä menee valosähköön melko tarkkaan keskimärin kuukaudessa saman verran.
Eikä olla tuhlareita mutta ei kyllä asuta pimeässäkään.
meillä on 6-hengen perhe.