Kuinkahan paljon digitan mastoissa (siis pääasemilla) sijaitseviin tv-lähetinantenneihin nykyään pusketaan tehoa? Ovatko lähetintehot muuttuneet merkittävästi analogiajoista?
TV-lähetinten tehot Suomessa?
7
3218
Vastaukset
- HW jannu
Muistelisin että tehot on aika pieniä, luokkaa muutama kW (joka tapauksessa alle 10 kW) kun analogiaikana tehot oli esimerkiksi 30...50 kW per lähetin eli luokkaa kymmenesosa tai vähän enemmän. Olen joskus käynyt paikan päällä, mutta on niin monta vuotta ettei enää muista tarkkaan.
Ainakin sellainen jäi hyvin se mieleen, että digi-tv lähetin joka puski kaikki niput taivaalle on pieni 19" räkki täynnä laitteita, kun taas analogiset lähettimet oli sellaisia julmetun isoja mööpeleitä ympäri hallia. Täkäläisen lähetysaseman lämmitys itseasiassa hoidettiin täysin lähettimien hukkateholla. Nestejäähdytteisistä lähettimistä meni putket sellaiseen isoon varaajaan. Nykyään tuskin lämmittävät enää näin, koska digilähettimet ei tuota samalla tavalla hukkatehoa.- h5sf73a
linkki http://www.digitv.fi/sivu.asp?path=1;699;3026;2783
Analogiaikaan tyypillinen YLE:n UHF-lähettimen ERP (= säteilyteho) oli 600 kW
Todellinen lähettimestä antenniin menevä teho oli luokkaa 25 kW, näennäiseen
kuuteensataan kilowattiin päästiin maston huipulla olevalla suuntaavalla
antennijärjestelmällä jonka vahvistuskerroin oli tavallisesti 24-kertainen
Nyt digiaikaan (DVB-T) tyypillinen ERP on 50 kW kuten linkin taulukosta näkyy.
50kW jaettuna 24:llä = n. 2 kW, siis lähetin syöttää putkeen vain 2 kW todellisen
tehon taivaalle jaettavaksi
terv.
'entinen YLEläinen vuosikymmenten takaa' - HAITTAA::..!!%#?+!1
h5sf73a kirjoitti:
linkki http://www.digitv.fi/sivu.asp?path=1;699;3026;2783
Analogiaikaan tyypillinen YLE:n UHF-lähettimen ERP (= säteilyteho) oli 600 kW
Todellinen lähettimestä antenniin menevä teho oli luokkaa 25 kW, näennäiseen
kuuteensataan kilowattiin päästiin maston huipulla olevalla suuntaavalla
antennijärjestelmällä jonka vahvistuskerroin oli tavallisesti 24-kertainen
Nyt digiaikaan (DVB-T) tyypillinen ERP on 50 kW kuten linkin taulukosta näkyy.
50kW jaettuna 24:llä = n. 2 kW, siis lähetin syöttää putkeen vain 2 kW todellisen
tehon taivaalle jaettavaksi
terv.
'entinen YLEläinen vuosikymmenten takaa'.
jos tehot olisivat kaksinkertaiset esim. 100 kW ???
. - sopimuksissa...
HAITTAA::..!!%#?+!1 kirjoitti:
.
jos tehot olisivat kaksinkertaiset esim. 100 kW ???
.http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091799 on Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta. Käytettävät taajuudet ja tehot koordinoidaan naapurivaltioiden kanssa ja esim. rajojen läheisyydessä joudutaan rajoittamaan tehoa joillakin taajuuksiaa tiettyyn suuntaan. Vastaavia tehorajoituksia saatetaan asettaa naapurimaan lähettimille. Ilman virallisia sopimuksia ei ole lupa kääntää lähetinten tehopotikoita "kaakkoon".
Tehon nostaminen 50 kW => 100 kW vastaa 3 dB:n tasomuutosta. Vastaanotossa se tarkoittaa sitä, että näkyvyysalueen lievealueella tulee hieman enemmän pelivaraa. Toisaalta, vastaanottimien herkkyydessä on niin suuria eroja, että tällä 3 dB:llä saattaisi olla merkitystä?
Analogiajan ERP-tehot eivät ehkä suoraan ole verrannollisia DVB-T lähettimen tehojen kanssa. Analoginen TV lähetettiin tynkäkaistaisella AM-lähettimellä ja modulaatio oli negatiivinen: Kirkkaalla kuvalla oli teho minimissä ja maksimiteho oli vain juovapulssin aikana. Tällä menetelmällä saatiin lähete mahtumaan 7 tai 8 MHz:n kanavaan ja vastaanotin saatiin paremmin tahdistumaan, kun se löysi heikostakin signaalista juovapulssin. TV-lähettimessä oli oikeastaan kolme erillistä lähetintä, sillä kuvan lisäksi oli FM-äänelle ja NICAM-äänelle omat lähettimet, jotka summattiin antenniin menevän tv-kuvan lähetteeseen. Onko luvassa mainittu ERP sitten huipputeho vai joku kuvasisällöstä riippuva keskimääräinen teho, jääköön viranomaisten päätettäväksi.
DVB-T lähettimen ERP-teho ei ole riippuvainen kuvasisällöstä, sillä se lähettää samalla teholla yötä päivää. Jos vastaanotto tapahtuu vaikkapa lievealueella, niin etenemisessä tapahtuvat eri vuoden- ja vuorokauden aikoina muutokset saattavat vaikuttaa vastaanotetun signaalin voimakkuuteen.
Kannattaa tutustua oman asuinympäristön häiriölähteisiin. Virheenkorjauksesta huolimatta varsinkin ulkoiset kipinähäiriöt vaikuttavat DVB-T vastaanottoon, kuten ajoneuvojen aiheuttamat (mopot, sähköradat ajolankojen kipinät, jne) ja talouden omat "räpsyt", kuten viallisen valokatkaisijan aiheuttama signaalin katkeilu. Joitakin vastaanottimia onnistuu kännykän signaali myös häiritsemään (=kättelyrutinat tukiaseman kanssa). - -paahdin-
h5sf73a kirjoitti:
linkki http://www.digitv.fi/sivu.asp?path=1;699;3026;2783
Analogiaikaan tyypillinen YLE:n UHF-lähettimen ERP (= säteilyteho) oli 600 kW
Todellinen lähettimestä antenniin menevä teho oli luokkaa 25 kW, näennäiseen
kuuteensataan kilowattiin päästiin maston huipulla olevalla suuntaavalla
antennijärjestelmällä jonka vahvistuskerroin oli tavallisesti 24-kertainen
Nyt digiaikaan (DVB-T) tyypillinen ERP on 50 kW kuten linkin taulukosta näkyy.
50kW jaettuna 24:llä = n. 2 kW, siis lähetin syöttää putkeen vain 2 kW todellisen
tehon taivaalle jaettavaksi
terv.
'entinen YLEläinen vuosikymmenten takaa'Kiitos linkistä ja asiantuntevasta vastauksesta.
Nyt on kuitenkin kysyttävä vähän tarkennusta: Pitäisikö ERP-tehon sijasta puhua mieluumminkin EIRP-tehosta? En alaa tarkemmin tunne, mutta eikö säteilytehoista puhuttaessa käytetä yleisimmin vertailuantennina isotrooppista säteilijää? ERP:hän tarkoittaa kai ihan virallisesti ottaen tietynlaiseen dipoliantenniin verrattavaa tehoa, vai onko asia käytännössä toisin, eli että ERP:tä käytetään synonyyminä EIRP:lle?
Vähän off-topiccina toinen kysymys: Onko tuo suuntaava lähetysantenni se punainen korkea pömpeli jollainen näkyy melkein kaikkien digitan mastojen huipulla? (kuva: http://www.imagebam.com/image/f9a127101349799) - etäluettavat mittari
sopimuksissa... kirjoitti:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091799 on Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta. Käytettävät taajuudet ja tehot koordinoidaan naapurivaltioiden kanssa ja esim. rajojen läheisyydessä joudutaan rajoittamaan tehoa joillakin taajuuksiaa tiettyyn suuntaan. Vastaavia tehorajoituksia saatetaan asettaa naapurimaan lähettimille. Ilman virallisia sopimuksia ei ole lupa kääntää lähetinten tehopotikoita "kaakkoon".
Tehon nostaminen 50 kW => 100 kW vastaa 3 dB:n tasomuutosta. Vastaanotossa se tarkoittaa sitä, että näkyvyysalueen lievealueella tulee hieman enemmän pelivaraa. Toisaalta, vastaanottimien herkkyydessä on niin suuria eroja, että tällä 3 dB:llä saattaisi olla merkitystä?
Analogiajan ERP-tehot eivät ehkä suoraan ole verrannollisia DVB-T lähettimen tehojen kanssa. Analoginen TV lähetettiin tynkäkaistaisella AM-lähettimellä ja modulaatio oli negatiivinen: Kirkkaalla kuvalla oli teho minimissä ja maksimiteho oli vain juovapulssin aikana. Tällä menetelmällä saatiin lähete mahtumaan 7 tai 8 MHz:n kanavaan ja vastaanotin saatiin paremmin tahdistumaan, kun se löysi heikostakin signaalista juovapulssin. TV-lähettimessä oli oikeastaan kolme erillistä lähetintä, sillä kuvan lisäksi oli FM-äänelle ja NICAM-äänelle omat lähettimet, jotka summattiin antenniin menevän tv-kuvan lähetteeseen. Onko luvassa mainittu ERP sitten huipputeho vai joku kuvasisällöstä riippuva keskimääräinen teho, jääköön viranomaisten päätettäväksi.
DVB-T lähettimen ERP-teho ei ole riippuvainen kuvasisällöstä, sillä se lähettää samalla teholla yötä päivää. Jos vastaanotto tapahtuu vaikkapa lievealueella, niin etenemisessä tapahtuvat eri vuoden- ja vuorokauden aikoina muutokset saattavat vaikuttaa vastaanotetun signaalin voimakkuuteen.
Kannattaa tutustua oman asuinympäristön häiriölähteisiin. Virheenkorjauksesta huolimatta varsinkin ulkoiset kipinähäiriöt vaikuttavat DVB-T vastaanottoon, kuten ajoneuvojen aiheuttamat (mopot, sähköradat ajolankojen kipinät, jne) ja talouden omat "räpsyt", kuten viallisen valokatkaisijan aiheuttama signaalin katkeilu. Joitakin vastaanottimia onnistuu kännykän signaali myös häiritsemään (=kättelyrutinat tukiaseman kanssa).kännykkähäiriöt tulee vaan ikävä kyllä lisääntymään entisestään kun Suomi pakotetaan siirtymään noihin etäluettaviin sähkömittareihin jotka pitkälti pelaa juuri GSM-verkoissa ja ymmärsin eräältä asiantuntijalta saamani kommentin perusteella että niissä toimii juuri niin että sähkölaitos soittaa sähkömittarin GSM-modeemiin, ja lukee sen kautta mittaria, sen sijaan että mittari lähettäisi vain tekstarilla tiedot.
En tiedä kenen apinan idea on käyttää tulevaisuudessa käytöstä poistettavia GSM-verkkoja tohon hommaan, mut sanon vaan sen että häiriöt tv:n katselussa tulee kyllä lisääntymään, enää ei auta oman kännyn sulkeminen, kun häiriö tulee talon sähköverkon kautta. :(
Etälukuun voisi käyttää muitakin menetelmiä, kuten se että data kulkee sähköverkossa itsessään. - eri asioita...
-paahdin- kirjoitti:
Kiitos linkistä ja asiantuntevasta vastauksesta.
Nyt on kuitenkin kysyttävä vähän tarkennusta: Pitäisikö ERP-tehon sijasta puhua mieluumminkin EIRP-tehosta? En alaa tarkemmin tunne, mutta eikö säteilytehoista puhuttaessa käytetä yleisimmin vertailuantennina isotrooppista säteilijää? ERP:hän tarkoittaa kai ihan virallisesti ottaen tietynlaiseen dipoliantenniin verrattavaa tehoa, vai onko asia käytännössä toisin, eli että ERP:tä käytetään synonyyminä EIRP:lle?
Vähän off-topiccina toinen kysymys: Onko tuo suuntaava lähetysantenni se punainen korkea pömpeli jollainen näkyy melkein kaikkien digitan mastojen huipulla? (kuva: http://www.imagebam.com/image/f9a127101349799)Viestintävirastokaan ei ole kovin tarkkana noiden suureiden kanssa, vaan se käyttää niitä vaihtelevalla menestyksellä.
ERP = Effective Radiation Power, Radiolaitteen efektiivinen säteilyteho.
EIRP = Effective isotropic radiated power, Efektiivinen säteilyteho isotrooppiseen antenniin verrattuna. Säteilytehon (EIRP) suuruus riippuu lähettimen lähtötehosta, antennikaapelin häviöistä ja antennin vahvistuksesta.
ERP (Effective Radiated Power) tehotaso eroaa EIRP arvosta siten, että EIRP ilmoitetaan
isotrooppiselle säteilijälle ja ERP puolenaallon dipoli-antenneille. Puolenaallon dipoli-antenni on realistisempi antennimalli, jossa säteily kohdistuu vaakatasossa joka suuntaan. Koska maksimivahvistus puolenaallon dipoli-antennille on 2,15 dBi, niin saman säteilytason aikaan saamiseen puolenaallon dipoli-antenni tarvitsee vähemmän tehoa kuin isotrooppinen antenni. Tästä seuraa pieni ero: ERP (dB) = EIRP-2,15 (dB).
Mastoista on lisää kuvia http://www.digita.fi/kuvagalleria.asp?path=1840;3793;3794;4253
UHF-antennit on yleensä lasikuitusylinterin sisällä maston huipussa, seuraavana on VHF-antennit ja niiden alapuolella ULA-antennit.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
YLE Äänekosken kaupunginjohtaja saa ankaraa arvostelua
Kaupungin johtaja saa ankaraa kritiikkiä äkkiväärästä henkilöstöjohtamisestaan. Uusin häirintäilmoitus päivätty 15 kesä761454Euroopan lämpöennätys, 48,8, astetta, on mitattu Italian Sisiliassa
Joko hitaampikin ymmärtää. Se on aivan liikaa. Ilmastonmuutos on totta Euroopassakin.2511358Martina lähdössä Ibizalle
Eikä Eskokaan tiennyt matkasta. Nyt ollaan jännän äärellä.1551132Asiakas iski kaupassa varastelua tehneen kanveesiin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/33a85463-e4d5-45ed-8014-db51fe8079ec Oikein. Näin sitä pitää. Kyllä kaupoissa valtava2551108- 51805
- 65784
Jos ei tiedä mitä toisesta haluaa
Älä missään nimessä anna mitään merkkejä kiinnostuksesta. Ole haluamatta mitään. Täytyy ajatella toistakin. Ei kukaan em62757Miksi mies tuntee näin?
Eli olen mies ja ihastuin naiseen. Tykkään hänestä ja koskaan hän ei ole ollut minulle ilkeä. Silti ajoittain tunnen kui39738Se nainen näyttää hyvältä vaikka painaisi 150kg
parempi vaan jos on vähän muhkeammassa kunnossa 🤤44711- 30657