Kuinkahan paljon digitan mastoissa (siis pääasemilla) sijaitseviin tv-lähetinantenneihin nykyään pusketaan tehoa? Ovatko lähetintehot muuttuneet merkittävästi analogiajoista?
TV-lähetinten tehot Suomessa?
-paahdin-
73577
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Muistelisin että tehot on aika pieniä, luokkaa muutama kW (joka tapauksessa alle 10 kW) kun analogiaikana tehot oli esimerkiksi 30...50 kW per lähetin eli luokkaa kymmenesosa tai vähän enemmän. Olen joskus käynyt paikan päällä, mutta on niin monta vuotta ettei enää muista tarkkaan.
Ainakin sellainen jäi hyvin se mieleen, että digi-tv lähetin joka puski kaikki niput taivaalle on pieni 19" räkki täynnä laitteita, kun taas analogiset lähettimet oli sellaisia julmetun isoja mööpeleitä ympäri hallia. Täkäläisen lähetysaseman lämmitys itseasiassa hoidettiin täysin lähettimien hukkateholla. Nestejäähdytteisistä lähettimistä meni putket sellaiseen isoon varaajaan. Nykyään tuskin lämmittävät enää näin, koska digilähettimet ei tuota samalla tavalla hukkatehoa.
linkki http://www.digitv.fi/sivu.asp?path=1;699;3026;2783
Analogiaikaan tyypillinen YLE:n UHF-lähettimen ERP (= säteilyteho) oli 600 kW
Todellinen lähettimestä antenniin menevä teho oli luokkaa 25 kW, näennäiseen
kuuteensataan kilowattiin päästiin maston huipulla olevalla suuntaavalla
antennijärjestelmällä jonka vahvistuskerroin oli tavallisesti 24-kertainen
Nyt digiaikaan (DVB-T) tyypillinen ERP on 50 kW kuten linkin taulukosta näkyy.
50kW jaettuna 24:llä = n. 2 kW, siis lähetin syöttää putkeen vain 2 kW todellisen
tehon taivaalle jaettavaksi
terv.
'entinen YLEläinen vuosikymmenten takaa'
.
jos tehot olisivat kaksinkertaiset esim. 100 kW ???
.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091799 on Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta. Käytettävät taajuudet ja tehot koordinoidaan naapurivaltioiden kanssa ja esim. rajojen läheisyydessä joudutaan rajoittamaan tehoa joillakin taajuuksiaa tiettyyn suuntaan. Vastaavia tehorajoituksia saatetaan asettaa naapurimaan lähettimille. Ilman virallisia sopimuksia ei ole lupa kääntää lähetinten tehopotikoita "kaakkoon".
Tehon nostaminen 50 kW => 100 kW vastaa 3 dB:n tasomuutosta. Vastaanotossa se tarkoittaa sitä, että näkyvyysalueen lievealueella tulee hieman enemmän pelivaraa. Toisaalta, vastaanottimien herkkyydessä on niin suuria eroja, että tällä 3 dB:llä saattaisi olla merkitystä?
Analogiajan ERP-tehot eivät ehkä suoraan ole verrannollisia DVB-T lähettimen tehojen kanssa. Analoginen TV lähetettiin tynkäkaistaisella AM-lähettimellä ja modulaatio oli negatiivinen: Kirkkaalla kuvalla oli teho minimissä ja maksimiteho oli vain juovapulssin aikana. Tällä menetelmällä saatiin lähete mahtumaan 7 tai 8 MHz:n kanavaan ja vastaanotin saatiin paremmin tahdistumaan, kun se löysi heikostakin signaalista juovapulssin. TV-lähettimessä oli oikeastaan kolme erillistä lähetintä, sillä kuvan lisäksi oli FM-äänelle ja NICAM-äänelle omat lähettimet, jotka summattiin antenniin menevän tv-kuvan lähetteeseen. Onko luvassa mainittu ERP sitten huipputeho vai joku kuvasisällöstä riippuva keskimääräinen teho, jääköön viranomaisten päätettäväksi.
DVB-T lähettimen ERP-teho ei ole riippuvainen kuvasisällöstä, sillä se lähettää samalla teholla yötä päivää. Jos vastaanotto tapahtuu vaikkapa lievealueella, niin etenemisessä tapahtuvat eri vuoden- ja vuorokauden aikoina muutokset saattavat vaikuttaa vastaanotetun signaalin voimakkuuteen.
Kannattaa tutustua oman asuinympäristön häiriölähteisiin. Virheenkorjauksesta huolimatta varsinkin ulkoiset kipinähäiriöt vaikuttavat DVB-T vastaanottoon, kuten ajoneuvojen aiheuttamat (mopot, sähköradat ajolankojen kipinät, jne) ja talouden omat "räpsyt", kuten viallisen valokatkaisijan aiheuttama signaalin katkeilu. Joitakin vastaanottimia onnistuu kännykän signaali myös häiritsemään (=kättelyrutinat tukiaseman kanssa).
Kiitos linkistä ja asiantuntevasta vastauksesta.
Nyt on kuitenkin kysyttävä vähän tarkennusta: Pitäisikö ERP-tehon sijasta puhua mieluumminkin EIRP-tehosta? En alaa tarkemmin tunne, mutta eikö säteilytehoista puhuttaessa käytetä yleisimmin vertailuantennina isotrooppista säteilijää? ERP:hän tarkoittaa kai ihan virallisesti ottaen tietynlaiseen dipoliantenniin verrattavaa tehoa, vai onko asia käytännössä toisin, eli että ERP:tä käytetään synonyyminä EIRP:lle?
Vähän off-topiccina toinen kysymys: Onko tuo suuntaava lähetysantenni se punainen korkea pömpeli jollainen näkyy melkein kaikkien digitan mastojen huipulla? (kuva: http://www.imagebam.com/image/f9a127101349799)
kännykkähäiriöt tulee vaan ikävä kyllä lisääntymään entisestään kun Suomi pakotetaan siirtymään noihin etäluettaviin sähkömittareihin jotka pitkälti pelaa juuri GSM-verkoissa ja ymmärsin eräältä asiantuntijalta saamani kommentin perusteella että niissä toimii juuri niin että sähkölaitos soittaa sähkömittarin GSM-modeemiin, ja lukee sen kautta mittaria, sen sijaan että mittari lähettäisi vain tekstarilla tiedot.
En tiedä kenen apinan idea on käyttää tulevaisuudessa käytöstä poistettavia GSM-verkkoja tohon hommaan, mut sanon vaan sen että häiriöt tv:n katselussa tulee kyllä lisääntymään, enää ei auta oman kännyn sulkeminen, kun häiriö tulee talon sähköverkon kautta. :(
Etälukuun voisi käyttää muitakin menetelmiä, kuten se että data kulkee sähköverkossa itsessään.
Viestintävirastokaan ei ole kovin tarkkana noiden suureiden kanssa, vaan se käyttää niitä vaihtelevalla menestyksellä.
ERP = Effective Radiation Power, Radiolaitteen efektiivinen säteilyteho.
EIRP = Effective isotropic radiated power, Efektiivinen säteilyteho isotrooppiseen antenniin verrattuna. Säteilytehon (EIRP) suuruus riippuu lähettimen lähtötehosta, antennikaapelin häviöistä ja antennin vahvistuksesta.
ERP (Effective Radiated Power) tehotaso eroaa EIRP arvosta siten, että EIRP ilmoitetaan
isotrooppiselle säteilijälle ja ERP puolenaallon dipoli-antenneille. Puolenaallon dipoli-antenni on realistisempi antennimalli, jossa säteily kohdistuu vaakatasossa joka suuntaan. Koska maksimivahvistus puolenaallon dipoli-antennille on 2,15 dBi, niin saman säteilytason aikaan saamiseen puolenaallon dipoli-antenni tarvitsee vähemmän tehoa kuin isotrooppinen antenni. Tästä seuraa pieni ero: ERP (dB) = EIRP-2,15 (dB).
Mastoista on lisää kuvia http://www.digita.fi/kuvagalleria.asp?path=1840;3793;3794;4253
UHF-antennit on yleensä lasikuitusylinterin sisällä maston huipussa, seuraavana on VHF-antennit ja niiden alapuolella ULA-antennit.