BAVIS vs.

sano piru kun kusiaisia luki.

Ovni

ja miksei myös Sunbeam

Selittää mitä?

18 kirjoitti:

Selittää mitä?

My Toyota.

Täällä saa usein kuvan, että B:t ovat yhtä hyviä kuin em. laatuveneet.

Ovat hyviä ainoastaan hintaluokassaan ja köyhiä riittää

mietipähän! kirjoitti:

Täällä saa usein kuvan, että B:t ovat yhtä hyviä kuin em. laatuveneet.

Ovat hyviä ainoastaan hintaluokassaan ja köyhiä riittää

Humoristeja riittää:

Joopa joo. Keskikokoinen Bavaria maksaa varusteluineen noin 200.000 €, iso paljon enemmän. Täällä nuo kymppitonnin veneistä haaveilevat krjoittavat Bavarian ostavista "... ja köyhiä riittää.."

On se mukava, että palstalla kukkii huumori.

Totta toinen puoli. Varmasti moni Bavarian ostanut vaihtaisi vastaavan kokoiseen Swaniin, X:ään tai Sweden Yachtsiin, jos iso lottovoitto sattuisi kohdalle. Mutta niin tekisi varmasti vanholla "homeskandilla" purjehtivakin.

Tolkuttoman Bavaria-kirjoittelun taustalta kuultaa kateus ja jopa kauna elämässä paremmin pärjänneitä kohtaan. Ei sitä pahaa oloa voi laiturilla sille Bavarian kipparille purkaa. Hyvä että on tämä netti.

23 kirjoitti:

My Toyota.

Mitä se, että sylla on Toyota tähän liittyy? kerro nyt hyvä miest mitä se, että Bavaa on tehty paljon, selittää?

Sykolooki kirjoitti:

Humoristeja riittää:

Joopa joo. Keskikokoinen Bavaria maksaa varusteluineen noin 200.000 €, iso paljon enemmän. Täällä nuo kymppitonnin veneistä haaveilevat krjoittavat Bavarian ostavista "... ja köyhiä riittää.."

On se mukava, että palstalla kukkii huumori.

Totta toinen puoli. Varmasti moni Bavarian ostanut vaihtaisi vastaavan kokoiseen Swaniin, X:ään tai Sweden Yachtsiin, jos iso lottovoitto sattuisi kohdalle. Mutta niin tekisi varmasti vanholla "homeskandilla" purjehtivakin.

Tolkuttoman Bavaria-kirjoittelun taustalta kuultaa kateus ja jopa kauna elämässä paremmin pärjänneitä kohtaan. Ei sitä pahaa oloa voi laiturilla sille Bavarian kipparille purkaa. Hyvä että on tämä netti.

Miksette painu sinne omalle suljetulle (netti)osastollenne niin tämä voisi loppua. Vai kuoliko se jo ?

Sykolooki kirjoitti:

Humoristeja riittää:

Joopa joo. Keskikokoinen Bavaria maksaa varusteluineen noin 200.000 €, iso paljon enemmän. Täällä nuo kymppitonnin veneistä haaveilevat krjoittavat Bavarian ostavista "... ja köyhiä riittää.."

On se mukava, että palstalla kukkii huumori.

Totta toinen puoli. Varmasti moni Bavarian ostanut vaihtaisi vastaavan kokoiseen Swaniin, X:ään tai Sweden Yachtsiin, jos iso lottovoitto sattuisi kohdalle. Mutta niin tekisi varmasti vanholla "homeskandilla" purjehtivakin.

Tolkuttoman Bavaria-kirjoittelun taustalta kuultaa kateus ja jopa kauna elämässä paremmin pärjänneitä kohtaan. Ei sitä pahaa oloa voi laiturilla sille Bavarian kipparille purkaa. Hyvä että on tämä netti.

Ei se johdu todellakaan mistään kateudesta. Täällä on vain tapana vertailla eri venetyyppejä tms. !
Jos olisin kateellinen, mollailisin noita laatuveneiden omistajia. Loogista, vai mitä ?

Sykolooki kirjoitti:

Humoristeja riittää:

Joopa joo. Keskikokoinen Bavaria maksaa varusteluineen noin 200.000 €, iso paljon enemmän. Täällä nuo kymppitonnin veneistä haaveilevat krjoittavat Bavarian ostavista "... ja köyhiä riittää.."

On se mukava, että palstalla kukkii huumori.

Totta toinen puoli. Varmasti moni Bavarian ostanut vaihtaisi vastaavan kokoiseen Swaniin, X:ään tai Sweden Yachtsiin, jos iso lottovoitto sattuisi kohdalle. Mutta niin tekisi varmasti vanholla "homeskandilla" purjehtivakin.

Tolkuttoman Bavaria-kirjoittelun taustalta kuultaa kateus ja jopa kauna elämässä paremmin pärjänneitä kohtaan. Ei sitä pahaa oloa voi laiturilla sille Bavarian kipparille purkaa. Hyvä että on tämä netti.

Iso probleemi tulee siitä, jos joku tosissaan väittää, että bavaria tai joku muu raskas matkapursi purjehtii hyvin ilman minkäänlaisia mittausparametrejä. Korjaus tähän saadaan esim siten, että vaaditte uusien veneiden myyjien kertovan teille orc glub gph:n.

http://www.orc.org/clubcert.htm

Mittakirja maksaa muutaman kympin ja velocity prediction taulukon avulla voi nopeasti saada uuden veneen kulkemaan jotenkuten eri tuuilikulmilla ja nopeuksilla.

18 kirjoitti:

Mitä se, että sylla on Toyota tähän liittyy? kerro nyt hyvä miest mitä se, että Bavaa on tehty paljon, selittää?

Jostain niitä ostajia tuntuu riittävän enemmän kuin muilla merkeillä. Itsekin olen yksi tyytyväinen Bavarian omistaja.
Olen myös vähiten vikaantuvan automerkin eli Toyotan omistaja. Perheemme toinen auto on BMW, jossa on vikoja kyllä esiintynyt ja kerran jättänyt jopa tielle. Minäkin vertaisin Bavariaa ja Toyotaa toisiinsa suosituimmuuden ja luotettavuuden osalta. Ihme kyllä Bemari, vaikka on valmistettu samoilla seuduilla Bavarian kanssa, on luotettavuudeltaan Toyotaa heikompi. Laatu on minun maailmassani huolettomuutta ja käytännöllisyyttä. Jollekin toisella laadun tärkein funktio voi merkitä nopeutta, voimaa tai jotain muuta. Enemmistön odotukset ja mieltymykset näyttävät kallistuvan Bavarian ja Toyotan suuntaan.

mietis taas kirjoitti:

Ei se johdu todellakaan mistään kateudesta. Täällä on vain tapana vertailla eri venetyyppejä tms. !
Jos olisin kateellinen, mollailisin noita laatuveneiden omistajia. Loogista, vai mitä ?

Ei noin. Katsos kun ihmisen mieli on niin yksinkertaisesti rakennettu, että kateuskin kohdistuu juuri oman elinpiirin tavoittamattomissa olevaan. Naapuriin, jolla on parempi auto tai asunto. Ja purjehtiessä siihen venetasoon, mihin varat ei ihan riitä.

Harva meistä on kateellinen Oraclen pomolle, vaikka tämä omistaa maailman suurimman ja kalleimman purjeveneen. Enemmän ollaan kateellisia uuden Bavarian tai Hansen omistajille. He puolestaan voivat olla kateellisia Liliukselle Swan 66:sta. Tai ehkä eivät yllä aivan noin isoa Swania kadehtimaan, Swania kuitenkin.

Sykolooki kirjoitti:

Ei noin. Katsos kun ihmisen mieli on niin yksinkertaisesti rakennettu, että kateuskin kohdistuu juuri oman elinpiirin tavoittamattomissa olevaan. Naapuriin, jolla on parempi auto tai asunto. Ja purjehtiessä siihen venetasoon, mihin varat ei ihan riitä.

Harva meistä on kateellinen Oraclen pomolle, vaikka tämä omistaa maailman suurimman ja kalleimman purjeveneen. Enemmän ollaan kateellisia uuden Bavarian tai Hansen omistajille. He puolestaan voivat olla kateellisia Liliukselle Swan 66:sta. Tai ehkä eivät yllä aivan noin isoa Swania kadehtimaan, Swania kuitenkin.

Mutta kun paljon halvemmalla kuin uuden Bavan tai Hansen tai Benen saa käytetyn Swanin. Ja uusi tai vanha, Swanin status on toinen noin kateusmielessä. Koska vaihtoehtoja samalla rahalla on todella paljon, ei kateuspykälä voi olla selittävä tekijä. En todellakaan usko, että monellekaan pienemmän ja suorituskykyisemmän ostajan vaihtoehto olisi Bava rahakysymyksistä riippumatta.

vaihtoehtoja kirjoitti:

Mutta kun paljon halvemmalla kuin uuden Bavan tai Hansen tai Benen saa käytetyn Swanin. Ja uusi tai vanha, Swanin status on toinen noin kateusmielessä. Koska vaihtoehtoja samalla rahalla on todella paljon, ei kateuspykälä voi olla selittävä tekijä. En todellakaan usko, että monellekaan pienemmän ja suorituskykyisemmän ostajan vaihtoehto olisi Bava rahakysymyksistä riippumatta.

Kaikki me saamme uskoa mitä tahansa. Varsinkin purjehduksen piiristä löytyy samastakin asiasta paljon syvän vakaumuksen totuuksia, erilaisia.

Oletan, että kanssasi on turha väitellä.

Sykolooki kirjoitti:

Kaikki me saamme uskoa mitä tahansa. Varsinkin purjehduksen piiristä löytyy samastakin asiasta paljon syvän vakaumuksen totuuksia, erilaisia.

Oletan, että kanssasi on turha väitellä.

Jos sykolooki on sitä mieltä, että Bava on asiallinen perhevene lomapurjehduksille. Ei mitenkään nopea tai erinomainen purjehtija, mutta asiallinen vene. Niin Sykolookin kanssa on helppo olla samaa mieltä. Mutta jos hän alkaa esittää, että Bava on jotain enemmän kuin mitä se on, niin oisko syytä vaikka Sykolookin sykookata vaiheeksi omaa päätään: mikä ahdistaa? Näistähän näissä Bava-trollien viestiketjuissa on kyse: yritetään selittää Bavaa joksikin enemmäksi kuin mitä se on, ja vieläpä mollaamalla muita veneitä. Vai mitä Sykolooki?

Sykolooki kirjoitti:

Kaikki me saamme uskoa mitä tahansa. Varsinkin purjehduksen piiristä löytyy samastakin asiasta paljon syvän vakaumuksen totuuksia, erilaisia.

Oletan, että kanssasi on turha väitellä.

Jos mulla olis parisataa donaa rahaa panna veneeseen, en takuulla panis sitä bavaan. Enkä mihinkään oceanikseen sen enempää. Miks maailmassa olisin sitten kade sille, joka niin on tehnyt? Eihän Ferrarikaan sen tapaisia tunteita nosta, kun ei autot kiinnosta pennin vertaa muutoin kuin käyttökelpoisina kulkuvälineinä. Jos joku toinen tykkää, ei se multa pois ole.

Melkoisen kieroa mielikuvitusta vaatii aina nostaa se kateuskortti peliin. Ettei vaan heijastelis pientä epävarmuutta itessä.

12 kirjoitti:

Jos sykolooki on sitä mieltä, että Bava on asiallinen perhevene lomapurjehduksille. Ei mitenkään nopea tai erinomainen purjehtija, mutta asiallinen vene. Niin Sykolookin kanssa on helppo olla samaa mieltä. Mutta jos hän alkaa esittää, että Bava on jotain enemmän kuin mitä se on, niin oisko syytä vaikka Sykolookin sykookata vaiheeksi omaa päätään: mikä ahdistaa? Näistähän näissä Bava-trollien viestiketjuissa on kyse: yritetään selittää Bavaa joksikin enemmäksi kuin mitä se on, ja vieläpä mollaamalla muita veneitä. Vai mitä Sykolooki?

Kuuma-Kallen mielikuvitus yrittää laittaa Sykolookin suuhun sanoja, jotka sinne eivät kuulu. Ehdottaisin lenkkiä raittiiseen ulkoilmaan ja sen jälkeen kaikessa rauhassa tutkimusta Sykolookin aiemmista lausunnoista.

Tässä vielä mietittävää lenkin ajaksi.
Ovatko kaikki Bavariat samanlaisia ominaisuuksiltaan?
Miten Bavaria Match-sarjan veneet mielestäsi purjehtivat?
Sopiiko Bavaria-cruiser perheveneeksi?
Entä miten Bavaria kulkeen verraten muihin samanhintaisiin? (Bavaria 45 / HR 37 / FG 37 tai Ba38 / FG33 )
Entä, jos vertaat muihin saman kokoisiin perhevenisiin?
Luotatko Yachting Worldin asiantuntemukseen?

Tämän palstan tietäjiin verraten Sykolookin vaatimattomalla asiantuntemuksella Bavaria on hyvä perhe- ja matkavene; edullinen, tilava, luotettava, helppo purjehtia. Monille tuo tuntuu riittävän.

Sykolooki kirjoitti:

Kuuma-Kallen mielikuvitus yrittää laittaa Sykolookin suuhun sanoja, jotka sinne eivät kuulu. Ehdottaisin lenkkiä raittiiseen ulkoilmaan ja sen jälkeen kaikessa rauhassa tutkimusta Sykolookin aiemmista lausunnoista.

Tässä vielä mietittävää lenkin ajaksi.
Ovatko kaikki Bavariat samanlaisia ominaisuuksiltaan?
Miten Bavaria Match-sarjan veneet mielestäsi purjehtivat?
Sopiiko Bavaria-cruiser perheveneeksi?
Entä miten Bavaria kulkeen verraten muihin samanhintaisiin? (Bavaria 45 / HR 37 / FG 37 tai Ba38 / FG33 )
Entä, jos vertaat muihin saman kokoisiin perhevenisiin?
Luotatko Yachting Worldin asiantuntemukseen?

Tämän palstan tietäjiin verraten Sykolookin vaatimattomalla asiantuntemuksella Bavaria on hyvä perhe- ja matkavene; edullinen, tilava, luotettava, helppo purjehtia. Monille tuo tuntuu riittävän.

Minä en ole Kuuma kalle, mutta voinhan koittaa silti vastailla noihin kysymyksiin.

Muut, paitsi edesmennyt Match-sarja tuntuvat olevan aika lailla samanlaisia ominaisuuksiltaan. Uusi 45 on tietenkin kysymysmerkki, kun ei ole kuvaa enempää nähnyt. Mutta samaan nippuun menee moni muukin kuin Bavarian tuotteet.

Match-sarja purjehti täysin kelvollisesti. Tosin 42:ssa oli sitten muuta huomatettavaa. Messuilla nähdyssä kappaleessa meinasi tulla lakkapinnasta haavoja, mutta olisihan sen voinut hioa ja lakata kunnollakin. Ei sillä hinnalla pidä liikoja odottaakaan ja pääsi siinä vielä tuntipalkoille, jos itse vähän paranteli.

Sopiiko Bavaria Cruiser perheveneeksi riippuu täysin perheestä. Meillä se ei kelpaisi sen enempää vaimolle kuin nuorisolle, jonkun ja itse asiassa monenkin perheen mielestä se on juuri sitä mitä he ovat etsineetkin.

Kuten sanottu, 45 on pelkkä ??? Vanhemmat konstruktiot eivät ole häikäisseet kulkemisellaan halvempiin tai kalliimpiin nähden. Mutta aivan varmasti kulkevat siinä missä muutkin samoilla lähtökohdilla suunnitellut.

Taas se sama, mikä ihme on perhevene? Minulla on meidän perheen mielestä erinomainen perhevene ja se kulkee sen verran tai paremmin kuin pari metriä isompi Bavaria. Ja sitten on niitä toisenlaisia perheveneitä.

Luotanko YW:n asiantuntemukseen... Pitäisipä sitä ennen taas tutustua paitsi tuohon artikkeliin, myös nykyiseen lehteen muutenkin. Takavuosina se tuli tilattuna, enkä tietenkään olisi tilannut lehteä, jota en arvosta. Nykymenosta en tiedä.

Monille tuo tuntuu riittävän, eivätkä he väärässä ole. Tarvitaan vanha uskonnonopettaja sanomaan, että mielipiteesi ovat väärät, ainakaan en muilta moista ole kuullut. Minulle tuo ei riitä, eikä veneen ole pakko olla edes helppo purjehdittava, enkä minäkään ole väärässä.

Sykolooki kirjoitti:

Kuuma-Kallen mielikuvitus yrittää laittaa Sykolookin suuhun sanoja, jotka sinne eivät kuulu. Ehdottaisin lenkkiä raittiiseen ulkoilmaan ja sen jälkeen kaikessa rauhassa tutkimusta Sykolookin aiemmista lausunnoista.

Tässä vielä mietittävää lenkin ajaksi.
Ovatko kaikki Bavariat samanlaisia ominaisuuksiltaan?
Miten Bavaria Match-sarjan veneet mielestäsi purjehtivat?
Sopiiko Bavaria-cruiser perheveneeksi?
Entä miten Bavaria kulkeen verraten muihin samanhintaisiin? (Bavaria 45 / HR 37 / FG 37 tai Ba38 / FG33 )
Entä, jos vertaat muihin saman kokoisiin perhevenisiin?
Luotatko Yachting Worldin asiantuntemukseen?

Tämän palstan tietäjiin verraten Sykolookin vaatimattomalla asiantuntemuksella Bavaria on hyvä perhe- ja matkavene; edullinen, tilava, luotettava, helppo purjehtia. Monille tuo tuntuu riittävän.

Sykoloiki kirjoitti, että "Tämän palstan tietäjiin verraten Sykolookin vaatimattomalla asiantuntemuksella Bavaria on hyvä perhe- ja matkavene; edullinen, tilava, luotettava, helppo purjehtia. Monille tuo tuntuu riittävän."

Tätä juuri tarkoitin. Mikä ihmeen tarve Sykolookilla ja muilla Bava-trolleilla on todistaa, että bava on jotain muuta: raaseri, merten Bentley, Swanin haastaja ja ties mitä?

19 kirjoitti:

Sykoloiki kirjoitti, että "Tämän palstan tietäjiin verraten Sykolookin vaatimattomalla asiantuntemuksella Bavaria on hyvä perhe- ja matkavene; edullinen, tilava, luotettava, helppo purjehtia. Monille tuo tuntuu riittävän."

Tätä juuri tarkoitin. Mikä ihmeen tarve Sykolookilla ja muilla Bava-trolleilla on todistaa, että bava on jotain muuta: raaseri, merten Bentley, Swanin haastaja ja ties mitä?

Lapsukaiset, opetelkaa lukemaan ja hillitkää mielikuvituksenne lentoa.

Ei täällä kukaan ole väittänyt Bavariaa raaseriksi tai merten Bentleyksi. Paitsi nyt sinä.

Hauska seurata, miten tulisieluinen aatteen palo löytää rivien väliin piilotettua tekstiä tai kääntää selkeänkin lauseen sisällön ylöäsalaisin.

Sykolookilla on purjehduksen saralta vuosikymmenien kokemus muutamasta kotimaisesta köliveneestä ja lähes yhtä pitkä kokemus neljästä eri merkkisestä keskieurooppalaisesta maailman merillä, maileja on pelkästään viimeisellä vuosikymmenellä tullut noin 50.000.

Myönnetään, suosikki noista perhe- ja matkaveneenä on Bavaria. Mutta olen huomannut, että ei tuolla kokemuksella ole mitään virkaa, kun se laitetaan tällä palstalla arvon tosipurjehtijoiden Bavaria-tietämyksen kanssa vastakkain.

18 kirjoitti:

Mitä se, että sylla on Toyota tähän liittyy? kerro nyt hyvä miest mitä se, että Bavaa on tehty paljon, selittää?

kunhan vitsailin tojomainoksella ja yksi pyhän kolminaisuuden (tojo,finndomo,bava) tarttui koukkuun.

Sykolooki kirjoitti:

Lapsukaiset, opetelkaa lukemaan ja hillitkää mielikuvituksenne lentoa.

Ei täällä kukaan ole väittänyt Bavariaa raaseriksi tai merten Bentleyksi. Paitsi nyt sinä.

Hauska seurata, miten tulisieluinen aatteen palo löytää rivien väliin piilotettua tekstiä tai kääntää selkeänkin lauseen sisällön ylöäsalaisin.

Sykolookilla on purjehduksen saralta vuosikymmenien kokemus muutamasta kotimaisesta köliveneestä ja lähes yhtä pitkä kokemus neljästä eri merkkisestä keskieurooppalaisesta maailman merillä, maileja on pelkästään viimeisellä vuosikymmenellä tullut noin 50.000.

Myönnetään, suosikki noista perhe- ja matkaveneenä on Bavaria. Mutta olen huomannut, että ei tuolla kokemuksella ole mitään virkaa, kun se laitetaan tällä palstalla arvon tosipurjehtijoiden Bavaria-tietämyksen kanssa vastakkain.

Jotain aina lukee rivien välissäkin, halusit tai et. Ja itsepähän hyvin selväsanaisesti annoit ymmärtää, että Bavaria aiheuttaa muissa kateutta. Vai oliko sen lauseen merkitys käännetty ylösalaisin? No, minä varmaan olen aika tietämätön, kun en vielä ole kaikilla seitsemällä merellä purjehtinut ja viime vuosikymmenen aikana maileja kertyi luultavasti alle 30 000. Vuosia sentään on kertynyt ainakin saman verran kuin sykolookilla.

Bavota kirjoitti:

Jostain niitä ostajia tuntuu riittävän enemmän kuin muilla merkeillä. Itsekin olen yksi tyytyväinen Bavarian omistaja.
Olen myös vähiten vikaantuvan automerkin eli Toyotan omistaja. Perheemme toinen auto on BMW, jossa on vikoja kyllä esiintynyt ja kerran jättänyt jopa tielle. Minäkin vertaisin Bavariaa ja Toyotaa toisiinsa suosituimmuuden ja luotettavuuden osalta. Ihme kyllä Bemari, vaikka on valmistettu samoilla seuduilla Bavarian kanssa, on luotettavuudeltaan Toyotaa heikompi. Laatu on minun maailmassani huolettomuutta ja käytännöllisyyttä. Jollekin toisella laadun tärkein funktio voi merkitä nopeutta, voimaa tai jotain muuta. Enemmistön odotukset ja mieltymykset näyttävät kallistuvan Bavarian ja Toyotan suuntaan.

sitten tiennyt, että Toytalla on ollut paljon ongelmia 2.2 dieselin kanssa. Kone rempataan käytännössä 105000-110000 km välein, kyllä, ensimmäisen kerran kun on ajetta vain vähän yli 100 tkm (5.500 € laaki). Toyotan laatu ei ole enää entisensä, koskee ainakin Corollan eri versioita, Avensista, Ravia.... Bemarista en tiedä kun sellaista ei ole moneen vuoteen ollut, silloin viimksi kun oli, ei ollut vikoja. Tämähän nyt ei kuuluisi purjehduspalstalle, mutta kun jostain käsittämättömästä syystä veneitä verrataan autoiin. Veneet on veneitä, auto autoja ja talot taloja, ei niitä voi keskenään verrata.

Bavaria on varmaan monelle hyvä vene. Useimmathan jo nyt ovat nostaneet veneen tai ainkin suunnittelevat nostavansa. Vene kuin vene kestää 1000 Nm kevyttä käyttöä kaudessa. Ihan turha kuitenkin tulla selittämään verrattaessa saman kokoluokan veneitä, että 100 t€ ja 300 t€ veneissä ei olisi eroa. Eroa on myös laadussa ja paljon. On myös paljon muita eroavaisuuksia. Verrattaessa vaikkapa Hallberg-Rassy 37 ja Bavaria 37 voidaan havita mielenkiintoinen ja suuri ero. Molemmat veneethän on suunnitellut tunnettu ja arvostettu suunnittelutoimisto. Mutta, HR:ssä on 3200 kg painava lyjy köli (1,90m) ja Bavariassa 2000 kg rautaköli (1,95 m). Jos ei puhuta pelkästään kölien hintaerosta ja siitä, mitä HR:n köli vaatii enemmän muilta rakenteilta, niin voidaan vaikka keskustella siitä, että miksi German Frers on suunnitellut HR:n noin paljon painavamman kölin. Miten veneiden perustavaa laatua oleva suunnitteluero näkyy niiden ominaisuuksisa vaativissa olosuhteissa.

Turha lässyttää. kirjoitti:

sitten tiennyt, että Toytalla on ollut paljon ongelmia 2.2 dieselin kanssa. Kone rempataan käytännössä 105000-110000 km välein, kyllä, ensimmäisen kerran kun on ajetta vain vähän yli 100 tkm (5.500 € laaki). Toyotan laatu ei ole enää entisensä, koskee ainakin Corollan eri versioita, Avensista, Ravia.... Bemarista en tiedä kun sellaista ei ole moneen vuoteen ollut, silloin viimksi kun oli, ei ollut vikoja. Tämähän nyt ei kuuluisi purjehduspalstalle, mutta kun jostain käsittämättömästä syystä veneitä verrataan autoiin. Veneet on veneitä, auto autoja ja talot taloja, ei niitä voi keskenään verrata.

Bavaria on varmaan monelle hyvä vene. Useimmathan jo nyt ovat nostaneet veneen tai ainkin suunnittelevat nostavansa. Vene kuin vene kestää 1000 Nm kevyttä käyttöä kaudessa. Ihan turha kuitenkin tulla selittämään verrattaessa saman kokoluokan veneitä, että 100 t€ ja 300 t€ veneissä ei olisi eroa. Eroa on myös laadussa ja paljon. On myös paljon muita eroavaisuuksia. Verrattaessa vaikkapa Hallberg-Rassy 37 ja Bavaria 37 voidaan havita mielenkiintoinen ja suuri ero. Molemmat veneethän on suunnitellut tunnettu ja arvostettu suunnittelutoimisto. Mutta, HR:ssä on 3200 kg painava lyjy köli (1,90m) ja Bavariassa 2000 kg rautaköli (1,95 m). Jos ei puhuta pelkästään kölien hintaerosta ja siitä, mitä HR:n köli vaatii enemmän muilta rakenteilta, niin voidaan vaikka keskustella siitä, että miksi German Frers on suunnitellut HR:n noin paljon painavamman kölin. Miten veneiden perustavaa laatua oleva suunnitteluero näkyy niiden ominaisuuksisa vaativissa olosuhteissa.

Rautaköli on varmasti yleensä lähinnä säästökysymys, mutta näkyy niitä "laatuveneissäkin". Bavarioiden kölipainoissa ei mielestäni ole mitään vikaa, ovat aivan vastaavia kuin FG, X, Elan, Beneteau jne. HR/Najad on suunniteltu eri lähtökohdista ja "perinteisemmin".

Jotenkin kyllä todella huvittavaa tämä Bavarian herättämä tunneryöppy puolesta ja vastaan. Venehän ei eroa oikeastaan mitenkään muista SAMANKALTAISISTA, kuten Beneteau ja Jeanneau cruiserit, Hanse, Elan cruiserit jne. Varsinkin purjehduksellisesti taitavat olla jopa tuon porukan kärkipäätä Hansen kanssa. Miksi juuri Bavaria aina otetaan esimerkiksi tästä ryhmästä?

mun kanssa kirjoitti:

Jos mulla olis parisataa donaa rahaa panna veneeseen, en takuulla panis sitä bavaan. Enkä mihinkään oceanikseen sen enempää. Miks maailmassa olisin sitten kade sille, joka niin on tehnyt? Eihän Ferrarikaan sen tapaisia tunteita nosta, kun ei autot kiinnosta pennin vertaa muutoin kuin käyttökelpoisina kulkuvälineinä. Jos joku toinen tykkää, ei se multa pois ole.

Melkoisen kieroa mielikuvitusta vaatii aina nostaa se kateuskortti peliin. Ettei vaan heijastelis pientä epävarmuutta itessä.

Ehkä kaikkein vaarallisin tekijä kateudessa ei olekaan kateus itse vaan sen kieltämnen. Tällaisen kieltämisen seuraus on oman itsensä kadottaminen, joka koetaan yhä kasvavana sisäisenä heikkoutena.

Kateellinen kieltäytyy näkemästä ketään itseään kauniimpana tai etevämpänä. Siksi hän vähättelee, naureskelee, pilkkaa tai puhuu pahaa kadehtimastaan.

Se jolla menee paremmin, sille ollaan kateellisia ja se yritetään poistaa joukosta.

Tuo edellä oleva oli lainaus psykologina oppimateriaalista, mutta tehdäänkö täällä juuri näin Bavarialla purjehtiville?

Mieti vielä omaa avaustasi ja mitä lukija siitä ajattelee:
"Jos mulla olis parisataa donaa rahaa panna veneeseen, en takuulla panis sitä bavaan..."

Tyhjätasku haaveilemassa.

mun kanssa kirjoitti:

Jos mulla olis parisataa donaa rahaa panna veneeseen, en takuulla panis sitä bavaan. Enkä mihinkään oceanikseen sen enempää. Miks maailmassa olisin sitten kade sille, joka niin on tehnyt? Eihän Ferrarikaan sen tapaisia tunteita nosta, kun ei autot kiinnosta pennin vertaa muutoin kuin käyttökelpoisina kulkuvälineinä. Jos joku toinen tykkää, ei se multa pois ole.

Melkoisen kieroa mielikuvitusta vaatii aina nostaa se kateuskortti peliin. Ettei vaan heijastelis pientä epävarmuutta itessä.

Tässä kiteytyy urheilullisempien ihmisten tunnot hyvin, ei hidasta matkapurtta, vaan jotain urheilullisempaa. Terve sielu terveessä ruumissa, sano.

Sykolooki kirjoitti:

Ehkä kaikkein vaarallisin tekijä kateudessa ei olekaan kateus itse vaan sen kieltämnen. Tällaisen kieltämisen seuraus on oman itsensä kadottaminen, joka koetaan yhä kasvavana sisäisenä heikkoutena.

Kateellinen kieltäytyy näkemästä ketään itseään kauniimpana tai etevämpänä. Siksi hän vähättelee, naureskelee, pilkkaa tai puhuu pahaa kadehtimastaan.

Se jolla menee paremmin, sille ollaan kateellisia ja se yritetään poistaa joukosta.

Tuo edellä oleva oli lainaus psykologina oppimateriaalista, mutta tehdäänkö täällä juuri näin Bavarialla purjehtiville?

Mieti vielä omaa avaustasi ja mitä lukija siitä ajattelee:
"Jos mulla olis parisataa donaa rahaa panna veneeseen, en takuulla panis sitä bavaan..."

Tyhjätasku haaveilemassa.

Sata tonnia olisi laittaa ja sillä voisin olla mun nykyistä venettä reilusti isomman bavan omistaja. Pitäiskö mun nyt olla kateellinen sille tutulle, joka sen bavan osti? Yhtä hyvin se oli tarjolla mullekin.

Jos nyt kertailet kaikkea, mitä tässäkin juonteessa on kirjoitettu, mieti mielessäsi asettautuvatko juuri bavan omistajat siihen esittämääsi paremmuuden asemaan, jota muiden pitäisi kadehtia. Omista kirjoituksistani tiedän varsin tarkkaan, etten ole vähätellyt, naureskellut, pilkannut tai puhunut pahaa sen enempää bavoista kuin niiden omistajistakaan. Joku toinen on kai niin tehnytkin, mutta vastaavasti minut sinä leimasit tyhjätaskuksi haaveilemassa.

Kadehtimisen jätän muille, se on niin voimia kuluttavaa toimintaa, mutta auliisti myönnän, ettei oma veneeni suinkaan ole ainoa oikea. Se on riittävän hyvä minulle ja ne sata tonnia käytän paljon mieluummin siihen, että minulla on aikaa purjehtia venettäni, ettei tarvitse vain haaveksia ja sitä lähden nyt tekemään.

320 kirjoitti:

Tässä kiteytyy urheilullisempien ihmisten tunnot hyvin, ei hidasta matkapurtta, vaan jotain urheilullisempaa. Terve sielu terveessä ruumissa, sano.

jodlausta

koomiimikko kirjoitti:

jodlausta

Sattuiko pahasti?

23 kirjoitti:

Sattuiko pahasti?

Ei jodlaus satu

Joakim_ kirjoitti:

Rautaköli on varmasti yleensä lähinnä säästökysymys, mutta näkyy niitä "laatuveneissäkin". Bavarioiden kölipainoissa ei mielestäni ole mitään vikaa, ovat aivan vastaavia kuin FG, X, Elan, Beneteau jne. HR/Najad on suunniteltu eri lähtökohdista ja "perinteisemmin".

Jotenkin kyllä todella huvittavaa tämä Bavarian herättämä tunneryöppy puolesta ja vastaan. Venehän ei eroa oikeastaan mitenkään muista SAMANKALTAISISTA, kuten Beneteau ja Jeanneau cruiserit, Hanse, Elan cruiserit jne. Varsinkin purjehduksellisesti taitavat olla jopa tuon porukan kärkipäätä Hansen kanssa. Miksi juuri Bavaria aina otetaan esimerkiksi tästä ryhmästä?

ovelasti! Samaa paskaa ovat Jeanneaut ja Beneteaut ja muut halpisveneet. Tai siis soveltuvat ne johonkin, mutta kun tämä väittely aina on lähtökohtaisesti sitä, että halpisveneet ovat yhtä hyviä tai parempia kuin ns. laatu merkit. Mutta todellisuudessa eroa on paljon. Voi olla, että laatuveneissäkin on rautakölejä. Kölipainon ero on kuitenkin merkittävämpi asia kuin materiaali. Erolla on merkitystä niin rakenteiden vahvuudessa kuin veneen käyttäytymisessä merellä.

Joakim_ kirjoitti:

Rautaköli on varmasti yleensä lähinnä säästökysymys, mutta näkyy niitä "laatuveneissäkin". Bavarioiden kölipainoissa ei mielestäni ole mitään vikaa, ovat aivan vastaavia kuin FG, X, Elan, Beneteau jne. HR/Najad on suunniteltu eri lähtökohdista ja "perinteisemmin".

Jotenkin kyllä todella huvittavaa tämä Bavarian herättämä tunneryöppy puolesta ja vastaan. Venehän ei eroa oikeastaan mitenkään muista SAMANKALTAISISTA, kuten Beneteau ja Jeanneau cruiserit, Hanse, Elan cruiserit jne. Varsinkin purjehduksellisesti taitavat olla jopa tuon porukan kärkipäätä Hansen kanssa. Miksi juuri Bavaria aina otetaan esimerkiksi tästä ryhmästä?

Koska en muista yhtä ainutta samankaltaisesta kirjoitettua aloitusta viiden viimeisen vuoden ajalta. Ennen Bavarian nousua samantapaisia vääntöjä oli kyllä ranskiksista, pienemmässä mittakaavassa vain, kuten kaikki silloin. Itse asiassa, ne samankaltaisten omistajat tuskin koskaan edes osallistuvat muiden aloittamiin vääntöihin. Siinä on se ero Bavarian ja muiden samankaltaisten välillä, ei veneissä.

Jihaa, plotteri toimii:-)

http://www.youtube.com/watch?v=Ag3jZoTmjQE&feature=related

35 kirjoitti:

Jihaa, plotteri toimii:-)

http://www.youtube.com/watch?v=Ag3jZoTmjQE&feature=related

Osa 1, poiju ei pidä.
http://www.youtube.com/watch?v=tTLTfVqk7rI&feature=related

Kuka vastaa, jos ottaa käyttöön satamassa poijun joka ei pidä, luistaa tai kettinki katkeaa tms?

Kokemusta on kirjoitti:

Osa 1, poiju ei pidä.
http://www.youtube.com/watch?v=tTLTfVqk7rI&feature=related

Kuka vastaa, jos ottaa käyttöön satamassa poijun joka ei pidä, luistaa tai kettinki katkeaa tms?

aluksen omistaja tai kapteeni, nimittäin esimerkki oli hyvä näytös siitä, että veneen säilytyspaikka kannattaa olla suojainen ja siltikin säätä kannattaa seurata, jotta veneen saa pidettyä ehjänä.

Videossahan näkyy vain Bavarian uusin innovaatio: Kumiköli! Kestää karilleajot ja halutessasi voit venyttää kölisyvyyttäsi aina neljään metriin asti, saadaksesi kylpyammeesi näyttämään urheilullisemmalta.

Kokemusta on kirjoitti:

Osa 1, poiju ei pidä.
http://www.youtube.com/watch?v=tTLTfVqk7rI&feature=related

Kuka vastaa, jos ottaa käyttöön satamassa poijun joka ei pidä, luistaa tai kettinki katkeaa tms?

Mutta köli tuolla näyttäisi edelleen pitävän pintansa...

Matkapurjehtija hyötyy paljon orc club mittakirjasta, velocity prediction table toimii sparraajana parempaan venevauhtiin. Gph -luku on paras mahdollinen tällähetkellä olevista tavoista kuvailla lyhyesti veneen suorituskyky.

Tarkoitin vain, että pidetään ne massahyödykkeet omassa kategoriassaan EIKÄ sekoiteta niitä em. laatuveneisiin !

Bava-uskovaiset täällä usein antavat ymmärtää, että ne olisivat enemmän kuin massoille tehtyä
bulkkitavaraa. Se tässä vähän **tuttaa !!!

Menkää ensi venemessuilla Bavaan ja sitten joihinkin em. venemerkeistä ja tutkikaa tarkkaan
molemmat. Viimeksi kävin Bava 36:ssa ja sitten Najad 380:ssa. Ero oli päätähuimaava ! Ok, ei
kerro mitään ominaisuuksista...

Alkup. provoilija kirjoitti:

Tarkoitin vain, että pidetään ne massahyödykkeet omassa kategoriassaan EIKÄ sekoiteta niitä em. laatuveneisiin !

Bava-uskovaiset täällä usein antavat ymmärtää, että ne olisivat enemmän kuin massoille tehtyä
bulkkitavaraa. Se tässä vähän **tuttaa !!!

Menkää ensi venemessuilla Bavaan ja sitten joihinkin em. venemerkeistä ja tutkikaa tarkkaan
molemmat. Viimeksi kävin Bava 36:ssa ja sitten Najad 380:ssa. Ero oli päätähuimaava ! Ok, ei
kerro mitään ominaisuuksista...

Najadin hinnalla saa 2-3 Bavaa, joten on kai aika selvää ettei ne ole ihan samalla viivalla. Tosin voi vain kysyä, miksi esim. Najad ym. mainitsemasi "laatupurret" maksavat moninkertaiseti vaikkapa Bavaan verrattuna. Laatu niissä ei valitettavasti ole juurikaan parempaa, enemmän "nättiä puuta - tai puunomaista" levyä ja listaa. Eivät oikein vastaa huutoa hintaansa nähden, mielikuvalle "laadusta" tulee liikaa hintaa. Mutta valinta on tietysti jokaisen oma, mihin velkarahansa laittaa ja kuinka pitkään haluaa sitä purttaan maksaa.

Velatonna hyvä olla kirjoitti:

Najadin hinnalla saa 2-3 Bavaa, joten on kai aika selvää ettei ne ole ihan samalla viivalla. Tosin voi vain kysyä, miksi esim. Najad ym. mainitsemasi "laatupurret" maksavat moninkertaiseti vaikkapa Bavaan verrattuna. Laatu niissä ei valitettavasti ole juurikaan parempaa, enemmän "nättiä puuta - tai puunomaista" levyä ja listaa. Eivät oikein vastaa huutoa hintaansa nähden, mielikuvalle "laadusta" tulee liikaa hintaa. Mutta valinta on tietysti jokaisen oma, mihin velkarahansa laittaa ja kuinka pitkään haluaa sitä purttaan maksaa.

Löytyy muutakin eroa kuin ”enemmän nättiä puuta”. Esim. kansi laminoidaan runkoon koko matkalta. Tällöin sisustus tehdään valmiiksi vasta kannen ollessa paikallaan. Suuri osa puutyöstä tuodaan sisään oviaukosta pieninä paloina. Tekotapa on hidasta ja maksaa. Tukevamman rakenteen lisäksi voidaan kaapit rakentaa suuremmiksi ulottamalla ne kattoon saakka. Kaappien päälle ei tarvitse jättää avohyllyjä. Lisäksi rungon kerrosrakenne sisältää paksut lasikuituseinämät, eivätkä ainoastaan muutama millimetriä paksuja lasikuitukuoria, jotka puhkeavat jo vähäisestä kosketuksesta. Kannattako tuollaisesta maksaa, on sitten eri asia.

C/R kirjoitti:

Löytyy muutakin eroa kuin ”enemmän nättiä puuta”. Esim. kansi laminoidaan runkoon koko matkalta. Tällöin sisustus tehdään valmiiksi vasta kannen ollessa paikallaan. Suuri osa puutyöstä tuodaan sisään oviaukosta pieninä paloina. Tekotapa on hidasta ja maksaa. Tukevamman rakenteen lisäksi voidaan kaapit rakentaa suuremmiksi ulottamalla ne kattoon saakka. Kaappien päälle ei tarvitse jättää avohyllyjä. Lisäksi rungon kerrosrakenne sisältää paksut lasikuituseinämät, eivätkä ainoastaan muutama millimetriä paksuja lasikuitukuoria, jotka puhkeavat jo vähäisestä kosketuksesta. Kannattako tuollaisesta maksaa, on sitten eri asia.

Onko sinulla jotain erityistä tietoa lasikuitupaksuuksista vai perustuuko kommenttisi vain luuloihin. Ihan vaan painoja katselemalla ei Bavarian runko todellakaan ole erityisen kevyesti rakennettu:

Vene 6/06 Bavaria 37 painoi 6945 ja kölipaino 2000 kg eli rungolle varusteineen jäää n. 4900 kg.
Vene 1-2/06 HR37 9710, 3200 ja 6500 kg sekä Najad 380 9680, 3100 ja 6600 kg.
Vene 4/10 FG 37 6375, 2260 ja 4100 kg sekä Swedestar 370 6620, 2600 ja 4000 kg.
Vene 1-2/05 Swan 37 7000, 3300, 3700 kg.
Vene 03/98 FG 391 7255, 2950 ja 4300 kg.
Vene 12/08 Finn Flyer 36 5040, 2050, 3000 kg.

HR:n ja Najadin "runko" on siis huomattavan raskas (ja molemmilla 1500-2000 kg ylipainoinen esitetietoihin!). Miten suuri osa tuosta tulee sisustuksesta? Muihin "laatuveneisiin" nähden sen sijaan Bavarian "runko" on huomattavan raskas kerrosrakenteesta huolimatta. Mihin Bavarian paino on tungettu, jos kerrosrakenteen "lasikuitukuoret" ovat erityisen ohuet. Miten ohueksi jäävätkään FG:n ja vastaavien "lasikuitukuoret", kun painoa on samassa kokoluokassa ~1000 kg vähemmän rungossa? Puhumattakaan Finn Flyerista, joka on lähes 2000 kg kevyempi rungoltaan, mutta toki tehty huomattavasti vahvemmista aineista kuin FG.

C/R kirjoitti:

Löytyy muutakin eroa kuin ”enemmän nättiä puuta”. Esim. kansi laminoidaan runkoon koko matkalta. Tällöin sisustus tehdään valmiiksi vasta kannen ollessa paikallaan. Suuri osa puutyöstä tuodaan sisään oviaukosta pieninä paloina. Tekotapa on hidasta ja maksaa. Tukevamman rakenteen lisäksi voidaan kaapit rakentaa suuremmiksi ulottamalla ne kattoon saakka. Kaappien päälle ei tarvitse jättää avohyllyjä. Lisäksi rungon kerrosrakenne sisältää paksut lasikuituseinämät, eivätkä ainoastaan muutama millimetriä paksuja lasikuitukuoria, jotka puhkeavat jo vähäisestä kosketuksesta. Kannattako tuollaisesta maksaa, on sitten eri asia.

eikä noilla kuluneilla ylihintaisten skandi-myyjien selittelyillä. Fakta puhkoo tuonkin vuodatuksen.

Joakim_ kirjoitti:

Onko sinulla jotain erityistä tietoa lasikuitupaksuuksista vai perustuuko kommenttisi vain luuloihin. Ihan vaan painoja katselemalla ei Bavarian runko todellakaan ole erityisen kevyesti rakennettu:

Vene 6/06 Bavaria 37 painoi 6945 ja kölipaino 2000 kg eli rungolle varusteineen jäää n. 4900 kg.
Vene 1-2/06 HR37 9710, 3200 ja 6500 kg sekä Najad 380 9680, 3100 ja 6600 kg.
Vene 4/10 FG 37 6375, 2260 ja 4100 kg sekä Swedestar 370 6620, 2600 ja 4000 kg.
Vene 1-2/05 Swan 37 7000, 3300, 3700 kg.
Vene 03/98 FG 391 7255, 2950 ja 4300 kg.
Vene 12/08 Finn Flyer 36 5040, 2050, 3000 kg.

HR:n ja Najadin "runko" on siis huomattavan raskas (ja molemmilla 1500-2000 kg ylipainoinen esitetietoihin!). Miten suuri osa tuosta tulee sisustuksesta? Muihin "laatuveneisiin" nähden sen sijaan Bavarian "runko" on huomattavan raskas kerrosrakenteesta huolimatta. Mihin Bavarian paino on tungettu, jos kerrosrakenteen "lasikuitukuoret" ovat erityisen ohuet. Miten ohueksi jäävätkään FG:n ja vastaavien "lasikuitukuoret", kun painoa on samassa kokoluokassa ~1000 kg vähemmän rungossa? Puhumattakaan Finn Flyerista, joka on lähes 2000 kg kevyempi rungoltaan, mutta toki tehty huomattavasti vahvemmista aineista kuin FG.

Kommentistani jäi epähuomiossa pois maininta, että tarkoitan pelkästään Rassia ja Najadia, joissa ulkokuori on paksu ja kuorien väliaine toimii lähinnä lämpöeristeenä.

C/R kirjoitti:

Löytyy muutakin eroa kuin ”enemmän nättiä puuta”. Esim. kansi laminoidaan runkoon koko matkalta. Tällöin sisustus tehdään valmiiksi vasta kannen ollessa paikallaan. Suuri osa puutyöstä tuodaan sisään oviaukosta pieninä paloina. Tekotapa on hidasta ja maksaa. Tukevamman rakenteen lisäksi voidaan kaapit rakentaa suuremmiksi ulottamalla ne kattoon saakka. Kaappien päälle ei tarvitse jättää avohyllyjä. Lisäksi rungon kerrosrakenne sisältää paksut lasikuituseinämät, eivätkä ainoastaan muutama millimetriä paksuja lasikuitukuoria, jotka puhkeavat jo vähäisestä kosketuksesta. Kannattako tuollaisesta maksaa, on sitten eri asia.

Lasikuiturungon paksuus on kaksipiippuinen juttu. Paksu hartsikerros kyllä jäykistää rakennetta, mutta lisää rakenteen haureutta, jos samalla ei lisätä myös kuitukerrosten määrää. Vanhoissa veneissä hartsin määrä rakenteen lujuuden kannalta on usein turhan suuri. Nykyisin lähes kaikki veneet laminoidaan tarkemmin optimoiden ohuin hartsi- ja kuitukerrosten mukaan eikä keskieurooppalaisten tai pohjoismaisten veneiden runkovahvuuksissa ole enää merkittävää eroa.

34 kirjoitti:

Lasikuiturungon paksuus on kaksipiippuinen juttu. Paksu hartsikerros kyllä jäykistää rakennetta, mutta lisää rakenteen haureutta, jos samalla ei lisätä myös kuitukerrosten määrää. Vanhoissa veneissä hartsin määrä rakenteen lujuuden kannalta on usein turhan suuri. Nykyisin lähes kaikki veneet laminoidaan tarkemmin optimoiden ohuin hartsi- ja kuitukerrosten mukaan eikä keskieurooppalaisten tai pohjoismaisten veneiden runkovahvuuksissa ole enää merkittävää eroa.

Ostin siis vakaasti harkiten vastoin kaikkia suomi24 asiantuntijoita.
Päätös oli itseasiassa helppo ylihinnoiteltujen "homeskandien" välillä.
Kyllä siinä vaan on vissi ero tämän päivän ja menneiden vuosikymmenten takaisilla veneillä.
Muutenkin 2000 luvun kalustoa alkaa liikkua jo siinä määrin, ettei niitä kasaripurkeja kohta huoli kuin museovirasto.

Onnellinen Bavaristi kirjoitti:

Ostin siis vakaasti harkiten vastoin kaikkia suomi24 asiantuntijoita.
Päätös oli itseasiassa helppo ylihinnoiteltujen "homeskandien" välillä.
Kyllä siinä vaan on vissi ero tämän päivän ja menneiden vuosikymmenten takaisilla veneillä.
Muutenkin 2000 luvun kalustoa alkaa liikkua jo siinä määrin, ettei niitä kasaripurkeja kohta huoli kuin museovirasto.

Tämän threadin aloitus oli Bava vastaan UUDET laatuveneet. Okei, eihän vertailussa mitään järkeä
olekaan, vai mitä uusi onnellinen Bava-mies ?

ymmärrystä kirjoitti:

Tämän threadin aloitus oli Bava vastaan UUDET laatuveneet. Okei, eihän vertailussa mitään järkeä
olekaan, vai mitä uusi onnellinen Bava-mies ?

Ja keskustelua ylläpitää väittämät, joiden mukaan Bava olisi jotain muuta kuin mitä se on. Ja Bavahan on : järjevähintainen, kohtuullisesti purjehtiva, riittävän laadukas perhevene, niin, että tavallinen matkapurjehtija pärjää sillä Suomen suvessa. Eli sanalla sanoen: praktinen ratkaisu

Velatonna hyvä olla kirjoitti:

Najadin hinnalla saa 2-3 Bavaa, joten on kai aika selvää ettei ne ole ihan samalla viivalla. Tosin voi vain kysyä, miksi esim. Najad ym. mainitsemasi "laatupurret" maksavat moninkertaiseti vaikkapa Bavaan verrattuna. Laatu niissä ei valitettavasti ole juurikaan parempaa, enemmän "nättiä puuta - tai puunomaista" levyä ja listaa. Eivät oikein vastaa huutoa hintaansa nähden, mielikuvalle "laadusta" tulee liikaa hintaa. Mutta valinta on tietysti jokaisen oma, mihin velkarahansa laittaa ja kuinka pitkään haluaa sitä purttaan maksaa.

uuden 380 Najadin runsalla varustuksella hinta lienee >400ke

19+2 kirjoitti:

uuden 380 Najadin runsalla varustuksella hinta lienee >400ke

55 bava vitusti viinaa vai 380 najad?

10 kirjoitti:

Ja keskustelua ylläpitää väittämät, joiden mukaan Bava olisi jotain muuta kuin mitä se on. Ja Bavahan on : järjevähintainen, kohtuullisesti purjehtiva, riittävän laadukas perhevene, niin, että tavallinen matkapurjehtija pärjää sillä Suomen suvessa. Eli sanalla sanoen: praktinen ratkaisu

Bavat pl matcit eivät oikein kulje purjein kevyttuulisessa suomen suvessa. Non practical ratkaisu.

59 kirjoitti:

Bavat pl matcit eivät oikein kulje purjein kevyttuulisessa suomen suvessa. Non practical ratkaisu.

Mistä se on kiinni, ettei kulje? Tässä joitain veneiden purjealoja:

90 m2, Elan 45
93 m2, Jeanneau Sun Odyssey 45.2 (Grund köl)
94 m2, X-452
96 m2, Dufour 455 (Grand´Large)
100 m2, Hallberg-Rassy 46 (iso fokka)
103 m2, Fantasi 44 Classic
103 m2, Omega 46

107 m2, Bavaria 45 Cruiser

111 m2, Diva 45
117 m2, Aphrodite 460
118 m2, Najad 460
120 m2, Finngulf 46
126 m2, X-46 (Grund köl (i))

59 kirjoitti:

Bavat pl matcit eivät oikein kulje purjein kevyttuulisessa suomen suvessa. Non practical ratkaisu.

kyl huvittais katsoa kun meet jodlaamaan non practicalia lomapurjehtijoille

18 kirjoitti:

Mistä se on kiinni, ettei kulje? Tässä joitain veneiden purjealoja:

90 m2, Elan 45
93 m2, Jeanneau Sun Odyssey 45.2 (Grund köl)
94 m2, X-452
96 m2, Dufour 455 (Grand´Large)
100 m2, Hallberg-Rassy 46 (iso fokka)
103 m2, Fantasi 44 Classic
103 m2, Omega 46

107 m2, Bavaria 45 Cruiser

111 m2, Diva 45
117 m2, Aphrodite 460
118 m2, Najad 460
120 m2, Finngulf 46
126 m2, X-46 (Grund köl (i))

jätit tarkoituksella painot pois: bava 45, 12.6 tonnia, x 452, 9.8 tonnia. Siksi bava ei kulje keveissä keleissä.

to(t)ta kirjoitti:

kyl huvittais katsoa kun meet jodlaamaan non practicalia lomapurjehtijoille

Huvittavaa on koko keskustelu hitaiden matkapursien purjehdusominaisuuksista. Hommaisit sinäkin vaikka tällaisen, niin tuo jodlaaminen jäisi vähemmälle ja pysyisit asiassa:

http://www.hp1030.com/hp1030.com/start.html

18 kirjoitti:

Mistä se on kiinni, ettei kulje? Tässä joitain veneiden purjealoja:

90 m2, Elan 45
93 m2, Jeanneau Sun Odyssey 45.2 (Grund köl)
94 m2, X-452
96 m2, Dufour 455 (Grand´Large)
100 m2, Hallberg-Rassy 46 (iso fokka)
103 m2, Fantasi 44 Classic
103 m2, Omega 46

107 m2, Bavaria 45 Cruiser

111 m2, Diva 45
117 m2, Aphrodite 460
118 m2, Najad 460
120 m2, Finngulf 46
126 m2, X-46 (Grund köl (i))

Kumma, ettei kaikkien valmistajien nettisivuilla ole edes mainintaa purjealasta puhumattakaan polaari- ja stabiliteettikäyristä. Esimerkkinä vaikkapa listassasi mainittu Bavaria: http://www.bavaria-yachtbau.com/en/sailing-yachts/cruiser-45/technical-data.html

Purjealoja luotettavampi vertailu olisi rikimittojen vertailu (P,E, I ja J-mitat), koska venemainoksissa jotkut kauppiaat saattavat ilmoittaa purjealaksi isopurjeen + suurimman genuan pinta-alan ja jotkut taas käyttävät yhä perinteistä tapaa ja ilmoittavat purjealaksi isopurjeen + keulakolmion pinta-alan (100% jib). Jälkimmäinen tapa antaa tietystikin pienemmän purjealan.
Purjeala kannattaisi tietenkin suhteuttaa uppoumaan, mutta polaarit antaisivat sitäkin paremmat perusteet vauhtiresurssien vertailussa.

purjealan laskentaan kirjoitti:

Kumma, ettei kaikkien valmistajien nettisivuilla ole edes mainintaa purjealasta puhumattakaan polaari- ja stabiliteettikäyristä. Esimerkkinä vaikkapa listassasi mainittu Bavaria: http://www.bavaria-yachtbau.com/en/sailing-yachts/cruiser-45/technical-data.html

Purjealoja luotettavampi vertailu olisi rikimittojen vertailu (P,E, I ja J-mitat), koska venemainoksissa jotkut kauppiaat saattavat ilmoittaa purjealaksi isopurjeen + suurimman genuan pinta-alan ja jotkut taas käyttävät yhä perinteistä tapaa ja ilmoittavat purjealaksi isopurjeen + keulakolmion pinta-alan (100% jib). Jälkimmäinen tapa antaa tietystikin pienemmän purjealan.
Purjeala kannattaisi tietenkin suhteuttaa uppoumaan, mutta polaarit antaisivat sitäkin paremmat perusteet vauhtiresurssien vertailussa.

Rikimitat todella kertoisivat pinta-alan lisäksi sivusuhteen, joka on merkittävä tekijä sekin. Sinällään lähes käsittämätöntä, että niinkin keskeinen dimensio purjeveneessä on sellainen, ettei esitetieto kerro siitä paljoakaan niiden erilaisten ilmoitustapojen takia. Nykyään tilanne on vielä hieman monimutkaisempi, kun suuri osa veneistä on suunniteltu fokkaveneiksi. Pitäisiköhän edellyttää esitetietoihin myös rustien välistä etäisyyttä? Joku selvennys joka tapauksessa olisi paikallaan pelkän neliömäärän lisäksi. Ja mieluiten tietenkin ne polaarit julkaistuina ja niidenkin lähde ilmoitettuna. Näin siitä huolimatta, että menee monelle liian tekniseksi.

18 kirjoitti:

Mistä se on kiinni, ettei kulje? Tässä joitain veneiden purjealoja:

90 m2, Elan 45
93 m2, Jeanneau Sun Odyssey 45.2 (Grund köl)
94 m2, X-452
96 m2, Dufour 455 (Grand´Large)
100 m2, Hallberg-Rassy 46 (iso fokka)
103 m2, Fantasi 44 Classic
103 m2, Omega 46

107 m2, Bavaria 45 Cruiser

111 m2, Diva 45
117 m2, Aphrodite 460
118 m2, Najad 460
120 m2, Finngulf 46
126 m2, X-46 (Grund köl (i))

purjehtivat ovat usein vasta harrastuksen aloittaneita eivätkä vielä osaa ottaapursistaan kaikkea irti.
Tästä on osittain peräisin Bavojen maine niiden hitaudesta.

maurim kirjoitti:

55 bava vitusti viinaa vai 380 najad?

Iso Skoda hitosti viinaa vai BMW GT?

Ikäseilori kirjoitti:

purjehtivat ovat usein vasta harrastuksen aloittaneita eivätkä vielä osaa ottaapursistaan kaikkea irti.
Tästä on osittain peräisin Bavojen maine niiden hitaudesta.

40 cm kannesta irti olevilla rullagenuoilla tuskin muutenkaan hurjastellaan, vielä vähemmän uusien veneiden rullafokilla.

Avuksi lisävauhtiin:rulla kökköine alumiiniprofileineen myyntiin ja tilalle tällainen:

http://www.norfoil.dk/Product.html

Onnellinen Bavaristi kirjoitti:

Ostin siis vakaasti harkiten vastoin kaikkia suomi24 asiantuntijoita.
Päätös oli itseasiassa helppo ylihinnoiteltujen "homeskandien" välillä.
Kyllä siinä vaan on vissi ero tämän päivän ja menneiden vuosikymmenten takaisilla veneillä.
Muutenkin 2000 luvun kalustoa alkaa liikkua jo siinä määrin, ettei niitä kasaripurkeja kohta huoli kuin museovirasto.

Erot ovat todella merkittävät, purjehdukseen liittyen. Ei ole vielä yksikään bava ohittanut minua sen jälkeen kun veneeni valmistui v2005. Monta bavaa on kyllä ohitettu. Että sellainen "homeskandi". Veneeni on muuten fg. Samankokoinen ja painoinen bava on varmaan lähes kolmanneksen suurempi pinta-alaltaan ja märkäpinnaltaan. Samoin painopiste "homeskandissani" on alempana kuin myös puomi.

Q12 kirjoitti:

Erot ovat todella merkittävät, purjehdukseen liittyen. Ei ole vielä yksikään bava ohittanut minua sen jälkeen kun veneeni valmistui v2005. Monta bavaa on kyllä ohitettu. Että sellainen "homeskandi". Veneeni on muuten fg. Samankokoinen ja painoinen bava on varmaan lähes kolmanneksen suurempi pinta-alaltaan ja märkäpinnaltaan. Samoin painopiste "homeskandissani" on alempana kuin myös puomi.

King of the Cruisers. Noin otsikoi Euroopan suurin venelehti Yachting World (October 2010) uuden Bavaria 45 Cruiserin ja kertoo:

Purjehtii hyvin, ei hakkaa aallokossa, ei narinoita sisällä, mahtavat sisätilat.

Tiukkaan 30 asteen vastaiseen mennessä 7,5 m/s tuulessa vauhtia 8,5 solmua. Ja veneessä rullapurjeet! Helppo purjehtia, lisäksi tuplaperäsimet pitävät hyvin hallinnassa.

Avotilan iso ja tanakka pöytä on YW:n mielestä "superb", lisäksi hyvä nojata purjeita trimmatessa.
Iso kääntyvä uimataso on hyvä ja myös yksi veneen myyntivaltti.
Kajuutoissa mahtavat parivuoteet, kaikkiallla hyvä korkeus jopa koripalloilijalle.

Farr Yacht Design ja BMW Designworks USA ovat tehneet Bavarian valmistamana hyvää työtä. Bavaria 45 Cruiser on nyt King of Cruisers, kuten YW toteaa.

t56uo kirjoitti:

40 cm kannesta irti olevilla rullagenuoilla tuskin muutenkaan hurjastellaan, vielä vähemmän uusien veneiden rullafokilla.

Avuksi lisävauhtiin:rulla kökköine alumiiniprofileineen myyntiin ja tilalle tällainen:

http://www.norfoil.dk/Product.html

soveltuu matkapurjehdukseen erityisen hyvin. Nopeus ei ole matkapurjehduksessa se ykkösjuttu. Sen edelle menevät mm. rakenteiden tukevuus, purjehduksen vaivattomuus pienellä miehistöllä, toimivat sisätilaratkaisut, suuret vesi- ja polttoainesäiliöt jne. Bavariasta löytyy kyllä varsin hyvät purjehdusominaisuudetkin vaikkakaan ei niitä monen teinin kaipaamia kevyen tuulen ominaisuuksia.

Jos tehdään nopea vene, ei noita matkaveneilyyn tärkeitä ominaisuuksia kovin helposti tai ainakaan kohtuullisin kustannuksin saada yhtälöön mahtumaan. Tällä palstalla olisi hyvä oppia erottamaan toisistaan kilpapurjehdus ja matkapurjehdus. Se selkiyttäisi varmaan näitä palstoja hieman mielekkäämmiksi.

14+10 kirjoitti:

soveltuu matkapurjehdukseen erityisen hyvin. Nopeus ei ole matkapurjehduksessa se ykkösjuttu. Sen edelle menevät mm. rakenteiden tukevuus, purjehduksen vaivattomuus pienellä miehistöllä, toimivat sisätilaratkaisut, suuret vesi- ja polttoainesäiliöt jne. Bavariasta löytyy kyllä varsin hyvät purjehdusominaisuudetkin vaikkakaan ei niitä monen teinin kaipaamia kevyen tuulen ominaisuuksia.

Jos tehdään nopea vene, ei noita matkaveneilyyn tärkeitä ominaisuuksia kovin helposti tai ainakaan kohtuullisin kustannuksin saada yhtälöön mahtumaan. Tällä palstalla olisi hyvä oppia erottamaan toisistaan kilpapurjehdus ja matkapurjehdus. Se selkiyttäisi varmaan näitä palstoja hieman mielekkäämmiksi.

Missä muuten se ristiriita on, minä en oikein sellaisia löydä. Se, että trimmimahdollisuuksista ei tingitä, ei tee purjehtimisesta yhtään sen vaivalloisempaa. Ainoastaan rullaiso on poissa laskuista, jos se nyt jotakuta haittaa. Minä en ole ollut teini yli 40 vuoteen, mutta kovin mielelläni purjehtisin kevyemmissäkin tuulissa. Toki monimutkaisempi heloitus ja enempi hitec-rakenne maksavat enemmän, mutta ei omaisuuksia. Mutta jos haluaa jotain enemmän, kai se jotain aina maksaakin. Lisäominaisuuksistahan on kyse. Ei turhaan puhuta cruiser-racereista ja performance cruisereista.

Kilpapurjehdus ja ja varsinaiset kilpaveneet ovat sitten eri juttu. Niitä veneitä ei maasta montaa löydy ja niitä koskevat keskustelut käydään jo nyt aivan eri foorumilla. Suurin osa kilpailevista veneistä on enimmän osan aikaa ja maileja matkaveneitä. Niiden omistajilla vain on matkaa tehdessäkin hieman toisenlainen painotus.

Q12 kirjoitti:

Erot ovat todella merkittävät, purjehdukseen liittyen. Ei ole vielä yksikään bava ohittanut minua sen jälkeen kun veneeni valmistui v2005. Monta bavaa on kyllä ohitettu. Että sellainen "homeskandi". Veneeni on muuten fg. Samankokoinen ja painoinen bava on varmaan lähes kolmanneksen suurempi pinta-alaltaan ja märkäpinnaltaan. Samoin painopiste "homeskandissani" on alempana kuin myös puomi.

on Bavariaa pienmpi kaikilla mitoilla. Vertaappa 33 jalkaisia FG- ja Bavariamalleja. Korkeintaan niitä heikontuulen ominaisuuksia on FG:llä enempi. Hintaa sitä vastoin oli ainakin v 2005 noin 50 k€ enempi FG:llä. Itse tein valintani silloin kaikkien matkaveneominaisuuksien ja hinnan perusteella.

t56uo kirjoitti:

40 cm kannesta irti olevilla rullagenuoilla tuskin muutenkaan hurjastellaan, vielä vähemmän uusien veneiden rullafokilla.

Avuksi lisävauhtiin:rulla kökköine alumiiniprofileineen myyntiin ja tilalle tällainen:

http://www.norfoil.dk/Product.html

vanha Reckmann alumiinifoili on kökkönen, paljonko Norfoil maksaisi, tarve olis noin 11 metriä vain?

Qwerty23 kirjoitti:

Iso Skoda hitosti viinaa vai BMW GT?

ton gt:een kanssa ei toi neljän metrin pituus ero oikeen osu.
pysytään merkeissä skoda suberb combi viinat vs bmw z4?
kolmen lapsen isänä valitsisin viinat. eiku skoodan.

30 kirjoitti:

vanha Reckmann alumiinifoili on kökkönen, paljonko Norfoil maksaisi, tarve olis noin 11 metriä vain?

Ymmärsit kai, ettei Norfoil sovi rullattavalle purjeelle? Se muovisena kiertyy pari kierrosta halssikulmasta ennen kuin toppi lähtee liikkeelle. Mutta purjeet sellaisella foililla vaihtuvat kätevästi ja lennossa. Hinnasta en tosiaan osaa sanoa, vaikka itsekin olen Norfoilin käyttäjä. Hankinnasta on jo pitkän aikaa ja sain omani halvalla jäännöskappaleena. Tarkoitukseensa se toimii aivan yhtä hyvin kuin Headfoil, jonka se korvasi.

_/)_ kirjoitti:

Ymmärsit kai, ettei Norfoil sovi rullattavalle purjeelle? Se muovisena kiertyy pari kierrosta halssikulmasta ennen kuin toppi lähtee liikkeelle. Mutta purjeet sellaisella foililla vaihtuvat kätevästi ja lennossa. Hinnasta en tosiaan osaa sanoa, vaikka itsekin olen Norfoilin käyttäjä. Hankinnasta on jo pitkän aikaa ja sain omani halvalla jäännöskappaleena. Tarkoitukseensa se toimii aivan yhtä hyvin kuin Headfoil, jonka se korvasi.

ymmärsinhän tietenkin... tuffluff, harken ilmeisesti kalliimpia, mikä on norfoilin hinta?

30 kirjoitti:

ymmärsinhän tietenkin... tuffluff, harken ilmeisesti kalliimpia, mikä on norfoilin hinta?

Kysäise Navimerista, heidän pitäisi olla paikallinen edustaja. Aivan sattumalta aikanaan löysin oman foilini, jonka tosiaan sain erittäin hyvällä alennuksella. Lähtöhintakin oli silti huomattavasti edullisempi kuin Tuffluffin. Bonuksena oli vielä lähin mahdollinen hankintapaikka päivää ennen Suursaaren starttia.

Matkapurjehtija 2 kirjoitti:

King of the Cruisers. Noin otsikoi Euroopan suurin venelehti Yachting World (October 2010) uuden Bavaria 45 Cruiserin ja kertoo:

Purjehtii hyvin, ei hakkaa aallokossa, ei narinoita sisällä, mahtavat sisätilat.

Tiukkaan 30 asteen vastaiseen mennessä 7,5 m/s tuulessa vauhtia 8,5 solmua. Ja veneessä rullapurjeet! Helppo purjehtia, lisäksi tuplaperäsimet pitävät hyvin hallinnassa.

Avotilan iso ja tanakka pöytä on YW:n mielestä "superb", lisäksi hyvä nojata purjeita trimmatessa.
Iso kääntyvä uimataso on hyvä ja myös yksi veneen myyntivaltti.
Kajuutoissa mahtavat parivuoteet, kaikkiallla hyvä korkeus jopa koripalloilijalle.

Farr Yacht Design ja BMW Designworks USA ovat tehneet Bavarian valmistamana hyvää työtä. Bavaria 45 Cruiser on nyt King of Cruisers, kuten YW toteaa.

Näinhän se testaaja sanoi yhteenvedossaan: "I hold my hand up; I really didn´t take their old cruiser line. For me they looked cheap, with limited positives".
Vapaasti suomennettuna siis, etten tykännyt bavan vanhasta cruiser-linjasta. Ne näyttivät halvoilta, joissa oli vähän positiivista.

Cruiser 45:n heikkouksia olivat säilytystilojen suhteellinen pienuus kaikissa hyteissä ja navigaattorin istuimen puuttuminen..."Nämä 45-jalkaisen puutteet voivat voivat olla hälyyttäviä monelle, mutta ehkä ei ehkä bavan tarkoittamalle kohderyhmälle...."
Bava cruiser 45:n veroton hinta Englannissa oli 121 250 puntaa.
Ehkä jotakuta voi kiinnostaa se, että Bava 45:n stabiliteetti oli heikompi kuin vertailussa olleen Elan Impression 444:n stabiliteetti. Edellisen AVS (kallistus, josta vene ei oikene) oli 110 astetta, kun se Elanilla oli 125 astetta.
Muitakin eroja toki oli. Elanissa oli enemmän makuupaikkoja kuin Bavassa ja sen vesi- ja polttoainetankit olivat selvästi suuremmat kuin Bavassa.

ne muut bavat! kirjoitti:

Näinhän se testaaja sanoi yhteenvedossaan: "I hold my hand up; I really didn´t take their old cruiser line. For me they looked cheap, with limited positives".
Vapaasti suomennettuna siis, etten tykännyt bavan vanhasta cruiser-linjasta. Ne näyttivät halvoilta, joissa oli vähän positiivista.

Cruiser 45:n heikkouksia olivat säilytystilojen suhteellinen pienuus kaikissa hyteissä ja navigaattorin istuimen puuttuminen..."Nämä 45-jalkaisen puutteet voivat voivat olla hälyyttäviä monelle, mutta ehkä ei ehkä bavan tarkoittamalle kohderyhmälle...."
Bava cruiser 45:n veroton hinta Englannissa oli 121 250 puntaa.
Ehkä jotakuta voi kiinnostaa se, että Bava 45:n stabiliteetti oli heikompi kuin vertailussa olleen Elan Impression 444:n stabiliteetti. Edellisen AVS (kallistus, josta vene ei oikene) oli 110 astetta, kun se Elanilla oli 125 astetta.
Muitakin eroja toki oli. Elanissa oli enemmän makuupaikkoja kuin Bavassa ja sen vesi- ja polttoainetankit olivat selvästi suuremmat kuin Bavassa.

Erään kirjoittajan mainostamat toimivat sisätilaratkaisut ovat vähän eri asioita eri ihmisille. Minusta 45 jalkaisessa veneessä pitäisi olla jo riittävästi tilaa laittaa kunnollinen navigointipöytä menosuuntaan omalla istuimella. HR teki saman valinnan uudella 310:lla; mielestäni jo 31 jalkaisessa veneessä pitäisi olla kunnon navigointipöytä vaikka sitten sen ruokailutilan kustannuksella. Mutta ajat muuttuvat, selvästi out on näköjään myös tuuliperäsin, vaikka 45-jalkaisella A-kategorian veneen voisi ajatella soveltuvan jo valtameri-purjehdukseen.

30 kirjoitti:

ymmärsinhän tietenkin... tuffluff, harken ilmeisesti kalliimpia, mikä on norfoilin hinta?

Meilaa nordfoiliin, saat hinnaston. Mulla se on toisella koneella.

14+10 kirjoitti:

soveltuu matkapurjehdukseen erityisen hyvin. Nopeus ei ole matkapurjehduksessa se ykkösjuttu. Sen edelle menevät mm. rakenteiden tukevuus, purjehduksen vaivattomuus pienellä miehistöllä, toimivat sisätilaratkaisut, suuret vesi- ja polttoainesäiliöt jne. Bavariasta löytyy kyllä varsin hyvät purjehdusominaisuudetkin vaikkakaan ei niitä monen teinin kaipaamia kevyen tuulen ominaisuuksia.

Jos tehdään nopea vene, ei noita matkaveneilyyn tärkeitä ominaisuuksia kovin helposti tai ainakaan kohtuullisin kustannuksin saada yhtälöön mahtumaan. Tällä palstalla olisi hyvä oppia erottamaan toisistaan kilpapurjehdus ja matkapurjehdus. Se selkiyttäisi varmaan näitä palstoja hieman mielekkäämmiksi.

Bavaria Match sarja oli hyvä purjevene kevyttuliselle itämerelle, harmi ettei niitä teiniveneitä tehdä enää.

14+3= kirjoitti:

on Bavariaa pienmpi kaikilla mitoilla. Vertaappa 33 jalkaisia FG- ja Bavariamalleja. Korkeintaan niitä heikontuulen ominaisuuksia on FG:llä enempi. Hintaa sitä vastoin oli ainakin v 2005 noin 50 k€ enempi FG:llä. Itse tein valintani silloin kaikkien matkaveneominaisuuksien ja hinnan perusteella.

Jep . Samanpituinen bava on selvästi isomman näköinen ulkoapäin kuin fg ja varmasti sitä
myös ulkomitoiltaan onkin. Eli jos haluaa isoa Ulkomittaa edullisesti, bava on varmasti erinomainen valinta. Koska fg ui syvemmällä erilaisen pohjamuodon takia, ei varalaidan tarvitse olla aivan niin korkea kuin bavassa, silti sisätilat aivan mainiot. Toki fg on kapeampi, tällä kun on haettu juuri niitä purjehdusominaisuuksia...

Yksi tykkää äidistä, toiset tyttärestä.

maurim kirjoitti:

ton gt:een kanssa ei toi neljän metrin pituus ero oikeen osu.
pysytään merkeissä skoda suberb combi viinat vs bmw z4?
kolmen lapsen isänä valitsisin viinat. eiku skoodan.

Oikeasti useimmat autonostajatkaan eivät laita samalle viivalle samanhintaisua autoja vaan samaan käyttötarkoitukseen suunnitellut autot. Torikassit, perheautot ja urheiluautot. Jos ostaa edullisen perheauton, miksi kukaan tulisi näille palstoille urputtamaan kuinka siinä on tilaa enemmän kuin hieman kalliimmassa urheiluautossa tai ns. Premiumbrändisessä autossa?

Aivan turhaa pullistelua. Ollaan kaikki tyytyväisiä valintoihimme ja suoraan sama tyytyväisyys muillekin. Eikös se ole yksi ja sama millä kriteereillä naapurisi valitsee veneensä/autonsa, kunhan olet tyytyväinen omiin valintoihisi?

r458 kirjoitti:

Meilaa nordfoiliin, saat hinnaston. Mulla se on toisella koneella.

kyllä hinnasto pitäisi olla netissä nähtävänä...

HR kirjoitti:

Erään kirjoittajan mainostamat toimivat sisätilaratkaisut ovat vähän eri asioita eri ihmisille. Minusta 45 jalkaisessa veneessä pitäisi olla jo riittävästi tilaa laittaa kunnollinen navigointipöytä menosuuntaan omalla istuimella. HR teki saman valinnan uudella 310:lla; mielestäni jo 31 jalkaisessa veneessä pitäisi olla kunnon navigointipöytä vaikka sitten sen ruokailutilan kustannuksella. Mutta ajat muuttuvat, selvästi out on näköjään myös tuuliperäsin, vaikka 45-jalkaisella A-kategorian veneen voisi ajatella soveltuvan jo valtameri-purjehdukseen.

Ennenmuinoin navigointipöytä menosuuntaan oli tärkeä, kun tutka, paperikartta ja myöhemmin myös GPS olivat sisällä ja paikannnus, käännökset ym tehtiin sisällä. Ehkä vieläkin pienissä vanhoissa veneissä.

Nykyään isojen veneiden navigointivarustus ei edes ole sisällä vaan ruorin luona, iso plotterikartta tutkakuvan kanssa, AIS, puhelin jne. Sisällä sen varalla olevan paperikartan voi pitää vaikka salongin pöydällä ja etulaipion seinässä olevaan 32" näyttöön voi halutessaan sisälläolevien viihteeksi ohjata AIS karttakuvan tai videokuvan keulasta eteenpäin.

Hyvin monen uuden ison 40-50 jalan matkaveneen navipöytä on poikittain, selkä menosuuntaan tai sitten pöytä on jätetty kokonaan pois, salongin apupöytä toimittaa myös navipöydän virkaa lähinnä kipparin pikkutavaran säilytyspaikkana.

46 ft kippari kirjoitti:

Ennenmuinoin navigointipöytä menosuuntaan oli tärkeä, kun tutka, paperikartta ja myöhemmin myös GPS olivat sisällä ja paikannnus, käännökset ym tehtiin sisällä. Ehkä vieläkin pienissä vanhoissa veneissä.

Nykyään isojen veneiden navigointivarustus ei edes ole sisällä vaan ruorin luona, iso plotterikartta tutkakuvan kanssa, AIS, puhelin jne. Sisällä sen varalla olevan paperikartan voi pitää vaikka salongin pöydällä ja etulaipion seinässä olevaan 32" näyttöön voi halutessaan sisälläolevien viihteeksi ohjata AIS karttakuvan tai videokuvan keulasta eteenpäin.

Hyvin monen uuden ison 40-50 jalan matkaveneen navipöytä on poikittain, selkä menosuuntaan tai sitten pöytä on jätetty kokonaan pois, salongin apupöytä toimittaa myös navipöydän virkaa lähinnä kipparin pikkutavaran säilytyspaikkana.

Uudessa veneessä voi olla myös keulilla tuplapunkka, joka ei ulotu laitoihin saakka. Ja hyvin yleinen ratkaisu on pentteri salongin laidalla. Toimivaa meripunkkaakaan ei saa kaikkiin virittelemälläkään. Näistä lähtökohdista suunnitellun veneen ostaja tuskin oikein ymmärtää HR:n mainitseman tuuliperäsimen merkitystä, eikä varmasti sen navipöydän merkitystä senkään vertaa, kun kaikki yöt ollaan satamissa.

Juuri kukaan ei tee enää paikannusta sisältä käsin, kun ulkona on plotteri ja mahdollisesti vielä käsigepsikin, ainakin minulla. Karttapöydällä on silti pysyvästi yleiskartta, oli sitten kyse lomapurjehduksesta tai avomerikisasta. Sitä ei isokaan näyttö korvaa. Vierassatamasta vierassatamaan voi tietenkin jotakuta viihdyttää isolla näytöllä, mutta sen 100 W kulutusta ei isokaan akkuarsenaali kestä ympärivuorokautisesti. Eikä muuten AIS tai videokuva keulilta jaksaa tuntia pidempään viihdyttää.

Hyvä karttapöytä on myös hyvä työpaikka kaikelle kirjalliselle työlle ja muulle askartelulle. Jos ei mitään sellaisia harrasta, se on myös paras paikka käyttää läppäriä. Eli on se pöytä monelle vielä nykyäänkin tärkeä. Ja pöydällä olevien tavaroiden pitää pysyä pöydällä kovemmassakin kelissä, samoin sen ääressä istujan.

Qwerty23 kirjoitti:

Oikeasti useimmat autonostajatkaan eivät laita samalle viivalle samanhintaisua autoja vaan samaan käyttötarkoitukseen suunnitellut autot. Torikassit, perheautot ja urheiluautot. Jos ostaa edullisen perheauton, miksi kukaan tulisi näille palstoille urputtamaan kuinka siinä on tilaa enemmän kuin hieman kalliimmassa urheiluautossa tai ns. Premiumbrändisessä autossa?

Aivan turhaa pullistelua. Ollaan kaikki tyytyväisiä valintoihimme ja suoraan sama tyytyväisyys muillekin. Eikös se ole yksi ja sama millä kriteereillä naapurisi valitsee veneensä/autonsa, kunhan olet tyytyväinen omiin valintoihisi?

Erittäin hyvin sanottu siellä perällä.
Havaittavissa on myös samaa toisin päin toinen suunnittelee tila-autoa, ni toinen tylyttää heti et "ei mitää virkaa kyl lotus elise menee radal paremmi."
itse en omista bavaa mutta en tän palstan argumenttejen perusteella sitä hankkimatta jättäisi.

46 ft kippari kirjoitti:

Ennenmuinoin navigointipöytä menosuuntaan oli tärkeä, kun tutka, paperikartta ja myöhemmin myös GPS olivat sisällä ja paikannnus, käännökset ym tehtiin sisällä. Ehkä vieläkin pienissä vanhoissa veneissä.

Nykyään isojen veneiden navigointivarustus ei edes ole sisällä vaan ruorin luona, iso plotterikartta tutkakuvan kanssa, AIS, puhelin jne. Sisällä sen varalla olevan paperikartan voi pitää vaikka salongin pöydällä ja etulaipion seinässä olevaan 32" näyttöön voi halutessaan sisälläolevien viihteeksi ohjata AIS karttakuvan tai videokuvan keulasta eteenpäin.

Hyvin monen uuden ison 40-50 jalan matkaveneen navipöytä on poikittain, selkä menosuuntaan tai sitten pöytä on jätetty kokonaan pois, salongin apupöytä toimittaa myös navipöydän virkaa lähinnä kipparin pikkutavaran säilytyspaikkana.

OIin äskettäin modernissa valtamerialuksessa (n. 50-metrinen) kahden viikon valtamerikeikalla ja juttelin brygalla ammattikipparin ja perämiesten kanssa mm. navigointivarustuksesta. Aluksessa oli kaksi erilaista tutkaa, neljä tutkanäyttöä, kaksi isoa plotterinäyttöä ym ym. Kipparin mukaan tärkein navigointivarustus on silti perinteinen paperikartta, harppi, viivotin, lyijykynä, lokikirja, kompassi ja gps. Aluksen sijainti tiedetään, vaikka elektroniikkaan tulisi häiriö. Bryggalla oli iso karttapöytä, navigointikirjallisuus ym. "Deck log:iin" merkittiin sijainti tunneittain, samoin paperikarttaan. Näin siis ammattimerenkulkijat valtameriliikenteessä.
Sinun edustamasi suuntaus, että purkkarisi avotilan ohjauspedestaalin plottereista ja elektronisista mittareista hoidetaan navigointi, sopii varmasti tänne suojaisille vesille kesäkuukausina. "Perinteisellä" navigointipöydällä on silti yhä kannattajansa vaikkapa niiden keskuudessa, jotka seilaavat pitkiä matkoja. On mukava istuskella tilavan karttapöydän äärellä istuinvyö kiinnitettynä, kun tuuliperäsin ohjaa ja vesi lentää avotilan yli.... Ei veneissäkään ole yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua, joka sopisi jokaiselle ja josta jokainen tykkäisi. Kiva, että sinä olet löytänyt ihanneveneesi ja olet siihen tyytyväinen! Minun mieleiseni se ei ole.

_/)_ kirjoitti:

Uudessa veneessä voi olla myös keulilla tuplapunkka, joka ei ulotu laitoihin saakka. Ja hyvin yleinen ratkaisu on pentteri salongin laidalla. Toimivaa meripunkkaakaan ei saa kaikkiin virittelemälläkään. Näistä lähtökohdista suunnitellun veneen ostaja tuskin oikein ymmärtää HR:n mainitseman tuuliperäsimen merkitystä, eikä varmasti sen navipöydän merkitystä senkään vertaa, kun kaikki yöt ollaan satamissa.

Juuri kukaan ei tee enää paikannusta sisältä käsin, kun ulkona on plotteri ja mahdollisesti vielä käsigepsikin, ainakin minulla. Karttapöydällä on silti pysyvästi yleiskartta, oli sitten kyse lomapurjehduksesta tai avomerikisasta. Sitä ei isokaan näyttö korvaa. Vierassatamasta vierassatamaan voi tietenkin jotakuta viihdyttää isolla näytöllä, mutta sen 100 W kulutusta ei isokaan akkuarsenaali kestä ympärivuorokautisesti. Eikä muuten AIS tai videokuva keulilta jaksaa tuntia pidempään viihdyttää.

Hyvä karttapöytä on myös hyvä työpaikka kaikelle kirjalliselle työlle ja muulle askartelulle. Jos ei mitään sellaisia harrasta, se on myös paras paikka käyttää läppäriä. Eli on se pöytä monelle vielä nykyäänkin tärkeä. Ja pöydällä olevien tavaroiden pitää pysyä pöydällä kovemmassakin kelissä, samoin sen ääressä istujan.

Aika paljon samoilla linjoilla, mutta sen navipöydän asento on nykyään aika yks lysti. Tietysti läppärille pitää hyvä paikka löytyä jne.

Tänä vuonna minulla on vielä (= taas) noin parikymmentä täyttä purjehdusvuorokautta edessä eikä isolla merellä ole mainitsemiasi yöpymispaikkoja. Eikä siellä tarvitse karttaakaan levitellä. Riittää, kun AIS kertoo laivoista ja myös hälyttää (sen moititun sähköntarpeen tyydyttää 1-2 h generaattorin käyttö päivittäin). Olen tyytyväinen, että navipöydän asento selkä menosuuntaan vapauttaa tilaa salongissa muuhun käyttökelpoisempaan.

Pentryn ratkaisuistakin voi olla montaa mieltä. Veneen laidalla oleva pentry on hyvä, kokki voi nojata sohvan selkänojaan ja olla tarvittaessa hieman lieden sivussa roiskeitten varalta. Ei onnistu L-pentryssä eikä siinä kokkikaan pysy yhtä hyvin paikallaan. Olin aluksi epäilevä tuohon, kun vanhasta veneestä siirryin nykyiseen, mutta parempi se on näin.

46 ft kippari kirjoitti:

Ennenmuinoin navigointipöytä menosuuntaan oli tärkeä, kun tutka, paperikartta ja myöhemmin myös GPS olivat sisällä ja paikannnus, käännökset ym tehtiin sisällä. Ehkä vieläkin pienissä vanhoissa veneissä.

Nykyään isojen veneiden navigointivarustus ei edes ole sisällä vaan ruorin luona, iso plotterikartta tutkakuvan kanssa, AIS, puhelin jne. Sisällä sen varalla olevan paperikartan voi pitää vaikka salongin pöydällä ja etulaipion seinässä olevaan 32" näyttöön voi halutessaan sisälläolevien viihteeksi ohjata AIS karttakuvan tai videokuvan keulasta eteenpäin.

Hyvin monen uuden ison 40-50 jalan matkaveneen navipöytä on poikittain, selkä menosuuntaan tai sitten pöytä on jätetty kokonaan pois, salongin apupöytä toimittaa myös navipöydän virkaa lähinnä kipparin pikkutavaran säilytyspaikkana.

navigointivarustus löytyy ulkotilasta ja sisällä on toisionäytöt. Ei se tarve navigoida ja seurata muuta liikennettä sisältäkäsin ole mihinkään kadonnut. Mielestäni esim. AIS pitäisi ensisijaisesti olla veneen sisällä, jotta siihen asetetun hälytyksen myös kuulee, silloin kun olosuhteet ovat vaikeimmat. Tietysti jos ei koskaan purjehdi yöllä tai myräkässä - jolloin kannella ei voi enää olla - niin sitten valinnan ymmärtää. Mutta valtameripurjehdukseen soveltuvassa (Cat A - unlimited ocean voyages) veneessä voisi ajatella olevan käyttöä mainituille meripunkille, tuuliperäsimelle, kunnon navigointipöydälle jne, mutta valinta on tehty toimivien sisätilojen hyväksi. Se on totta, että monissa muissakin nykyveneissä se karttapöytä on lähinnä läppärille sopiva alusta, vrt. esim. Hanse 430

ja erilaisia!!! kirjoitti:

OIin äskettäin modernissa valtamerialuksessa (n. 50-metrinen) kahden viikon valtamerikeikalla ja juttelin brygalla ammattikipparin ja perämiesten kanssa mm. navigointivarustuksesta. Aluksessa oli kaksi erilaista tutkaa, neljä tutkanäyttöä, kaksi isoa plotterinäyttöä ym ym. Kipparin mukaan tärkein navigointivarustus on silti perinteinen paperikartta, harppi, viivotin, lyijykynä, lokikirja, kompassi ja gps. Aluksen sijainti tiedetään, vaikka elektroniikkaan tulisi häiriö. Bryggalla oli iso karttapöytä, navigointikirjallisuus ym. "Deck log:iin" merkittiin sijainti tunneittain, samoin paperikarttaan. Näin siis ammattimerenkulkijat valtameriliikenteessä.
Sinun edustamasi suuntaus, että purkkarisi avotilan ohjauspedestaalin plottereista ja elektronisista mittareista hoidetaan navigointi, sopii varmasti tänne suojaisille vesille kesäkuukausina. "Perinteisellä" navigointipöydällä on silti yhä kannattajansa vaikkapa niiden keskuudessa, jotka seilaavat pitkiä matkoja. On mukava istuskella tilavan karttapöydän äärellä istuinvyö kiinnitettynä, kun tuuliperäsin ohjaa ja vesi lentää avotilan yli.... Ei veneissäkään ole yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua, joka sopisi jokaiselle ja josta jokainen tykkäisi. Kiva, että sinä olet löytänyt ihanneveneesi ja olet siihen tyytyväinen! Minun mieleiseni se ei ole.

Hiukan epäilen tuota:
"..merkittiin sijainti tunneittain, samoin paperikarttaan. Näin siis ammattimerenkulkijat valtameriliikenteessä."

Ai että ammattiliikenteessä tunneittein sekä lokiin että kartalle. Oli miten oli, purjeveneet eivät valtamerillä noin tee, ehkä säännön vahvistava poikkeuskin löytyy (sinä?). Voin kertoa tuon sekä omasta että joidenkin tuttavieni puolesta. Yleisintä nykyään taitaa olla 2 x vrk merkata sijainti lokikirjaan, josta sen tarvittaessa voi siirtää kartalle. ARC-veneissä pakollinen merkintä tehdään kerran päivässä. Jotkut tekevät sen useamminkin, esim vahdinvaihdon tahdissa, jos kisaillaan parhaasta ruorinkäsittelystä. Monilla on A4-kokoinen mv-karttakopio, johon vrk-merkintä laitetaan, tai sitten siihen Imrayn Atlantin yleiskarttaan.

HR kirjoitti:

navigointivarustus löytyy ulkotilasta ja sisällä on toisionäytöt. Ei se tarve navigoida ja seurata muuta liikennettä sisältäkäsin ole mihinkään kadonnut. Mielestäni esim. AIS pitäisi ensisijaisesti olla veneen sisällä, jotta siihen asetetun hälytyksen myös kuulee, silloin kun olosuhteet ovat vaikeimmat. Tietysti jos ei koskaan purjehdi yöllä tai myräkässä - jolloin kannella ei voi enää olla - niin sitten valinnan ymmärtää. Mutta valtameripurjehdukseen soveltuvassa (Cat A - unlimited ocean voyages) veneessä voisi ajatella olevan käyttöä mainituille meripunkille, tuuliperäsimelle, kunnon navigointipöydälle jne, mutta valinta on tehty toimivien sisätilojen hyväksi. Se on totta, että monissa muissakin nykyveneissä se karttapöytä on lähinnä läppärille sopiva alusta, vrt. esim. Hanse 430

Vastataan nyt tuohonkin:
"Mielestäni esim. AIS pitäisi ensisijaisesti olla veneen sisällä, jotta siihen asetetun hälytyksen myös kuulee, silloin kun olosuhteet ovat vaikeimmat. "

Plotterin, tutkan tai erillisen AIS-näytön omat hälytysäänet ovat niin heikot, etteivät pysty kipparia omasta hytistään herättämään ainakaan, kun on kunnon merenkäynti tai moottori päällä. Oli laitteet sitten sisällä tai ulkona, ei auta.

Plotterin / AIS:n ja tutkan takaseinistä (ainakin paremmissa laitteissa) saa hälytyksen vedettyä erilliselle summerille. Omassa veneessäni lisäsummeri on kipparin kajuutassa ja toinen navipöydän luona, herätys on varma.

46 ft kippari kirjoitti:

Vastataan nyt tuohonkin:
"Mielestäni esim. AIS pitäisi ensisijaisesti olla veneen sisällä, jotta siihen asetetun hälytyksen myös kuulee, silloin kun olosuhteet ovat vaikeimmat. "

Plotterin, tutkan tai erillisen AIS-näytön omat hälytysäänet ovat niin heikot, etteivät pysty kipparia omasta hytistään herättämään ainakaan, kun on kunnon merenkäynti tai moottori päällä. Oli laitteet sitten sisällä tai ulkona, ei auta.

Plotterin / AIS:n ja tutkan takaseinistä (ainakin paremmissa laitteissa) saa hälytyksen vedettyä erilliselle summerille. Omassa veneessäni lisäsummeri on kipparin kajuutassa ja toinen navipöydän luona, herätys on varma.

mutta mitä tapahtuu sen herätyksen jälkeen...nouset punkasta ja alat kiskomaan sadeasua päälle lähteäksesi avotilaan katsomaan, että onko se laiva risteävällä kurssilla vai ei? Vai että istuudut navipöydän ääreen kahvikupin kanssa seuraamaan tilanteen kehitystä?

HR kirjoitti:

mutta mitä tapahtuu sen herätyksen jälkeen...nouset punkasta ja alat kiskomaan sadeasua päälle lähteäksesi avotilaan katsomaan, että onko se laiva risteävällä kurssilla vai ei? Vai että istuudut navipöydän ääreen kahvikupin kanssa seuraamaan tilanteen kehitystä?

Matkalla ollessa "herätys" on varmistus, kyllä joku on ja täytyy olla avotilassa tai vähintäin sisällä valveilla.

Varsinainen ja oikea herätys on tarpeen lähinnä ankkurissa ollessa tuulisissa oloissa.

46 ft kippari kirjoitti:

Aika paljon samoilla linjoilla, mutta sen navipöydän asento on nykyään aika yks lysti. Tietysti läppärille pitää hyvä paikka löytyä jne.

Tänä vuonna minulla on vielä (= taas) noin parikymmentä täyttä purjehdusvuorokautta edessä eikä isolla merellä ole mainitsemiasi yöpymispaikkoja. Eikä siellä tarvitse karttaakaan levitellä. Riittää, kun AIS kertoo laivoista ja myös hälyttää (sen moititun sähköntarpeen tyydyttää 1-2 h generaattorin käyttö päivittäin). Olen tyytyväinen, että navipöydän asento selkä menosuuntaan vapauttaa tilaa salongissa muuhun käyttökelpoisempaan.

Pentryn ratkaisuistakin voi olla montaa mieltä. Veneen laidalla oleva pentry on hyvä, kokki voi nojata sohvan selkänojaan ja olla tarvittaessa hieman lieden sivussa roiskeitten varalta. Ei onnistu L-pentryssä eikä siinä kokkikaan pysy yhtä hyvin paikallaan. Olin aluksi epäilevä tuohon, kun vanhasta veneestä siirryin nykyiseen, mutta parempi se on näin.

Omat kokemukset pitkästä pentrystä ovat kehnot, sellaiseen en suostuisi toistaiseksi menemään. En oikein osaa sanoa, mikä kirjain parhaiten kuvaisi omaa pentryä, mutta siinä ainakin pysyy ja jaksaa olla. Ja tunnin parin geniksen pöristys päivässä on enemmän kuin sietäisin. Tietää myös lähes väistämättä liian isoa riippuvuutta sähkön saannista, kun sellaista tehoa ei juuri muilla keinoin saa.

Karttapöydän suunnalla ei ole niinkään suurta merkitystä, kunhan se vain työpisteenä toimii. Ja valtamerellä tosiaan kartaksi käy blankko A4, eihän siinä kuitenkaan ole muuta kuin koordinaattiviivoja. Karttaa tarvitaan, kun suunnitellaan viikoksi eteenpäin muuta kuin tyhjää merta.

14+3= kirjoitti:

on Bavariaa pienmpi kaikilla mitoilla. Vertaappa 33 jalkaisia FG- ja Bavariamalleja. Korkeintaan niitä heikontuulen ominaisuuksia on FG:llä enempi. Hintaa sitä vastoin oli ainakin v 2005 noin 50 k€ enempi FG:llä. Itse tein valintani silloin kaikkien matkaveneominaisuuksien ja hinnan perusteella.

Jos verrataan nyt 2005 fg:n ja Bavan pyyntihintoja niin voi huomata että eroa on 75-80K€. Huonosti on bavan hinta pysynyt. Tätä Stigo aikoinaan mainosti.

FG kirjoitti:

Jos verrataan nyt 2005 fg:n ja Bavan pyyntihintoja niin voi huomata että eroa on 75-80K€. Huonosti on bavan hinta pysynyt. Tätä Stigo aikoinaan mainosti.

Pyyntihinnat ovat skandeilla edelleen pilvissä. Kauppoja ei synny niillä hinnoilla.

46 ft kippari kirjoitti:

Vastataan nyt tuohonkin:
"Mielestäni esim. AIS pitäisi ensisijaisesti olla veneen sisällä, jotta siihen asetetun hälytyksen myös kuulee, silloin kun olosuhteet ovat vaikeimmat. "

Plotterin, tutkan tai erillisen AIS-näytön omat hälytysäänet ovat niin heikot, etteivät pysty kipparia omasta hytistään herättämään ainakaan, kun on kunnon merenkäynti tai moottori päällä. Oli laitteet sitten sisällä tai ulkona, ei auta.

Plotterin / AIS:n ja tutkan takaseinistä (ainakin paremmissa laitteissa) saa hälytyksen vedettyä erilliselle summerille. Omassa veneessäni lisäsummeri on kipparin kajuutassa ja toinen navipöydän luona, herätys on varma.

Viimeisten 10 v aikana olen yöpurjehduksissa pitänyt tutkahälytystä aina päällä ja myös torkkunut meripunkassa sen vahtiessa (asia ei muutu, vaikka olisi gasti ulkona sprayhoodin suojassa tähyilemässä). Hyvin olen tutkan hälytykseen aina herännyt. Siksi ihmettelen olisiko hra "46 ft kippari":n tutkahälyyttimessä tai kuulossa jotain vikaa. Tietysti, jos koneen äänieristys on heikko, piippausta ei varmaankaan voi kuulla koneajon aikana. Jos tutkanäytön sisäinen piippari ei riitä, siihen todellakin voi liittää ulkoisen hälyyttimen.
Kun tutkani hälyyttää (esim. 8 nm hälytysrajalla), kohotan päätäni sen verran, että näen nav.pöydän tutkaruudun ja totean onko hälytyksen syy sadepilvi tai toinen alus tai muu syy. Olisihan se tylsää, jos tutkanäyttökin olisi jossain avotilan ohjauspedestaalissa eikä sisällä kuivassa ja lämpimässä.

FG kirjoitti:

Jos verrataan nyt 2005 fg:n ja Bavan pyyntihintoja niin voi huomata että eroa on 75-80K€. Huonosti on bavan hinta pysynyt. Tätä Stigo aikoinaan mainosti.

Nyt näyttää olevan tuon ikäisiä Bavaria 30 ja 32:ia myynnissä 70-80 k€, mutta ei yhtään 33/34:sta. Kaipa niiden pyynti olisi sitten 80-90 k€ paikkeilla. Pyydetäänkö 2005 FG 33:sta tosiaan 160 k€ eli yhtä paljon kuin uuden lähtöhinta? Yhden ainoan löysin FG:n sivuilta ja pyynti oli 140 k€. Toisin päin kysyen saako Suomesta 2005 Bavaria 33:n 60-65 k€?

Tämän mukaan toteutuneet kaupat ovat olleet yli 85 k€ Ruotsissa: http://www.sailguide.com/batfakta/info.php?id=143

Varmasti alkupään FG 33 on ollut loistava ostos rahallisesti. Ensimmäiset maksoivat muistaakseeni 95 k€ ja vielä alkuvuodesta 2004 hinta oli 108 k€, mutta sitten alkoikin hurja nousutahti. Nykyisellä 160 k€ perushinnalla en olisi niin varma hyvästä hinnan pitävyydestä. Samaan aikaan ei ole tainut uusien Bavarioiden hinnat juuri nousta.

Mitäs maksaa FG 331 nykyään purjehdusvalmiina? Perushintaan ei kai kuulu purjeita, rullaitetta, mittareita, lämmintä vettä jne., jotka taitavat olla Bavariassa vakiona.

vai liian iso vene? kirjoitti:

Viimeisten 10 v aikana olen yöpurjehduksissa pitänyt tutkahälytystä aina päällä ja myös torkkunut meripunkassa sen vahtiessa (asia ei muutu, vaikka olisi gasti ulkona sprayhoodin suojassa tähyilemässä). Hyvin olen tutkan hälytykseen aina herännyt. Siksi ihmettelen olisiko hra "46 ft kippari":n tutkahälyyttimessä tai kuulossa jotain vikaa. Tietysti, jos koneen äänieristys on heikko, piippausta ei varmaankaan voi kuulla koneajon aikana. Jos tutkanäytön sisäinen piippari ei riitä, siihen todellakin voi liittää ulkoisen hälyyttimen.
Kun tutkani hälyyttää (esim. 8 nm hälytysrajalla), kohotan päätäni sen verran, että näen nav.pöydän tutkaruudun ja totean onko hälytyksen syy sadepilvi tai toinen alus tai muu syy. Olisihan se tylsää, jos tutkanäyttökin olisi jossain avotilan ohjauspedestaalissa eikä sisällä kuivassa ja lämpimässä.

Kun pienen keikkuvan veneen kajuutassa nukkuu huonosti, herää mihin vain inahdukseen.

Joakim_ kirjoitti:

Nyt näyttää olevan tuon ikäisiä Bavaria 30 ja 32:ia myynnissä 70-80 k€, mutta ei yhtään 33/34:sta. Kaipa niiden pyynti olisi sitten 80-90 k€ paikkeilla. Pyydetäänkö 2005 FG 33:sta tosiaan 160 k€ eli yhtä paljon kuin uuden lähtöhinta? Yhden ainoan löysin FG:n sivuilta ja pyynti oli 140 k€. Toisin päin kysyen saako Suomesta 2005 Bavaria 33:n 60-65 k€?

Tämän mukaan toteutuneet kaupat ovat olleet yli 85 k€ Ruotsissa: http://www.sailguide.com/batfakta/info.php?id=143

Varmasti alkupään FG 33 on ollut loistava ostos rahallisesti. Ensimmäiset maksoivat muistaakseeni 95 k€ ja vielä alkuvuodesta 2004 hinta oli 108 k€, mutta sitten alkoikin hurja nousutahti. Nykyisellä 160 k€ perushinnalla en olisi niin varma hyvästä hinnan pitävyydestä. Samaan aikaan ei ole tainut uusien Bavarioiden hinnat juuri nousta.

Mitäs maksaa FG 331 nykyään purjehdusvalmiina? Perushintaan ei kai kuulu purjeita, rullaitetta, mittareita, lämmintä vettä jne., jotka taitavat olla Bavariassa vakiona.

Enpä oikein usko että fg ja bava kamppailisivat samoista ostajista sen enempää uus- kuin jälkimarkkinoillakaan, jolloin kaikki tällainen vertailu on turhaa ajankäyttöä. Tuskin monikaan tyytyväinen skoda roomsterin omistaja vaihtaisi autoaan ainakaan kovin helposti BMW z4:een tai m-b c-coupeen (tai Passat variantin omistaja m-b e500 coupeen tai Porche Panameraan. Eiköhän näille löydy aivan eri ostajat joilla omat kriteerinsä. Aivan samoin veneidenkin ostajilla on monenlaisia kriteerejä ja kaikki yhtä oikeita. Joillekin riittää hyvä matkavene, toisille tärkeää on mahdollisuus räätälöintiin ja purjehdusominaisuuksiin.

Qwerty23 kirjoitti:

Enpä oikein usko että fg ja bava kamppailisivat samoista ostajista sen enempää uus- kuin jälkimarkkinoillakaan, jolloin kaikki tällainen vertailu on turhaa ajankäyttöä. Tuskin monikaan tyytyväinen skoda roomsterin omistaja vaihtaisi autoaan ainakaan kovin helposti BMW z4:een tai m-b c-coupeen (tai Passat variantin omistaja m-b e500 coupeen tai Porche Panameraan. Eiköhän näille löydy aivan eri ostajat joilla omat kriteerinsä. Aivan samoin veneidenkin ostajilla on monenlaisia kriteerejä ja kaikki yhtä oikeita. Joillekin riittää hyvä matkavene, toisille tärkeää on mahdollisuus räätälöintiin ja purjehdusominaisuuksiin.

yrittää ylläpitää mielikuvaa, etteivät kilpaile samoista ostajista, jos uudehkojen saman kokoluokan pursien hinta-ero on noin suuri...

Kumpi näistä veneistä sitten on se Porsche? Porschen laatua ja luotettavuuttahan on kehuttu ja niin on Bavariankin... FG:n ymmärrän urheilulliseksi purreksi, mutta miten on Virossa tai Puolassa tehtyjen laadun kanssa?

Qwerty23 kirjoitti:

Enpä oikein usko että fg ja bava kamppailisivat samoista ostajista sen enempää uus- kuin jälkimarkkinoillakaan, jolloin kaikki tällainen vertailu on turhaa ajankäyttöä. Tuskin monikaan tyytyväinen skoda roomsterin omistaja vaihtaisi autoaan ainakaan kovin helposti BMW z4:een tai m-b c-coupeen (tai Passat variantin omistaja m-b e500 coupeen tai Porche Panameraan. Eiköhän näille löydy aivan eri ostajat joilla omat kriteerinsä. Aivan samoin veneidenkin ostajilla on monenlaisia kriteerejä ja kaikki yhtä oikeita. Joillekin riittää hyvä matkavene, toisille tärkeää on mahdollisuus räätälöintiin ja purjehdusominaisuuksiin.

kun valitsin ensimmäistä uutta venettäni. Käytettyjä olen hankkinut useampia kolmenkymmenen vuoden purjehdusurani aikana. Bavaria vei voiton lopuksi selvin numeroin = 65000 euroa. Samalla saimme huomattavasti toimivamman matkaveneen.

1+18 kirjoitti:

yrittää ylläpitää mielikuvaa, etteivät kilpaile samoista ostajista, jos uudehkojen saman kokoluokan pursien hinta-ero on noin suuri...

Kumpi näistä veneistä sitten on se Porsche? Porschen laatua ja luotettavuuttahan on kehuttu ja niin on Bavariankin... FG:n ymmärrän urheilulliseksi purreksi, mutta miten on Virossa tai Puolassa tehtyjen laadun kanssa?

Et taida tosissasi kysyä tuosta laadusta? Fg:t tehdään KÄSIN, aivan sama tehdäänkö Virossa vai Suomessa. Tosin kyllä kuulin ruotsalaiselta veneenrakentajalta kommentin että Virossa on puutyön ja käsityön ammattikunnia ja arvostus korkeampi kuin pohjoismaissa... Erot voit havaita aivan silmin. kun tarkastelet esim. puupintojen lakkausta (katsopa kerrankin bavojen puuosien taukset, yllätyt), valittujen materiaalien kiinnitystapaa ja laatua, jne jne.

fg:ltä saa myös huoltopalvelun

Isot erot myös suunnitteluperiaatteissa. Mutta en mene niihin, ne on jo moneen kertaan ruoditut.

Hyvä valinta kirjoitti:

kun valitsin ensimmäistä uutta venettäni. Käytettyjä olen hankkinut useampia kolmenkymmenen vuoden purjehdusurani aikana. Bavaria vei voiton lopuksi selvin numeroin = 65000 euroa. Samalla saimme huomattavasti toimivamman matkaveneen.

Hienoa, että olet tyytyväinen valintaasi! Minulla ei bava ole koskaan ollut mukana valinnassa, ei sen vuoksi ettei se olisi hyvä matkavene, vaan siksi ettei se kuulu siihen venetyyppiin joka sytyttää ostohaluni. Minulle ostotilanteessa kilpailijoita ovat olleet X-veneet, fg:t, Maestro 40 (ei muut), sekä dehlerit... Nyt jos vaihtaisin, myös finnflyerit tulisivat kuuloon. En kuitenkaan mitenkään kadehdi tai halveksi bavailijoita, miksi ihmeessä sen tekisin? Hyvä vene omassa luokassaan.

Meitä on moneksi, sehän vain on hyvä.

Qwerty23 kirjoitti:

Enpä oikein usko että fg ja bava kamppailisivat samoista ostajista sen enempää uus- kuin jälkimarkkinoillakaan, jolloin kaikki tällainen vertailu on turhaa ajankäyttöä. Tuskin monikaan tyytyväinen skoda roomsterin omistaja vaihtaisi autoaan ainakaan kovin helposti BMW z4:een tai m-b c-coupeen (tai Passat variantin omistaja m-b e500 coupeen tai Porche Panameraan. Eiköhän näille löydy aivan eri ostajat joilla omat kriteerinsä. Aivan samoin veneidenkin ostajilla on monenlaisia kriteerejä ja kaikki yhtä oikeita. Joillekin riittää hyvä matkavene, toisille tärkeää on mahdollisuus räätälöintiin ja purjehdusominaisuuksiin.

Toki FG ja Bava eivät varmaankaan ole yleisempiä vertailukohteita, ainakaan Match-sarjan jäätyä pois.

Veneitä kuitenkin ostetaan kovin erilailla ja erilaiseen käyttöön. Toiset etsivät veneitä tietystä kokoluokasta, toiset tietystä hintaluokasta ja kolmannet eivät välttämättä sitoudu kumpaakaan, vaan etsivät veneen, jossa koko, hinta, laatu ja purjehdusominaisuudet ovat sopiva kompromissi.

Aika moni FG-ostaja tuntuu olevan jo valmis tinkimään suorituskyvystä, kun noissa on alkanut näkymään rullamastoja, keulapotkureita jne.

46 ft kippari kirjoitti:

Ennenmuinoin navigointipöytä menosuuntaan oli tärkeä, kun tutka, paperikartta ja myöhemmin myös GPS olivat sisällä ja paikannnus, käännökset ym tehtiin sisällä. Ehkä vieläkin pienissä vanhoissa veneissä.

Nykyään isojen veneiden navigointivarustus ei edes ole sisällä vaan ruorin luona, iso plotterikartta tutkakuvan kanssa, AIS, puhelin jne. Sisällä sen varalla olevan paperikartan voi pitää vaikka salongin pöydällä ja etulaipion seinässä olevaan 32" näyttöön voi halutessaan sisälläolevien viihteeksi ohjata AIS karttakuvan tai videokuvan keulasta eteenpäin.

Hyvin monen uuden ison 40-50 jalan matkaveneen navipöytä on poikittain, selkä menosuuntaan tai sitten pöytä on jätetty kokonaan pois, salongin apupöytä toimittaa myös navipöydän virkaa lähinnä kipparin pikkutavaran säilytyspaikkana.

ja avomeripurret poikkeavat sisätiloiltaan ja varusteiden sijoittelultaan. Esityksesi sopii saaristo tai rannikkoveneilyyn.

46 ft kippari kirjoitti:

Ennenmuinoin navigointipöytä menosuuntaan oli tärkeä, kun tutka, paperikartta ja myöhemmin myös GPS olivat sisällä ja paikannnus, käännökset ym tehtiin sisällä. Ehkä vieläkin pienissä vanhoissa veneissä.

Nykyään isojen veneiden navigointivarustus ei edes ole sisällä vaan ruorin luona, iso plotterikartta tutkakuvan kanssa, AIS, puhelin jne. Sisällä sen varalla olevan paperikartan voi pitää vaikka salongin pöydällä ja etulaipion seinässä olevaan 32" näyttöön voi halutessaan sisälläolevien viihteeksi ohjata AIS karttakuvan tai videokuvan keulasta eteenpäin.

Hyvin monen uuden ison 40-50 jalan matkaveneen navipöytä on poikittain, selkä menosuuntaan tai sitten pöytä on jätetty kokonaan pois, salongin apupöytä toimittaa myös navipöydän virkaa lähinnä kipparin pikkutavaran säilytyspaikkana.

matkapurjehtijoiden sankari Jimmy Cornell piti tärkeimpänä sisätilaratkaisuna kahden Ikean nahkanojatuolin asentamista navipöydän molemminpuolin. Kertonee jotain siitä, kuinka paljon viettää aikaa pöydän ääressä. Muuten mielenkiintoista nähdä, että miltä Bavarian uudet mallit näyttävät esim. 5-10 vuoden päästä, kun tähän asti jokaisessa uudemmassa mallissa on tehty huononnuksia avomeriominaisuuksiin.

HR kirjoitti:

matkapurjehtijoiden sankari Jimmy Cornell piti tärkeimpänä sisätilaratkaisuna kahden Ikean nahkanojatuolin asentamista navipöydän molemminpuolin. Kertonee jotain siitä, kuinka paljon viettää aikaa pöydän ääressä. Muuten mielenkiintoista nähdä, että miltä Bavarian uudet mallit näyttävät esim. 5-10 vuoden päästä, kun tähän asti jokaisessa uudemmassa mallissa on tehty huononnuksia avomeriominaisuuksiin.

Isoissa uusissa matkapursissa (myös monissa skandeissa) on nykyään usein juuri tuo mainitsemasi Cornellin suosima rakenne, apupöydän (joka toimii myös navipöytänä) molemmin puolin on nojatuolit. Varsinaista muinoista navipöytää ei ole. Toinen suosittu malli on sitten se, että navipöytä on selkä menosuuntaan ja istuimena on sohvan pääty.

Kuten mainitsit, noissa nojatuoleissa vietetään paljon aikaa. Mutta ei juurikaan navigoimistarkoituksessa vaan oleilussa, sohvaa mukavammat istuimet lueskeluun, drinkkeihin ja jutusteluunkin. Se navigointi ei nykyään juuri aikaa vie, vaikka siihen laskisi nykyään suositut blogien ja emailien hoidonkin.

Voi olla, että tietosi uusien isojen Bavarioiden avomeriominaisuuksista kaipaisi päivitystä.

26 kirjoitti:

Kun pienen keikkuvan veneen kajuutassa nukkuu huonosti, herää mihin vain inahdukseen.

Olen seilannut monen tyyppisillä veneillä. Eniten meteliä oli kevyehkössä 35 ft cruiser-racer veneessäni, kun se tasapohjaisena ja nopeana iski ja tempoili avomerien aallokossa aika hurjasti. Joltakin voisi ehkä tekohampaat irrota sellaisessa rytkytyksessä. Vauhtia oli, mutta ei mukavuutta.
Itse olen nukkunut huomatavasti paremmin (=oikein hyvin) 14 tn painoisessa melko kapearunkoisessa ja syvässä pikkuveneessäni ja silti herännyt tutkan piipitykseen.
Itse en valitsisi matkaveneeksi nykymuodin mukaista "tila-ihmettä", joka varmastikin on satamakäytössä mukava - ja sellaiseen ilmeisesti suunniteltukin. Suurin kohderyhmä määrää minkälaisen veneen myyntiluvut ovat maksimaaliset. Vain pieni vähemmistö on niitä, jotka ylittävät meriä ja tarvitsevat öisin tutkaa ja tutkahälytystä. Tätä vähemmistöä kiinnostavat kunnolliset meripunkat, ehkä myös kamiinalämmitys ja tuuliperäsin. Venemessuilla sellaisia veneitä ei Suomessa näe, ulkomailla kyllä joskus. (Kerran kävin Annapoliksen venemessuilla - tykkäsin).

qwerty23 kirjoitti:

Et taida tosissasi kysyä tuosta laadusta? Fg:t tehdään KÄSIN, aivan sama tehdäänkö Virossa vai Suomessa. Tosin kyllä kuulin ruotsalaiselta veneenrakentajalta kommentin että Virossa on puutyön ja käsityön ammattikunnia ja arvostus korkeampi kuin pohjoismaissa... Erot voit havaita aivan silmin. kun tarkastelet esim. puupintojen lakkausta (katsopa kerrankin bavojen puuosien taukset, yllätyt), valittujen materiaalien kiinnitystapaa ja laatua, jne jne.

fg:ltä saa myös huoltopalvelun

Isot erot myös suunnitteluperiaatteissa. Mutta en mene niihin, ne on jo moneen kertaan ruoditut.

onko veneeni tehty käsin vai jaloin. Bavariani on tehty sekä käsin että koneilla. Suunnittelu on viety 3-D:nä tuotantoon asti ehkä pisimmälle kaikista venetehtaista.

En todellakaan ole tarvehierargiani toteuttamisessa sillä tasolla, että olisin valmis maksamaan veneeni sisustustöistä kallispalkkaiselle puusepälle, jos vaihtoehtona on käytännöllinen ja edullinen tehdasvalmistus. Olemme normaali palkansaajaperhe kahdella lapsella. Emme halunneet tehdä ylimääräistä velkaa vaan halusimme purjehtimaan uudella veneellä mahdollisimman nopeasti. Olemme olleet tosi tyytyväisiä Bavariaamme. Nyt on päättymässä kuudes purjehduskausi kyseisellä veneellä eikä vielä ole tullut tarvetta testata Bavarian jälkimarkkinoinnin palvelukykyä.

46 ft kippari kirjoitti:

Isoissa uusissa matkapursissa (myös monissa skandeissa) on nykyään usein juuri tuo mainitsemasi Cornellin suosima rakenne, apupöydän (joka toimii myös navipöytänä) molemmin puolin on nojatuolit. Varsinaista muinoista navipöytää ei ole. Toinen suosittu malli on sitten se, että navipöytä on selkä menosuuntaan ja istuimena on sohvan pääty.

Kuten mainitsit, noissa nojatuoleissa vietetään paljon aikaa. Mutta ei juurikaan navigoimistarkoituksessa vaan oleilussa, sohvaa mukavammat istuimet lueskeluun, drinkkeihin ja jutusteluunkin. Se navigointi ei nykyään juuri aikaa vie, vaikka siihen laskisi nykyään suositut blogien ja emailien hoidonkin.

Voi olla, että tietosi uusien isojen Bavarioiden avomeriominaisuuksista kaipaisi päivitystä.

Monelle se on merikelpoisuus ja kaikki mitä siihen termiin sisältyy. YW:n lokakuun numerossa, johon täällä muutamassa viestissä on viitattu, on Bavaria 46:n ja Elan 444:n vertailussa kummankin veneen stabilitettikäyrät. Niiden mukaan Elan 444 on vakaampi. Ehkä Bavan AVS täyttää kuitenkin Cat A:n minimivaatimukset, joka löytyvät vaikkapa tästä linkistä:
http://www.rorc.org/special-regulations/safety-and-stability-indices-ssi.html

Jenkkisivuilla on hyvä, tänä vuonna päivitetty diasarja veneiden merikelpoisuudesta. Se on parempaa "yleissivistystä" kuin venemainostajien jutut.
www.usna.edu/Users/naome/phmiller/Offshore boats SAS2010.ppt

Se on selvä, että jokaisella on omat mielipiteensä ja käsityksensä siitä, mikä on matkaveneessä tärkeintä ja minkälaista on oma matkapurjehdus ja mikä omien matkapurjehdusten reviiri tulee olemaan. Jollekin uusi iso Bavaria on mieluinen haave, jollekin sen tyyppinen ratkaisu ei ole ollenkaan mieleinen. Siitä varmaankaan ei kannata jatkaa kinastelua. Itse en ole näköjään samaa mieltä "46 ft kipparin" kanssa edes navigointipöydästä ja sen käytöstä. Yhtä sellaista venetyyppiä, joka sopisi jokaiselle, ei ole olemassa. Jimmy Cornell oli päätynyt alumiiniveneeseen. Ne hänen asennuttamansa Ikean tuolit olivat yksi sisustukseen liittyvä idea. (Jimmy on muuten myynyt veneensä).

on tärkein? ? kirjoitti:

Monelle se on merikelpoisuus ja kaikki mitä siihen termiin sisältyy. YW:n lokakuun numerossa, johon täällä muutamassa viestissä on viitattu, on Bavaria 46:n ja Elan 444:n vertailussa kummankin veneen stabilitettikäyrät. Niiden mukaan Elan 444 on vakaampi. Ehkä Bavan AVS täyttää kuitenkin Cat A:n minimivaatimukset, joka löytyvät vaikkapa tästä linkistä:
http://www.rorc.org/special-regulations/safety-and-stability-indices-ssi.html

Jenkkisivuilla on hyvä, tänä vuonna päivitetty diasarja veneiden merikelpoisuudesta. Se on parempaa "yleissivistystä" kuin venemainostajien jutut.
www.usna.edu/Users/naome/phmiller/Offshore boats SAS2010.ppt

Se on selvä, että jokaisella on omat mielipiteensä ja käsityksensä siitä, mikä on matkaveneessä tärkeintä ja minkälaista on oma matkapurjehdus ja mikä omien matkapurjehdusten reviiri tulee olemaan. Jollekin uusi iso Bavaria on mieluinen haave, jollekin sen tyyppinen ratkaisu ei ole ollenkaan mieleinen. Siitä varmaankaan ei kannata jatkaa kinastelua. Itse en ole näköjään samaa mieltä "46 ft kipparin" kanssa edes navigointipöydästä ja sen käytöstä. Yhtä sellaista venetyyppiä, joka sopisi jokaiselle, ei ole olemassa. Jimmy Cornell oli päätynyt alumiiniveneeseen. Ne hänen asennuttamansa Ikean tuolit olivat yksi sisustukseen liittyvä idea. (Jimmy on muuten myynyt veneensä).

Hymyilyttää, kun esim. AVS arvoilla toinen vene leimataan huonoksi ja toista (Ovni) lähes ihanneveneinä kehutaan mainitsematta, että niiden AVS on jopa huonompi.

(Ovni 34 AVS 107, Ovni 435 AVS 114)

46 ft kippari kirjoitti:

Hymyilyttää, kun esim. AVS arvoilla toinen vene leimataan huonoksi ja toista (Ovni) lähes ihanneveneinä kehutaan mainitsematta, että niiden AVS on jopa huonompi.

(Ovni 34 AVS 107, Ovni 435 AVS 114)

En ymmärtänyt, että kukaan olisi leimannut venettä(si) huonoksi. Bavan AVS oli 110, Elanin 125. Vai olisko niin, että se koira älähtää (viestisi mukaan hymyilet), johon kalikka kalahtaa? Ovni oli varmaankin Jimmy Cornellin "lähes ihannevene", vaikka sen stabiliteetistäkin on keskusteltu myös Cornelliin omilla sivuilla. Ovnissahan ei ole ollenkaan painoköliä. Sen paarlasti on rungon pohjassa ja eikä alas laskettava evä muuta painopistettä. Cornell on mainiossa kirjassaan pohtinut matkapurren ominaisuuksia (A Passsion for the Sea). Ehkä olet lukenut. Ehkä myös olet kuulut Cornellin esityksen pitkien matkojen suunnittelusta ja veneistä. Hänellä oli ainakin selvä käsityssiitä, mikä rakenne veneiden nykytrendissä oli huonoa.

46 ft kippari kirjoitti:

Isoissa uusissa matkapursissa (myös monissa skandeissa) on nykyään usein juuri tuo mainitsemasi Cornellin suosima rakenne, apupöydän (joka toimii myös navipöytänä) molemmin puolin on nojatuolit. Varsinaista muinoista navipöytää ei ole. Toinen suosittu malli on sitten se, että navipöytä on selkä menosuuntaan ja istuimena on sohvan pääty.

Kuten mainitsit, noissa nojatuoleissa vietetään paljon aikaa. Mutta ei juurikaan navigoimistarkoituksessa vaan oleilussa, sohvaa mukavammat istuimet lueskeluun, drinkkeihin ja jutusteluunkin. Se navigointi ei nykyään juuri aikaa vie, vaikka siihen laskisi nykyään suositut blogien ja emailien hoidonkin.

Voi olla, että tietosi uusien isojen Bavarioiden avomeriominaisuuksista kaipaisi päivitystä.

aika harvassa yli 40-jalkaisessa nykyveneessä ei ole perinteistä karttapöytää. Pienemmissä uusissa veneissä näitä salongin sohvan reunalla olevia tasoja näkee sitten monessa veneessä. Nopean katsauksen perusteella isoista yli 40-jalkaisista veneistä Dufourista löytyy karttapöytä, mutta istuin on poikittain (ei oikein hyvä). Hansessa on tuo mainittu pöytä "nojatuolien" välissä tasona, mutta pöydän koko vaikuttaisi riittämättömältä isommalle kartalle. Tuossa Cornellin ratkaisussa se juttu on oikeastaan se, että nojatuolit ovat kääntyviä, joten niitä voidaan käyttää myös seurustelukäyttöön. No itse pidän parhaimpana ratkaisuna sitä, että navigointitila on erillinen ja voi olla pyhitetty kartoille ym. sälälle, ja AIS:n, VHF:n, sääfaksin ym. vermeet saa kätevästi sijoitettua omaan tilaansa pois salongista. Alkuperäinen ihmettely liittyi siihen, että eikö 45-jalkaisessa veneessä ole jo riittävästi seurustelutilaa salongissa, että osa siitä voitaisiin käyttää kunnon navigointipisteelle. Vai kuinka iso lössi siellä salongissa yleensä ruokailee?

Tavalliset Virtaset kirjoitti:

onko veneeni tehty käsin vai jaloin. Bavariani on tehty sekä käsin että koneilla. Suunnittelu on viety 3-D:nä tuotantoon asti ehkä pisimmälle kaikista venetehtaista.

En todellakaan ole tarvehierargiani toteuttamisessa sillä tasolla, että olisin valmis maksamaan veneeni sisustustöistä kallispalkkaiselle puusepälle, jos vaihtoehtona on käytännöllinen ja edullinen tehdasvalmistus. Olemme normaali palkansaajaperhe kahdella lapsella. Emme halunneet tehdä ylimääräistä velkaa vaan halusimme purjehtimaan uudella veneellä mahdollisimman nopeasti. Olemme olleet tosi tyytyväisiä Bavariaamme. Nyt on päättymässä kuudes purjehduskausi kyseisellä veneellä eikä vielä ole tullut tarvetta testata Bavarian jälkimarkkinoinnin palvelukykyä.

Jokaisella omat jutut jotka ratkaisee. Sinulla erilaiset kuin minulla, molemmat yhtä oikeat.

Mulle perinteet ja kauneusarvot yhdessä purjehdusominaisuuksien kanssa ovat sen verta tärkeitä, että olen valmis maksamaan niistä lisähinnan. Toisessa elämäntilanteessa voisi olla toisin.

46 ft kippari kirjoitti:

Hiukan epäilen tuota:
"..merkittiin sijainti tunneittain, samoin paperikarttaan. Näin siis ammattimerenkulkijat valtameriliikenteessä."

Ai että ammattiliikenteessä tunneittein sekä lokiin että kartalle. Oli miten oli, purjeveneet eivät valtamerillä noin tee, ehkä säännön vahvistava poikkeuskin löytyy (sinä?). Voin kertoa tuon sekä omasta että joidenkin tuttavieni puolesta. Yleisintä nykyään taitaa olla 2 x vrk merkata sijainti lokikirjaan, josta sen tarvittaessa voi siirtää kartalle. ARC-veneissä pakollinen merkintä tehdään kerran päivässä. Jotkut tekevät sen useamminkin, esim vahdinvaihdon tahdissa, jos kisaillaan parhaasta ruorinkäsittelystä. Monilla on A4-kokoinen mv-karttakopio, johon vrk-merkintä laitetaan, tai sitten siihen Imrayn Atlantin yleiskarttaan.

Kyllä niitä merkintöjä kannattaa tehdä useammin kuin kerran tai kahdesti vuorokaudessa. Jos etenet vaikka 150nm/24h, voit olla aika ulapalla kirjaimellisesti kun nykyaikaiset navigointivehkeet brakaa ja olet lokin, kellon, kompassin ja auringon/tähtien armoilla, jos olet merkannut vain kerran päivässä sijantiasi karttaan. Siksi kannattaa tehdä noita merkintöjä useammin. Kas kun avomerellä ei ole kiintopisteitä kuten saaristossa, eikä seuraava saari tule heti vastaan.

(k)ryssijä kirjoitti:

Kyllä niitä merkintöjä kannattaa tehdä useammin kuin kerran tai kahdesti vuorokaudessa. Jos etenet vaikka 150nm/24h, voit olla aika ulapalla kirjaimellisesti kun nykyaikaiset navigointivehkeet brakaa ja olet lokin, kellon, kompassin ja auringon/tähtien armoilla, jos olet merkannut vain kerran päivässä sijantiasi karttaan. Siksi kannattaa tehdä noita merkintöjä useammin. Kas kun avomerellä ei ole kiintopisteitä kuten saaristossa, eikä seuraava saari tule heti vastaan.

Lapset taas asialla. Vai että 150 nm pieleen :)

Pitkällä avomerimatkalla kerta päivässä riittää ja silloinkin on tärkeämpää kirjata lukemat kuin laittaa X kartalle.

Ihan kädestä pitäen näin:
Oletetaan nyt, että 20 h sitten merkkasit sijainnin lokiin ja ainut gps hajoaa. Tiedät purjehtineesi 20 h nopeuden vaihdellessa 5-7 solmun välillä ja suunnan vaikkapa 230-250 välillä. Olet siis edennyt noin 120 mailia, virhettä ehkä 10 mailia. Nyt voit laittaa kartalle sen ruksin viimeisen lokimerkinnän mukaan ja mitata tuosta 120 nm suuntaan 240 ja piirtää taas sen ruksin.

Sijaintisi on hyvin suurella todennäköisyydellä tuosta ruksista 10 mailin sisään. Voit vielä tarkentaa sijaintia, jos arvioit tuulen ja mahdollisen merivirran vaikutusta yms.

46 ft kippari kirjoitti:

Lapset taas asialla. Vai että 150 nm pieleen :)

Pitkällä avomerimatkalla kerta päivässä riittää ja silloinkin on tärkeämpää kirjata lukemat kuin laittaa X kartalle.

Ihan kädestä pitäen näin:
Oletetaan nyt, että 20 h sitten merkkasit sijainnin lokiin ja ainut gps hajoaa. Tiedät purjehtineesi 20 h nopeuden vaihdellessa 5-7 solmun välillä ja suunnan vaikkapa 230-250 välillä. Olet siis edennyt noin 120 mailia, virhettä ehkä 10 mailia. Nyt voit laittaa kartalle sen ruksin viimeisen lokimerkinnän mukaan ja mitata tuosta 120 nm suuntaan 240 ja piirtää taas sen ruksin.

Sijaintisi on hyvin suurella todennäköisyydellä tuosta ruksista 10 mailin sisään. Voit vielä tarkentaa sijaintia, jos arvioit tuulen ja mahdollisen merivirran vaikutusta yms.

Niin. Kiitos että opastat kädestä pitäen. Katsos kun kaksi divergoivaa viivaa voivat päätyä varsin kauas erilleen jos niiden alkupiste on jo alkujaan suht kaukana toisistaan. Mikä siinä muuten on että näillä foorumeilla ei pystytä kirjoittamaan/kommentoimaan haukkumatta toisia. Esim SA:n forumeilla ei vastaavanlaisia haukkumisia esiinny, paitsi tietysti nöösien pakolliset haukut.

46 ft kippari kirjoitti:

Hiukan epäilen tuota:
"..merkittiin sijainti tunneittain, samoin paperikarttaan. Näin siis ammattimerenkulkijat valtameriliikenteessä."

Ai että ammattiliikenteessä tunneittein sekä lokiin että kartalle. Oli miten oli, purjeveneet eivät valtamerillä noin tee, ehkä säännön vahvistava poikkeuskin löytyy (sinä?). Voin kertoa tuon sekä omasta että joidenkin tuttavieni puolesta. Yleisintä nykyään taitaa olla 2 x vrk merkata sijainti lokikirjaan, josta sen tarvittaessa voi siirtää kartalle. ARC-veneissä pakollinen merkintä tehdään kerran päivässä. Jotkut tekevät sen useamminkin, esim vahdinvaihdon tahdissa, jos kisaillaan parhaasta ruorinkäsittelystä. Monilla on A4-kokoinen mv-karttakopio, johon vrk-merkintä laitetaan, tai sitten siihen Imrayn Atlantin yleiskarttaan.

En epäile "46 ft kipparin" valtavan laajaa kokemusta, mutta sekin kokemus voi kommenteista päätellen olla rajoittunut vain suosituimmille purjehdusreiteille - ehkä helpoimmalle alueelle Karibian ja Euroopan välille.
Kokemuksesta voin valistaa, että esim. Patagonian, Ushuaian-Antarktiksen-South Georgian merialue oli aivan erilainen kuin vaikkapa ARC. (Antarktiksen vesillä en tosin ollut omalla veneelläni, mutta mm. pohjoisilla latitudeilla kyllä). Niilläkään vesillä, jäävuorien ja kovien tuulien alueella, ei navigoinnissa kannata olla yhtä suurpiirteinen ja pelkkään elektroniikkaan luottavainen kuin esim. Kanarian ja Karibian tai Karibian ja Azorien välillä. Siksi kummastuttaa 46ft-kipparin ylimielisyys ja lapseksi nimittely, kun joku täällä esitti asiaa sijaintien merkitsemisestä lokiin tai karttaan.
Voi olla, ettei normaali sarjavalmisteinen lasikuituvene ole paras valinta "high latitud" alueille, vaikka Antarktikselle on taidettu seilata mm. vanhalla Albin Vegalla.

maurim kirjoitti:

Erittäin hyvin sanottu siellä perällä.
Havaittavissa on myös samaa toisin päin toinen suunnittelee tila-autoa, ni toinen tylyttää heti et "ei mitää virkaa kyl lotus elise menee radal paremmi."
itse en omista bavaa mutta en tän palstan argumenttejen perusteella sitä hankkimatta jättäisi.

Alla mielenkiintoinen linkki laatuveneen ostaneelta pariskunnalta länsinaapurissa, tässäkin tapauksessa voidaan todeta että reklamaatiot tulisi hoitaa kunnolla..

http://www.blekingenaturfoto.se/bat/Powerpointpresentation.pdf

Erikoista ja hämmentävää on että tapahtuman aikana tuli esille että valmistus, ainakin rungon osalta, on tehty osittain ruiskulaminoimalla ja käyttäen eri polyesteri laatua kuin ilmoitettu/suunniteltu ?? Valmistaja ilmoittaa että rungot tehdään käsin laminoimalla ja iso polyesterilla...

Huijaustako ? kirjoitti:

Alla mielenkiintoinen linkki laatuveneen ostaneelta pariskunnalta länsinaapurissa, tässäkin tapauksessa voidaan todeta että reklamaatiot tulisi hoitaa kunnolla..

http://www.blekingenaturfoto.se/bat/Powerpointpresentation.pdf

Erikoista ja hämmentävää on että tapahtuman aikana tuli esille että valmistus, ainakin rungon osalta, on tehty osittain ruiskulaminoimalla ja käyttäen eri polyesteri laatua kuin ilmoitettu/suunniteltu ?? Valmistaja ilmoittaa että rungot tehdään käsin laminoimalla ja iso polyesterilla...

Olisikohan niin, että kaikissa uusissa veneissä alkaa markkinakilpailun seurauksena olla erilaisia valmistus- tai rakennevikoja? Ainakin näyttää siltä, että venekatsastajille on löytynyt uusia liikeideoita. He tarjoavat nykyisin venemerkkikohtaista palvelua, kuten tämäkin netistä poimittu brittiläisen firman teksti osoittaa.
“As with most production boats there are always useful tricks of the trade and the inevitable problems and defects specific to the Bavaria build technique, if you require any practical or technical advice on these boats or are experiencing problems please contact us as we may be able to help”

ja silkkoa sisältä? kirjoitti:

Olisikohan niin, että kaikissa uusissa veneissä alkaa markkinakilpailun seurauksena olla erilaisia valmistus- tai rakennevikoja? Ainakin näyttää siltä, että venekatsastajille on löytynyt uusia liikeideoita. He tarjoavat nykyisin venemerkkikohtaista palvelua, kuten tämäkin netistä poimittu brittiläisen firman teksti osoittaa.
“As with most production boats there are always useful tricks of the trade and the inevitable problems and defects specific to the Bavaria build technique, if you require any practical or technical advice on these boats or are experiencing problems please contact us as we may be able to help”

http://www.youtube.com/watch?v=sg6824smVO0&feature=player_embedded
Siinä videossa on lyhyesti kaikki se oleellinen, josta Bavan ostaja on kiinnostunut.

kaikille merille!! kirjoitti:

En epäile "46 ft kipparin" valtavan laajaa kokemusta, mutta sekin kokemus voi kommenteista päätellen olla rajoittunut vain suosituimmille purjehdusreiteille - ehkä helpoimmalle alueelle Karibian ja Euroopan välille.
Kokemuksesta voin valistaa, että esim. Patagonian, Ushuaian-Antarktiksen-South Georgian merialue oli aivan erilainen kuin vaikkapa ARC. (Antarktiksen vesillä en tosin ollut omalla veneelläni, mutta mm. pohjoisilla latitudeilla kyllä). Niilläkään vesillä, jäävuorien ja kovien tuulien alueella, ei navigoinnissa kannata olla yhtä suurpiirteinen ja pelkkään elektroniikkaan luottavainen kuin esim. Kanarian ja Karibian tai Karibian ja Azorien välillä. Siksi kummastuttaa 46ft-kipparin ylimielisyys ja lapseksi nimittely, kun joku täällä esitti asiaa sijaintien merkitsemisestä lokiin tai karttaan.
Voi olla, ettei normaali sarjavalmisteinen lasikuituvene ole paras valinta "high latitud" alueille, vaikka Antarktikselle on taidettu seilata mm. vanhalla Albin Vegalla.

Pätkiikö muisti? Katso mistä puhuttiin, tähän vastasiin:
"OIin äskettäin modernissa valtamerialuksessa (n. 50-metrinen) kahden viikon valtamerikeikalla ja juttelin brygalla ammattikipparin ja perämiesten kanssa..."

Siis kahden viikon valtamerikeikalla. Siis laajalla avoimella valtamerellä.

Muistele sinä vaan Patagoniaa ja Antarktista kiikkustuolissasi, lähden tästä purjehtimaan. Minulle riittää taas kerran tuo pohjoinen Atlantti. Sitä olen kierrellyt jo noin 10 v ajan, en tosin vuonna 2007. Mitkään extreme-näyttämiset eivät ole minun heiniäni.

Huijaustako ? kirjoitti:

Alla mielenkiintoinen linkki laatuveneen ostaneelta pariskunnalta länsinaapurissa, tässäkin tapauksessa voidaan todeta että reklamaatiot tulisi hoitaa kunnolla..

http://www.blekingenaturfoto.se/bat/Powerpointpresentation.pdf

Erikoista ja hämmentävää on että tapahtuman aikana tuli esille että valmistus, ainakin rungon osalta, on tehty osittain ruiskulaminoimalla ja käyttäen eri polyesteri laatua kuin ilmoitettu/suunniteltu ?? Valmistaja ilmoittaa että rungot tehdään käsin laminoimalla ja iso polyesterilla...

Uskomaton raportti. Tuon HR:n rungossa ainevahvuus paikoitellen vain 4 mm, sen pohjalta ymmärtää paremmin tämänkin
http://penti.org/~harald/eps/21062009035.jpg

kiva video kirjoitti:

http://www.youtube.com/watch?v=sg6824smVO0&feature=player_embedded
Siinä videossa on lyhyesti kaikki se oleellinen, josta Bavan ostaja on kiinnostunut.

Itse videosta en sano mitään (toi skånen murre on ihan tanskaa...) mutta voi saatana kun nuo ikkunat
on rumat ! Tulee mieleen joku talvisodan bunkkeri, jossa ampuma-aukkoja... tia jotain. Tosin ne
vanhatkin Bava-ikkunat ovat rumia, muttei NÄIN rumia.

17 kirjoitti:

Uskomaton raportti. Tuon HR:n rungossa ainevahvuus paikoitellen vain 4 mm, sen pohjalta ymmärtää paremmin tämänkin
http://penti.org/~harald/eps/21062009035.jpg

Uskomaton raportti tosiaan, mutta en minä ainakaan löytänyt liian ohuita laminaatteja. Porattu palanen oli reilut 12 mm paksu.

Uskomatonta sen sijaan oli se, että runko on tehty osin ruiskulaminoimalla ja pääosin ortoftaalihartsista, joka on heikompaa ja osmoosiherkkää. Spekseissä on kuitenkin mainittu isoftaalihartsi ja käsinlaminointi!

Ja yhtä paha juttu on tuo delaminiutuminen, joka siis tpahtui siellä 4 mm syvyyden paikkeilla.

Tuo uppoaminen tuskin liittyy mitenkään laminaattiin tai laatuun. Vessan venttiilin unohtuminen auki tai hajonnut putki läpivienti auki riittää hyvin.

Huijaustako ? kirjoitti:

Alla mielenkiintoinen linkki laatuveneen ostaneelta pariskunnalta länsinaapurissa, tässäkin tapauksessa voidaan todeta että reklamaatiot tulisi hoitaa kunnolla..

http://www.blekingenaturfoto.se/bat/Powerpointpresentation.pdf

Erikoista ja hämmentävää on että tapahtuman aikana tuli esille että valmistus, ainakin rungon osalta, on tehty osittain ruiskulaminoimalla ja käyttäen eri polyesteri laatua kuin ilmoitettu/suunniteltu ?? Valmistaja ilmoittaa että rungot tehdään käsin laminoimalla ja iso polyesterilla...

Tuo oli kiinnostava raportti. Kiitos linkistä.

Tosiaan ihmettelen HR-varustamon toimintaa, jos raportti pitää paikkansa. Menestys näyttää nousseen päähän ja suhtautuminen reklamaatioihin on siksi ylimielistä? Vai onko finanssikriisi vienyt voimat ongelmien hoitamiselta?

Hienoilta nuo HR:t ovat messuilla näyttäneet, mutta täytyypä suhtautua myyntiesitteisiin varauksellisesti.

Heil Hitler ! kirjoitti:

Itse videosta en sano mitään (toi skånen murre on ihan tanskaa...) mutta voi saatana kun nuo ikkunat
on rumat ! Tulee mieleen joku talvisodan bunkkeri, jossa ampuma-aukkoja... tia jotain. Tosin ne
vanhatkin Bava-ikkunat ovat rumia, muttei NÄIN rumia.

Ai niinkö? Minusta ne ovat kivan piristäviä tavallisiin alureunaisiin pyöreäkulmaisiin verraten.

HR:stä haaveillut kirjoitti:

Tuo oli kiinnostava raportti. Kiitos linkistä.

Tosiaan ihmettelen HR-varustamon toimintaa, jos raportti pitää paikkansa. Menestys näyttää nousseen päähän ja suhtautuminen reklamaatioihin on siksi ylimielistä? Vai onko finanssikriisi vienyt voimat ongelmien hoitamiselta?

Hienoilta nuo HR:t ovat messuilla näyttäneet, mutta täytyypä suhtautua myyntiesitteisiin varauksellisesti.

Ostin siis Bavan, kuten tuolla jossain aiemmin asian hyvin lyhyesti perustelin.
Se, että olen siis köyhä, on minulle yhdentekevää ja kuten sanotaankin, vauraus ei takaa onnellisuutta.

Väittämän edessä en kuitenkaan voi olla ihmettelemättä, mihin sitten luokittuvat nämä ”homeskandi” purjehtijat? Olen jostain käsittänyt, että sieltä löytyy se kaikkein kärkevin kritiikki.

Ei, tämä ei ole provo, vaan ihan aito ihmettely.
Arvostan kaikkia purjehtijoita veneeseen katsomatta. Veneen valinta perustuu jokaisen omakohtaisten tarpeiden mukaisesti budjetin puitteissa.

Huijaustako ? kirjoitti:

Alla mielenkiintoinen linkki laatuveneen ostaneelta pariskunnalta länsinaapurissa, tässäkin tapauksessa voidaan todeta että reklamaatiot tulisi hoitaa kunnolla..

http://www.blekingenaturfoto.se/bat/Powerpointpresentation.pdf

Erikoista ja hämmentävää on että tapahtuman aikana tuli esille että valmistus, ainakin rungon osalta, on tehty osittain ruiskulaminoimalla ja käyttäen eri polyesteri laatua kuin ilmoitettu/suunniteltu ?? Valmistaja ilmoittaa että rungot tehdään käsin laminoimalla ja iso polyesterilla...

Olen nauttinut talven veneenkunnostusurakoista yhtä paljon kuin kesän purjehduksistakin. Nytkin odotan innolla, että saan veneeni ylös ja pääsen tekemään muutamien laitteiden asennustöitä.

Huijaus kävi näin: Ostin lukuisten skandien jälkeen Bavarian vuodelta 2005. Tämän palstan lukijana "tiesin", että remonttia tulee riittämään talvikausiksi. Nyt on kuitenkin tilanne se, että minun on tehtävä erilaisia asennushommia ja kehiteltävä muutostöitä jotta saisin aikani kulumaan talven yli. Jos olisin ostanut RH:n olisin saanut huomattavasti enemmän raakaa remonttityötä talviajaksi. Siitä olisin tykännyt.

Huijaustako ? kirjoitti:

Alla mielenkiintoinen linkki laatuveneen ostaneelta pariskunnalta länsinaapurissa, tässäkin tapauksessa voidaan todeta että reklamaatiot tulisi hoitaa kunnolla..

http://www.blekingenaturfoto.se/bat/Powerpointpresentation.pdf

Erikoista ja hämmentävää on että tapahtuman aikana tuli esille että valmistus, ainakin rungon osalta, on tehty osittain ruiskulaminoimalla ja käyttäen eri polyesteri laatua kuin ilmoitettu/suunniteltu ?? Valmistaja ilmoittaa että rungot tehdään käsin laminoimalla ja iso polyesterilla...

Kesti varmaan 2 tuntia lukea tuo raportti tyydyttävällä ruotsinkielellä. Mutta oli ihan pakko lukea loppuun.

Eihän tuo voi olla keksittyä tietenkään, ihan kuin olisi maailmani kääntynyt ympäri...

Olisi todella mielenkiintoista seurata mahd. debattia asiasta lahdentakaisilla keskustelupalstoilla, elikkä
olisikohan jollakin antaa vinkkejä näistä, paljon kiitoksia !

yöunet meni kirjoitti:

Kesti varmaan 2 tuntia lukea tuo raportti tyydyttävällä ruotsinkielellä. Mutta oli ihan pakko lukea loppuun.

Eihän tuo voi olla keksittyä tietenkään, ihan kuin olisi maailmani kääntynyt ympäri...

Olisi todella mielenkiintoista seurata mahd. debattia asiasta lahdentakaisilla keskustelupalstoilla, elikkä
olisikohan jollakin antaa vinkkejä näistä, paljon kiitoksia !

Tässä yksi linkki ruotsalaisiin keskustelufoorumeihin, jonka löysin googlen hakusanalla Bengt Nordé
http://www.sailguide.biz/forum2/viewtopic.php?f=3&t=7601
217 viestiä pitkä ketju...

Onnellinen Bavaristi kirjoitti:

Ostin siis Bavan, kuten tuolla jossain aiemmin asian hyvin lyhyesti perustelin.
Se, että olen siis köyhä, on minulle yhdentekevää ja kuten sanotaankin, vauraus ei takaa onnellisuutta.

Väittämän edessä en kuitenkaan voi olla ihmettelemättä, mihin sitten luokittuvat nämä ”homeskandi” purjehtijat? Olen jostain käsittänyt, että sieltä löytyy se kaikkein kärkevin kritiikki.

Ei, tämä ei ole provo, vaan ihan aito ihmettely.
Arvostan kaikkia purjehtijoita veneeseen katsomatta. Veneen valinta perustuu jokaisen omakohtaisten tarpeiden mukaisesti budjetin puitteissa.

Olisikohan niin että suurinosa "homeskandi" kirjoittajista vastaavat bavaristien provoiluun? Esim. Mistä nimitys homeskandi? Meidän pursiseurassa
homeongelmat kun liittyvät enempi bavoihin ja muihin k-Eurooppa veneisiin yksinkertaisesti siksi ettei täällä pelkkään avattavaan ikkunaan/luukkuun perustuva tuuletus riitä meidän kylmänkosteissa oloissa. Tähän kun velä yhdistää säästösyistä käsittelemättä jätetyt puupinnat (takaosat) niin homeongelma on valmis.

Samoin todistelut bavojen ylivoimaisista purjehdusominaisuuksista saavat
Jotkut "kilahtamaan" ja vastaamaan sen mukaisesti.

Näin sen näen, ellei toisin todisteta...

Q12 kirjoitti:

Olisikohan niin että suurinosa "homeskandi" kirjoittajista vastaavat bavaristien provoiluun? Esim. Mistä nimitys homeskandi? Meidän pursiseurassa
homeongelmat kun liittyvät enempi bavoihin ja muihin k-Eurooppa veneisiin yksinkertaisesti siksi ettei täällä pelkkään avattavaan ikkunaan/luukkuun perustuva tuuletus riitä meidän kylmänkosteissa oloissa. Tähän kun velä yhdistää säästösyistä käsittelemättä jätetyt puupinnat (takaosat) niin homeongelma on valmis.

Samoin todistelut bavojen ylivoimaisista purjehdusominaisuuksista saavat
Jotkut "kilahtamaan" ja vastaamaan sen mukaisesti.

Näin sen näen, ellei toisin todisteta...

näyttää olevan uusienkin veneiden yleinen ongelma. Mistä sitten johtuneekin, ehkä paineesta alentaa valmistuskustannuksia? Kunnollinen tuuletus on täällä koleassa ilmastossa hyvin oleellinen asia homehtumisen estossa, mutta kyllä tuuletuksen puute on riesa lämpimilläkin leveysasteilla. Oltiin uudella tilavalla charter-veneellä parin viikon purjehduksella. Kun kaikki luukut pidettiin auki, sisällä oli hyvä tuuletus. Yöllisten rankkasateiden ajaksi luukut oli kuitenkin pakko sulkea, ettei olisi satanut sisään. Silloin tuli tosi tukalaa. Varsinkin perän molemmat hytit olivat ahdistavan ilmattomat. Todettiin, ettei veneessä todellakaan ollut ainoatakaan tuuletusventtiiliä! Tuli ikävä oman veneen dorade-venttiileitä, olisipa tässä keskieuroppalaisessa uutuudessa ollut sellaiset!

Huijaustako ? kirjoitti:

Alla mielenkiintoinen linkki laatuveneen ostaneelta pariskunnalta länsinaapurissa, tässäkin tapauksessa voidaan todeta että reklamaatiot tulisi hoitaa kunnolla..

http://www.blekingenaturfoto.se/bat/Powerpointpresentation.pdf

Erikoista ja hämmentävää on että tapahtuman aikana tuli esille että valmistus, ainakin rungon osalta, on tehty osittain ruiskulaminoimalla ja käyttäen eri polyesteri laatua kuin ilmoitettu/suunniteltu ?? Valmistaja ilmoittaa että rungot tehdään käsin laminoimalla ja iso polyesterilla...

juttuhan tuo on veistämölle. Se mikä minua ihmetyttää, että HR 37:n spekseissä ei ole mainintaa Germanischer Lloyd´n runkosertifikaatista, mutta kuitenkin esim. uudemman HR 372:n kohdalla tämä maininta löytyy. Tuntuu hyvin oudolta, että sertifiointikäytäntö eroaisi eri mallien osalta. Jos veneelle on olemassa Lloyds´n sertifikaatti, niin tällöinhän tämä asetttaisi ko. tarkastuslaitoksen maineen myös kyseenalaiseksi. Oman veneeni mukana seurasi käsinkirjoitettu Lloydsin tarkastuspöytäkirja, jossa rungon taataan täyttävän Lloydsin vaatimukset mm. materiaalien, valmistusolosuhteiden ja -menetelmien osalta.

Puuttuvat venttiilit kirjoitti:

näyttää olevan uusienkin veneiden yleinen ongelma. Mistä sitten johtuneekin, ehkä paineesta alentaa valmistuskustannuksia? Kunnollinen tuuletus on täällä koleassa ilmastossa hyvin oleellinen asia homehtumisen estossa, mutta kyllä tuuletuksen puute on riesa lämpimilläkin leveysasteilla. Oltiin uudella tilavalla charter-veneellä parin viikon purjehduksella. Kun kaikki luukut pidettiin auki, sisällä oli hyvä tuuletus. Yöllisten rankkasateiden ajaksi luukut oli kuitenkin pakko sulkea, ettei olisi satanut sisään. Silloin tuli tosi tukalaa. Varsinkin perän molemmat hytit olivat ahdistavan ilmattomat. Todettiin, ettei veneessä todellakaan ollut ainoatakaan tuuletusventtiiliä! Tuli ikävä oman veneen dorade-venttiileitä, olisipa tässä keskieuroppalaisessa uutuudessa ollut sellaiset!

Eikö veneestä löytynyt koneellista tuuletusta? Jos veneessä on puhallinlämmitys, siinä on tavallisesti myös koneellinen tuuletus, jota käytetään rankkasateessa. Jos veneessä on kiertovesilämmitys, pitää siinä olla lisäksi myös koneellinen raitisilmatuuletus. Doradet ovat tarpeettomia turhia kohoutumia kannella suurimmalle osalle veneilijöistä. Doradet voi jälkeenpäin asentaa veneeseen, jos sellaisia luulee tarvitsevansa, turha yksinkertaista asennusta on ääneen valitella.

Q12 kirjoitti:

Olisikohan niin että suurinosa "homeskandi" kirjoittajista vastaavat bavaristien provoiluun? Esim. Mistä nimitys homeskandi? Meidän pursiseurassa
homeongelmat kun liittyvät enempi bavoihin ja muihin k-Eurooppa veneisiin yksinkertaisesti siksi ettei täällä pelkkään avattavaan ikkunaan/luukkuun perustuva tuuletus riitä meidän kylmänkosteissa oloissa. Tähän kun velä yhdistää säästösyistä käsittelemättä jätetyt puupinnat (takaosat) niin homeongelma on valmis.

Samoin todistelut bavojen ylivoimaisista purjehdusominaisuuksista saavat
Jotkut "kilahtamaan" ja vastaamaan sen mukaisesti.

Näin sen näen, ellei toisin todisteta...

Monet vanhemmista veneistä ovat sisältä homeisia. Tämä kuvastaa veneen omistajaa ennemminkin kuin itse venettä. Huoleton omistaja saa minkä tahansa veneen homeiseksi ennemmin tai myöhemmin. Veneen tuuletus on taitolaji. Esim. vanha uskomus, että talvehtiva vene pitää olla mahdollisimman avoin, on väärä. Talvehtivan veneen luukut saavat olla melko suljettuja tai kuivapallojen kanssa täysin suljettuja, koska veneen sisällä ei ole ihmisiä, jotka tuottaisivat vesihöyryä. Jos luukut ovat täysin auki, kulkeutuu kosteilla ilmoilla sisälle vettä, joka poistuu sieltä hyvin hitaasti ja mahdollistaa homeen tarttumisen rakenteisiin.

7+10 kirjoitti:

Eikö veneestä löytynyt koneellista tuuletusta? Jos veneessä on puhallinlämmitys, siinä on tavallisesti myös koneellinen tuuletus, jota käytetään rankkasateessa. Jos veneessä on kiertovesilämmitys, pitää siinä olla lisäksi myös koneellinen raitisilmatuuletus. Doradet ovat tarpeettomia turhia kohoutumia kannella suurimmalle osalle veneilijöistä. Doradet voi jälkeenpäin asentaa veneeseen, jos sellaisia luulee tarvitsevansa, turha yksinkertaista asennusta on ääneen valitella.

Anteeksi hämmästelyni, mutta kysymys oli charter-veneestä Karibialla. Niissäkö on vakiona puhallinlämmitin ja "koneellinen tuuletus"? Sekö toimii yhtä tehokkaasti ja yhtä äänettömästi kuin Dorade-venttiilit? Taitaa viedä sähköäkin. Jenkkiveneissä on kyllä aika usein ilmastointilaite, mutta nekään eivät ole charter-veneitä.

"Doradet voi jälkeenpäin asentaa veneeseen, jos sellaisia luulee tarvitsevansa, turha yksinkertaista asennusta on ääneen valitella". Luuletko, että omatekoiset tai teetetyt jälkiasennukset kohottavat uuden veneen jälleenmyyntiarvoa?

Itse pidän veneen ei-koneellista tuuletusjärjestelmää kuten myös esim. meripunkkia sen verran oleellisina, että venettä vaihtaessani valitsen mieluiten sellaisen, jossa ne on valmiina. Niin se menee....

nyt täytyy ihmetellä kirjoitti:

Anteeksi hämmästelyni, mutta kysymys oli charter-veneestä Karibialla. Niissäkö on vakiona puhallinlämmitin ja "koneellinen tuuletus"? Sekö toimii yhtä tehokkaasti ja yhtä äänettömästi kuin Dorade-venttiilit? Taitaa viedä sähköäkin. Jenkkiveneissä on kyllä aika usein ilmastointilaite, mutta nekään eivät ole charter-veneitä.

"Doradet voi jälkeenpäin asentaa veneeseen, jos sellaisia luulee tarvitsevansa, turha yksinkertaista asennusta on ääneen valitella". Luuletko, että omatekoiset tai teetetyt jälkiasennukset kohottavat uuden veneen jälleenmyyntiarvoa?

Itse pidän veneen ei-koneellista tuuletusjärjestelmää kuten myös esim. meripunkkia sen verran oleellisina, että venettä vaihtaessani valitsen mieluiten sellaisen, jossa ne on valmiina. Niin se menee....

"Luuletko, että omatekoiset tai teetetyt jälkiasennukset kohottavat uuden veneen jälleenmyyntiarvoa?"

Ei se ole jälleenmyydessä uusi. Jos on asiallisesti tehty niin mikä ettei, ei kai kukaan oleta veneiden olevan täydellisiä uutena.

17+8 kirjoitti:

Monet vanhemmista veneistä ovat sisältä homeisia. Tämä kuvastaa veneen omistajaa ennemminkin kuin itse venettä. Huoleton omistaja saa minkä tahansa veneen homeiseksi ennemmin tai myöhemmin. Veneen tuuletus on taitolaji. Esim. vanha uskomus, että talvehtiva vene pitää olla mahdollisimman avoin, on väärä. Talvehtivan veneen luukut saavat olla melko suljettuja tai kuivapallojen kanssa täysin suljettuja, koska veneen sisällä ei ole ihmisiä, jotka tuottaisivat vesihöyryä. Jos luukut ovat täysin auki, kulkeutuu kosteilla ilmoilla sisälle vettä, joka poistuu sieltä hyvin hitaasti ja mahdollistaa homeen tarttumisen rakenteisiin.

jotka lisäävät homehtumisen riskiä:
1. kosteus
2. valon ja ilmavirtauksen puute
3. homeitiöille ravintoa (likaisuus)

"Open every possible airway" on pätevä yleisohje veneen säilytyksessä. Home iskee nimenomaan huonosti tuuletettuihin tiloihin, vaikka nyt muuta yritätkin todistella.

Tässä yksi juttu, joka kannattaa lukea:
http://www.boatus.com/goodoldboat/mildewwars.asp

Q12 kirjoitti:

Olisikohan niin että suurinosa "homeskandi" kirjoittajista vastaavat bavaristien provoiluun? Esim. Mistä nimitys homeskandi? Meidän pursiseurassa
homeongelmat kun liittyvät enempi bavoihin ja muihin k-Eurooppa veneisiin yksinkertaisesti siksi ettei täällä pelkkään avattavaan ikkunaan/luukkuun perustuva tuuletus riitä meidän kylmänkosteissa oloissa. Tähän kun velä yhdistää säästösyistä käsittelemättä jätetyt puupinnat (takaosat) niin homeongelma on valmis.

Samoin todistelut bavojen ylivoimaisista purjehdusominaisuuksista saavat
Jotkut "kilahtamaan" ja vastaamaan sen mukaisesti.

Näin sen näen, ellei toisin todisteta...

Sinulta on jäänyt huomaamatta, että nykyaikaisissa avattavissa luukuissa on myös tuuletusasento, joka jättää luukun paria milliä raolleen, jolloin sade ei pääse sisään, mutta ilma vaihtuu. Ja aika monessa nykyveneessä on kattoluukuissa lisäksi ilmavaihtoventtiili, jonka voi avata tai sulkea. Perusskandin, varsinkin 80-lukulaisen, tuuletusarsenaali on paljon huonompi. Käytännössä mallia väljä kullkuaukon luukku ja keulaluukussa kupuventtiili. Siitä johtuu maine "homeskandina".

HR kirjoitti:

juttuhan tuo on veistämölle. Se mikä minua ihmetyttää, että HR 37:n spekseissä ei ole mainintaa Germanischer Lloyd´n runkosertifikaatista, mutta kuitenkin esim. uudemman HR 372:n kohdalla tämä maininta löytyy. Tuntuu hyvin oudolta, että sertifiointikäytäntö eroaisi eri mallien osalta. Jos veneelle on olemassa Lloyds´n sertifikaatti, niin tällöinhän tämä asetttaisi ko. tarkastuslaitoksen maineen myös kyseenalaiseksi. Oman veneeni mukana seurasi käsinkirjoitettu Lloydsin tarkastuspöytäkirja, jossa rungon taataan täyttävän Lloydsin vaatimukset mm. materiaalien, valmistusolosuhteiden ja -menetelmien osalta.

IMCI-sertifikaatti on HR 37:lle tuolla PowerPointissa sivulla 82.
Onko oleellista eroa Germanischer Lloydin ja IMCIn välillä?

23 kirjoitti:

Sinulta on jäänyt huomaamatta, että nykyaikaisissa avattavissa luukuissa on myös tuuletusasento, joka jättää luukun paria milliä raolleen, jolloin sade ei pääse sisään, mutta ilma vaihtuu. Ja aika monessa nykyveneessä on kattoluukuissa lisäksi ilmavaihtoventtiili, jonka voi avata tai sulkea. Perusskandin, varsinkin 80-lukulaisen, tuuletusarsenaali on paljon huonompi. Käytännössä mallia väljä kullkuaukon luukku ja keulaluukussa kupuventtiili. Siitä johtuu maine "homeskandina".

Jep. Mun homeskandi valmistui 2005 ja siinä on toki tuo tuuletusasento. Sw ei vain riitä. Myös joka kabiinissa on erillinen tuuletus venttiili. Doradet ( 4 kpl) ohjaavat tehokkaasti ilmaa sisälle tuuli mistä suunnasta vain.

nyt täytyy ihmetellä kirjoitti:

Anteeksi hämmästelyni, mutta kysymys oli charter-veneestä Karibialla. Niissäkö on vakiona puhallinlämmitin ja "koneellinen tuuletus"? Sekö toimii yhtä tehokkaasti ja yhtä äänettömästi kuin Dorade-venttiilit? Taitaa viedä sähköäkin. Jenkkiveneissä on kyllä aika usein ilmastointilaite, mutta nekään eivät ole charter-veneitä.

"Doradet voi jälkeenpäin asentaa veneeseen, jos sellaisia luulee tarvitsevansa, turha yksinkertaista asennusta on ääneen valitella". Luuletko, että omatekoiset tai teetetyt jälkiasennukset kohottavat uuden veneen jälleenmyyntiarvoa?

Itse pidän veneen ei-koneellista tuuletusjärjestelmää kuten myös esim. meripunkkia sen verran oleellisina, että venettä vaihtaessani valitsen mieluiten sellaisen, jossa ne on valmiina. Niin se menee....

Miten koneellinen tuuletus tuulettaa veneen ollessa satamassa tyhjillään?

Ajatus pysyvän tuuletuksen korvaamisesta koneellisella, on täysin älytön. Lämpimillä leveysateilla tuuletukseen tarvitaan "windscoop" keulaluukkuun. Vastaavan tuuletustehon tuottaminen koneellisesti vaatisi paitsi kohtuuttomasti tehoa, tarkottaisi myös sietämätöntä melua. Pitäisi nimittäin kuuden sentin rööristä puhaltaa sama ilmamäärä, mikä keulaluukusta tulee 60 sentin rööristä. Sateella doradet ovat seuraavaksi paras, vaikkakin riittämätön vaihtoehto silloin, kun ulkona on kuuma. Täällä jatkuva tuuletus on se, mikä pitää homeen poissa veneestä, oli se sitten skandi tai muualta peräisin.

Q12 kirjoitti:

Jep. Mun homeskandi valmistui 2005 ja siinä on toki tuo tuuletusasento. Sw ei vain riitä. Myös joka kabiinissa on erillinen tuuletus venttiili. Doradet ( 4 kpl) ohjaavat tehokkaasti ilmaa sisälle tuuli mistä suunnasta vain.

Minun veneeni valmistui 2007. Edellisissä veneissäni on sellaisia ollut. Päätin kokeilla nyt ilman Doradeja. Ne olisi helppo asentaa jälkeenkinpäin. Neljän kesän kokemuksella tiedän, että en halua sellaisia trötöjä kannelle, koska tuuletus toimii. Aurinkokennotuuletin oli ainut lisäasennus. Sekin on kytketty pois päältä silloin, kun vene on yksinään. Doradet ovat ajalta, jolloin skyletit olivat rautatankojen suojaamia valoaukkoja. Monet ladot ovat erinomaisesta tuuletuksesta huolimatta homeisia, koska tuuletusta on liikaa! Kostea ilma pääsee liian vapaasti sisälle.

7+10 kirjoitti:

Minun veneeni valmistui 2007. Edellisissä veneissäni on sellaisia ollut. Päätin kokeilla nyt ilman Doradeja. Ne olisi helppo asentaa jälkeenkinpäin. Neljän kesän kokemuksella tiedän, että en halua sellaisia trötöjä kannelle, koska tuuletus toimii. Aurinkokennotuuletin oli ainut lisäasennus. Sekin on kytketty pois päältä silloin, kun vene on yksinään. Doradet ovat ajalta, jolloin skyletit olivat rautatankojen suojaamia valoaukkoja. Monet ladot ovat erinomaisesta tuuletuksesta huolimatta homeisia, koska tuuletusta on liikaa! Kostea ilma pääsee liian vapaasti sisälle.

joo, Puhu sinä minä pitelen hevosta.

22 kirjoitti:

IMCI-sertifikaatti on HR 37:lle tuolla PowerPointissa sivulla 82.
Onko oleellista eroa Germanischer Lloydin ja IMCIn välillä?

IMCI, GL, DNV jne. ovat tahoja, jotka saavat myöntää CE-merkkejä A- ja B-luokan veneille. Tuota varten tehdään lujuuslaskelmia, vakavuustesti jne., mutta jokaista yksilöä ei suinkaan tarkasteta. Tämä on EUn vaatima minimi, jos haluaa veneen A- tai B-luokkaan. Alempia luokkia varten ei ole pakko käyttää lainkaan ulkopuolista tahoa.

Sitten voi erikseen sopia vielä vapaaehtoisesti kattavammasta "loukituksesta", joka voi sisältää jopa jokaisen veneyksilön ulkopuolisen tarkastuksen.

Tuo sivun 82 sertifikaatti vaikuttaa EU:n vaatimuksenmukaisuustodistukselta. Se ei ole veneyksilö-, vaan venetyyppikohtainen. IMCI ei ole siis mitenkään tarkastanut tätä yksilöä, todennäköisesti ainoastaan ensimmäisen valmistetun 37:n.

7+10 kirjoitti:

Minun veneeni valmistui 2007. Edellisissä veneissäni on sellaisia ollut. Päätin kokeilla nyt ilman Doradeja. Ne olisi helppo asentaa jälkeenkinpäin. Neljän kesän kokemuksella tiedän, että en halua sellaisia trötöjä kannelle, koska tuuletus toimii. Aurinkokennotuuletin oli ainut lisäasennus. Sekin on kytketty pois päältä silloin, kun vene on yksinään. Doradet ovat ajalta, jolloin skyletit olivat rautatankojen suojaamia valoaukkoja. Monet ladot ovat erinomaisesta tuuletuksesta huolimatta homeisia, koska tuuletusta on liikaa! Kostea ilma pääsee liian vapaasti sisälle.

Ok, minusta Doradet taas ovat tyylikkäät. Mutta kukin tyylillään. Joka tapauksessa enpä usko tehokkaampia venttiileitä olevan kuin ne, ainakin kun katsoo mitä kalliisiin veneisiin laitetaan...

Joakim_ kirjoitti:

IMCI, GL, DNV jne. ovat tahoja, jotka saavat myöntää CE-merkkejä A- ja B-luokan veneille. Tuota varten tehdään lujuuslaskelmia, vakavuustesti jne., mutta jokaista yksilöä ei suinkaan tarkasteta. Tämä on EUn vaatima minimi, jos haluaa veneen A- tai B-luokkaan. Alempia luokkia varten ei ole pakko käyttää lainkaan ulkopuolista tahoa.

Sitten voi erikseen sopia vielä vapaaehtoisesti kattavammasta "loukituksesta", joka voi sisältää jopa jokaisen veneyksilön ulkopuolisen tarkastuksen.

Tuo sivun 82 sertifikaatti vaikuttaa EU:n vaatimuksenmukaisuustodistukselta. Se ei ole veneyksilö-, vaan venetyyppikohtainen. IMCI ei ole siis mitenkään tarkastanut tätä yksilöä, todennäköisesti ainoastaan ensimmäisen valmistetun 37:n.

veneiden kohdalla sertifioinnista sanotaan seuraavaa: "Each hull is built...under personal supervision of Lloyd's surveyor in the respect of hull, deck and superstructures in GRP, main bulkheads, engine foundations, chainplates and rudder with fittings"

Eli ainakin aikaisemmin jokainen veneyksilö tarkastettiin siis ilmeisesti myös valmistusprosessin aikana. Nykyisten HR:n kohdalla on vain tuo maininta Lloydin myöntämästä CE-sertifikaatista, joten voi olla, että tarkastusprosessi on muuttunut?

Q12 kirjoitti:

Jep. Mun homeskandi valmistui 2005 ja siinä on toki tuo tuuletusasento. Sw ei vain riitä. Myös joka kabiinissa on erillinen tuuletus venttiili. Doradet ( 4 kpl) ohjaavat tehokkaasti ilmaa sisälle tuuli mistä suunnasta vain.

Homekasvu on ongelma veneissä Suomen oloissa vain talvisäilytyksen aikana. Siihen ei doradet auto, mikäli pidät peittoa päällä. Kesäaikana venettä tulee tuuletettua riittävästi pelkästään oman mukavuudenkin vuoksi. Kulussa kulkuaukon luukku auki sprayhoodin alla, ankkurissa ja laiturissa lisäksi luukut enemmän tai vähemmän raollaan sään mukaan ja kolkolla ilmalla lämppäri päällä. Tärkein rajoittava tekijä luukkujen aukomiselle on hyttyshyökkäyksen uhka, ja siihen auttaa hyttysverkko, joita löytyy nykyveneistä kätevinä kasettimalleina.

Joku tropiikki voisi olla eri asia homeriskiin lämpimänä käyttöaikana. Minä ymmärrän homeskanditermin tarkoittavan niitä pari-kolmekymmentä vuotta vanhoja meillä yleisiä perusveneitä, joita tarjotaan yhä vaihtoehdoksi uudemmille bavarioille ja vastaaville. Tämän vuosituhannen skandiveistäjät ovat jo pakon edessä joutuneet vastaamaan muun maailman haasteeseen tälläkin saralla. Valitettavsti hintapuoli laahaa vielä jäljessä.

Vähän vastaavia eroja kuin veneissä oli myös asuntovaunuissa. Skandinaavit satsasivat talviominaisuuksiin tuuletusmahdollisuuksien sijaan. Suuri osa käytöstä kuitenkin jäi meilläkin lämpimiin vuodenaikoihin ja suomalaiset saivat seurata leirintäalueilla kesähelteillä, kuinka saksalaiset tuulettivat vaunujaan joka suuntaan läpi yön hyttysverkot torjunta-asennossa. Suomalainen soliferissaan sai kattoluukun ja yhden ikkunan raolleen, jonka lisäksi piti pitää ovi auki. Ja hikoili ja huitoi hyttysiä läpi yön sekä pelkäsi kutsumattomia vieraita. Ei ollut ihme, että paremmat kesäominaisuudet voittivat kevyemmän eristyksen ja puhallinlämmityksen heikommat talviominaisuudet verrattuna paksumpaan styroxiin ja vesikeskuslämmitykseen. Eikä tarvinnut sitten muutaman vuoden kuluttua repiä seinärakenteita auki homeongelman takia.

HR kirjoitti:

veneiden kohdalla sertifioinnista sanotaan seuraavaa: "Each hull is built...under personal supervision of Lloyd's surveyor in the respect of hull, deck and superstructures in GRP, main bulkheads, engine foundations, chainplates and rudder with fittings"

Eli ainakin aikaisemmin jokainen veneyksilö tarkastettiin siis ilmeisesti myös valmistusprosessin aikana. Nykyisten HR:n kohdalla on vain tuo maininta Lloydin myöntämästä CE-sertifikaatista, joten voi olla, että tarkastusprosessi on muuttunut?

HR 37 esitteessä sanotaan vain:

"Certifiering
Båten levereras med CE-certifikat och CE-plakett för område
A (obegränsad oceansegling)."

Aikaisemmin (vanhemmissa malleissa) mainostettiin venekohtaista sertifikaattia.
Edellä mainitussa Sailguiden.com-keskustelussa joku oli tietävinään että venekohtaisesta tarkastuksesta ja Lloyds-sertifikaatista HR luopui joitakin vuosia sitten, todennäköisesti kustannussyistä.

Soluvieterin muistot kirjoitti:

Homekasvu on ongelma veneissä Suomen oloissa vain talvisäilytyksen aikana. Siihen ei doradet auto, mikäli pidät peittoa päällä. Kesäaikana venettä tulee tuuletettua riittävästi pelkästään oman mukavuudenkin vuoksi. Kulussa kulkuaukon luukku auki sprayhoodin alla, ankkurissa ja laiturissa lisäksi luukut enemmän tai vähemmän raollaan sään mukaan ja kolkolla ilmalla lämppäri päällä. Tärkein rajoittava tekijä luukkujen aukomiselle on hyttyshyökkäyksen uhka, ja siihen auttaa hyttysverkko, joita löytyy nykyveneistä kätevinä kasettimalleina.

Joku tropiikki voisi olla eri asia homeriskiin lämpimänä käyttöaikana. Minä ymmärrän homeskanditermin tarkoittavan niitä pari-kolmekymmentä vuotta vanhoja meillä yleisiä perusveneitä, joita tarjotaan yhä vaihtoehdoksi uudemmille bavarioille ja vastaaville. Tämän vuosituhannen skandiveistäjät ovat jo pakon edessä joutuneet vastaamaan muun maailman haasteeseen tälläkin saralla. Valitettavsti hintapuoli laahaa vielä jäljessä.

Vähän vastaavia eroja kuin veneissä oli myös asuntovaunuissa. Skandinaavit satsasivat talviominaisuuksiin tuuletusmahdollisuuksien sijaan. Suuri osa käytöstä kuitenkin jäi meilläkin lämpimiin vuodenaikoihin ja suomalaiset saivat seurata leirintäalueilla kesähelteillä, kuinka saksalaiset tuulettivat vaunujaan joka suuntaan läpi yön hyttysverkot torjunta-asennossa. Suomalainen soliferissaan sai kattoluukun ja yhden ikkunan raolleen, jonka lisäksi piti pitää ovi auki. Ja hikoili ja huitoi hyttysiä läpi yön sekä pelkäsi kutsumattomia vieraita. Ei ollut ihme, että paremmat kesäominaisuudet voittivat kevyemmän eristyksen ja puhallinlämmityksen heikommat talviominaisuudet verrattuna paksumpaan styroxiin ja vesikeskuslämmitykseen. Eikä tarvinnut sitten muutaman vuoden kuluttua repiä seinärakenteita auki homeongelman takia.

Jaa, että pari-kolmelymmentä vuotta vanhat skandit onkin tehty talviolosuhteisiin, mutta sitten tuli bava ja ranskikset ja näyttivät, että: suomessa purjehtitaan kesällä. On siinä mahtanut paikaillisilta veneveistäjiltä pudota suomut silmistäniin , että kolahdus kävi.

Soluvieterin muistot kirjoitti:

Homekasvu on ongelma veneissä Suomen oloissa vain talvisäilytyksen aikana. Siihen ei doradet auto, mikäli pidät peittoa päällä. Kesäaikana venettä tulee tuuletettua riittävästi pelkästään oman mukavuudenkin vuoksi. Kulussa kulkuaukon luukku auki sprayhoodin alla, ankkurissa ja laiturissa lisäksi luukut enemmän tai vähemmän raollaan sään mukaan ja kolkolla ilmalla lämppäri päällä. Tärkein rajoittava tekijä luukkujen aukomiselle on hyttyshyökkäyksen uhka, ja siihen auttaa hyttysverkko, joita löytyy nykyveneistä kätevinä kasettimalleina.

Joku tropiikki voisi olla eri asia homeriskiin lämpimänä käyttöaikana. Minä ymmärrän homeskanditermin tarkoittavan niitä pari-kolmekymmentä vuotta vanhoja meillä yleisiä perusveneitä, joita tarjotaan yhä vaihtoehdoksi uudemmille bavarioille ja vastaaville. Tämän vuosituhannen skandiveistäjät ovat jo pakon edessä joutuneet vastaamaan muun maailman haasteeseen tälläkin saralla. Valitettavsti hintapuoli laahaa vielä jäljessä.

Vähän vastaavia eroja kuin veneissä oli myös asuntovaunuissa. Skandinaavit satsasivat talviominaisuuksiin tuuletusmahdollisuuksien sijaan. Suuri osa käytöstä kuitenkin jäi meilläkin lämpimiin vuodenaikoihin ja suomalaiset saivat seurata leirintäalueilla kesähelteillä, kuinka saksalaiset tuulettivat vaunujaan joka suuntaan läpi yön hyttysverkot torjunta-asennossa. Suomalainen soliferissaan sai kattoluukun ja yhden ikkunan raolleen, jonka lisäksi piti pitää ovi auki. Ja hikoili ja huitoi hyttysiä läpi yön sekä pelkäsi kutsumattomia vieraita. Ei ollut ihme, että paremmat kesäominaisuudet voittivat kevyemmän eristyksen ja puhallinlämmityksen heikommat talviominaisuudet verrattuna paksumpaan styroxiin ja vesikeskuslämmitykseen. Eikä tarvinnut sitten muutaman vuoden kuluttua repiä seinärakenteita auki homeongelman takia.

Totta hemmetissä doradet auttaa talvellakin, eihän venettä pidä pressulla säkittää. Minulla ainakin venttiilin alla on tuntuva puhallus. Ja kesällä ero ikkunan ja doraden välillä on siinä, että ikkunasta ilma vaihtuu lähinnä painovoimaisesti siinä kun dorade vastaa kunnon puhallinta.

Onneksi kolkkoa ilmaa Suomessa on vain aikaisin kauden alussa ja myöhään lopussa. Eipä tule yleensä muulloin lämppäriä käytettyä, kun sen tuuletusta ei tarvita ja veneessä on kohtuullinen lämpöeristys. Eikä ole veneessä homeen pilkkua.