taas hankalaa...Löydät ihmisen ja tunnet haluavasi jakaa hänen kanssaan kaiken..kunnes menneisyytesi haamut tuovat kaiken p..n esille ja huomaat ärsyyntyväsi toisen hyväntahtoisuudesta ja et osaa nauttia mistään mitä toinen sinulle aidosti tarjoaa..tarjoaa juuri sitä mistä olet aina uneksinut...taasko minä pilaan kaiken pakenemalla ja häpeämällä asioita joihin en aikanaan voinut muuta kuin tyytä ja mennä ne läpi..vai tuletko kysymyksinesi ja ajtuksinesi liian syvälle minu reviiriäni,jota olen niin kauan joutunut yksin puolustamaan??? Miten sanoisin sinulle loukkaamatta että älä hyvä mies kiirehdi kanssani,tai pakenen luotasi kolooni...
Onhan se
pähkäilijänä jälleen
2414
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
... teki exmuija just noin... on onneks nyt exmuija... neljän vuoden karmea piina jonka vaikutukset mun psyykkeeseen on vasta nyt tullu esiin.... Mulla on vieläkin tunteita mutta en enää halua takaisin siihen arvottomuuden tilaan jossa olin... en koskaan... Halusin kuulemma liian paljon liian nopeasti.. Hitto muuta en ollut kuin rakastunut... Olisin antanut kuun taivaalta.. mutta kyllä se jäämäisyys pakasti kaiken.. hrrr... vieläkin paleltaa... En tajua miks vieläkin siitä välitän.. varmaan siks kun se jäi niin arvotukseks.. Onneks voin itse pysyä siitä kaukana... ja pikkuhiljaa paranen tässä. Ei oo mun arvoinen tommonen narsisti.
En tahdo kiirehtiä, mutta en myöskään odottaa jotain mikä näyttää mahdottomalta.
Sitäpaitsi sä olet näköjään jo jossain kolossasi piilossa.
Jos minut haluat jotain enemmän on tapahduttava. Ikuisuuksia ei kukaan odota ketään. Sun takias olen jo vuosia ollut yksin...odottanut jos jossain vaiheessa jotain tekisit.
Sä olet se ihminen jota rakastan...sut haluan.....