Tere
Rakennesuunnittelija suositteli liittolaattaa onteloiden sijaan. Kehui jopa tulevan halvemmaksi. Pyydänkin hinta-arvioita arvon raadilta kummassakin tapauksessa. Kohteessa n. 210 kerrosneliötä (yksi kerros) ja pohja L-mallinen. Jos liittolaatta on halvempi, niin kuinkakohan paljon ?
-Jussi
Rakennesuunnittelija suositteli liittolaattaa onteloiden sijaan. Kehui jopa tulevan halvemmaksi. Pyydänkin hinta-arvioita arvon raadilta kummassakin tapauksessa. Kohteessa n. 210 kerrosneliötä (yksi kerros) ja pohja L-mallinen. Jos liittolaatta on halvempi, niin kuinkakohan paljon ?
-Jussi
Vastaukset 21
Vanhimmat
jos hiukan edullista puutavaraa itsellä.
tuo on piruilua, tai sitten ei osata ja ymmärretä prosentteja, ei tasan säästä mitään 25 % vaikka omistaisi lautatarhan. Säästöä voi kuvitella syntyvän jos byggailee itsekseen ne tukiviidakot yms. Itse kyllä käyttäisin onteloa.
yksikerroksiseen ontelo? itse kyllä valaisin maavaraisen lattian raadon yms putkineen on ontelo sen verran kallis ja puupohjassa on omat huolensa varsinkin sokkeliin liittyminen..
Maapohjatutkimuksessa suositeltiin tuulettuvaa alapohjaa. Maa on savea ja radon vaara olemassa. Vaihtoehdot on siis vähissä.
-Juha
kyllä vihonviimeinen keksintö, lisäksi tulee yleensä yllätuksenä sen hinta kun huomioidaan täytöt tms.
raadon on kallioperässä ei savessa. maavaraisessa täyttö tehdään soralla tai murskeella, saven takia suodatinkangas alle (savelle ei kyllä yleensä rakenneta..) ja salaojaputkea metrin välein lenkille lattiaan ja sitten päät ulos sokkelista ja johan sun raadonit katoaa! sulla taitaa olla aika arkkitehti!!
Voi olla aivan tarkoituksenmukaista että suunnittelija päätyy juuri rossipohjaan muistakin kuin radon syistä. Maan kantavuudesta riippuen on mahdollista rakentaa kevyt yksikerroksinen puutalo saven päälle käyttäen rossipohjaa ja leveää anturaa. Maanvaraisessa ratkaisussa sisäpuoliset täytöt itsessään painaisivat niin paljon että savimaa ei niitä kestäisi ja siten rossipohja saattaa olla varsin perusteltu ratkaisu.
kyllä yleensä tulee halvemmaksi. Liittolaatta tarvitsee kantavia väliseiniä tai -palkkeja ja ne taas tarvitsevat perustukset. Tarvitaan enemmän raudoitusta ja valua työmaalla. Ontelolaatalla voit hyvinkin selvitä pelkillä kantavilla ulkoseinälinjoilla. Liittolaatta tarvitsee alleen työnaikaisen tuennan joka ei niin herkkua ole tehdä pehmeänlaiselle pohjalle. Tukipuut pitää myös poistaa jälkeenpäin etteivät jää homehtumaan ja sienikasvuston alkajaksi. Sanovat, ettei kuumasinkitty liittopelti ruostu alapohjassa, mutta ihmettelenpä vaan...
Toisaalta: paha mennä sanomaan mitään varmaa kun en tunne taloasi. Esim. talon pohjaratkaisu tai jotkin muut syyt saattavat estää ontelolaatan järkevän käytön. Kaipa suunnittelijallasi on syynsä.
Jos et aijo itse osallistua töihin niin valitse ontelo. Se on nopea ja hinta ero liittolaattaan on häviävän pieni. Mutta jos itse osallistuu töihin niin liittolaatalla voi selvitä edullisemmin. Tosin liittolaatalla jänneväli on vain 3-4 m ja jos keskituki joudutaan tekemään pelkästään liittolaatan vaatimuksesta niin kokokaishinta voi nousta onteloa kalliimmaksi. Suunnittelija varmasti perustelee ja selittää kummankin vaihtoehdon edut ja haitat.
Minä en edes miettisi että kummallako tavalla tekisin, hinnassa ei ole juuri eroa, eikä ole edes itsestään selvää että liittolaata olisi edes kaiken kaikkiaan halvempi. Onteloiden asennuksessa on ainakin todella paljon vähemmän työtä.
ontelolaatta on fiksumpi ratkaisu.liittolaatan asennus paljon työläämpi eikä ole välttämättä edes halvempi.ainakaan meillä.
Ei se liittolaatan asennus nyt niin työlästä ole. Ainoa aikaa vievä homma siinä on valutukien tekeminen mutta kokenut timpuri tekee ne aika nopeasti. Ontelolaatoissa työn osuus vain tuntuu pienemmältä kun ne on tehty valmiiksi tehtaalla ja sillä rahalla jonka käyttää ontelojen rahtaamiseen ja nostamiseen tekee liittolaatalla monta neliötä.
No paljonko on kokeneelle timpurille "aika nopeasti", esim. 150 neliön laatalle?
Onteloiden rahti taidetaan yleensä lakea hintaan mukaan, ontelolaatat maksaa rahteineen noin 35€/neliö. Nosturia tarvitaan työmaalla pari tuntia, kun lisätään matkat päälle, niin se maksaa noin 250€. Lisäksi tarvitaan pari kympin rautaa joka saumaan (n.350m, n.150€) ja rengasvalu, joka hoituu yhdellä valurin käynnillä (n.350€).
Näin ollen Ontelolaattojen tarvikkeet maksaa noin 6000€. Onteloiden asennus, raudoitus ja rengasvalu on työtunteina noin 10.
Hidaskin timpuri laittaa ne valutuet päivässä jos moottorisaha ja sirkkeli on käytössä sekä naulapyssy.
laskuttaa viikon työtunnit?
Jos laitat peltilevyt tuentoineen paikoilleen ja raudoitat tulevan laatan päivässä, niin urakka on myyty!
Ontelolaatan etuna on se että holvi voi kuivua laspäin vaikka lopun ikää. Liittolaattaa käytettäessä pintalaatan vesi jä pintalaatan eristeen alle ja sen kuivuminen eristeen läpi ja sitten pintalaatasta vie aikaa. Laatoitetussa lattiassa ei taämä aiheuttane ongelmia mutta parketteja ja laminaatteja käytettäessä on kosteus jotenkin huomioitava.
Monta on mielipidettä, mutta mikä olisi ehdottomasti edullisin ratkaisu rinteesenn tössäytettävän autotallin katoksi. Oon ajatellut jotakin ontelolaattaa, jos vaikka saisi jostain purkutyömaalta. Onko kokemuksia?
tuskin onnistuu. Vaikka niitä sieltä jotenkin saisitkin ehyinä, joudut ne timanttisahaamalla katkaisemaan sopiviksi. Ja hoitamaan kuljetuksen. Ei ole ilmaista. Lisäksi elementtien kuormituskapasiteetti, kyky kantaa kuormaa on suunniteltu ja tarvittava raudoitus niihin asennettu sen alkuperäisen asennuspaikan tilanteen mukaan, ei sinun uuden asennuspaikkasi mukaan. Tosin, myönnetään että sinun tapauksessasi niiden kantokyky todennäköisesti on riittävä, mutta se pitää pystyä osoittamaan. Siinä on suunnittelijalle töitä. Sinun tapauksessasi ovat sekä uudet ontelolaatat että liittolaatta oikeita ratkaisuja. Täysi paikallavalu myös, jos voit saada työt halvalla (hartiapankki). Kaikissa tapauksissa joudut teettämään suunnitelmat rakennesuunnittelijalla, ethän itse ole alan miehiä.
Liittolaattaa ja ontelolaattaa tarvitaan vain tuulettuvissa alapohjissa tai välipohjana. Liittolaatan etu on siinä, että raudoitusta ei tarvita (ainostaan verkko betonin kutistumisen estämiseksi) koska pellin pokkaus on suuniteltu raudoitukseksi. ja lattiavalupinta tulee kerralla valmiiksi. Ontelolaatassahan tarvitaan vielä lattiavalu erikseen=maksaa. Liittolaatta ei tarvitse tukemiseensa montakaan pilaria (itselläni 4,4 m jännevälillä oli 2 2x8 molemmat 3:lla tukipilarilla jos joku sitä pelkää. Tuli edulliseksi. Ainoa huono puoli on että liittolaatta kuivuu n. 1 cm/viikko.
Liittolaatta tulee halvemmaksi jos tekee itse. Paljon. Tönärit on halpoja, tukiparrut maksaa jotakin.
Lisäksi rakenteesta saa paljon ohuemman kuin ontelolla. Joskus todella tärkeää,
Ja onhan sen liittolaatan pelti hieno autotallinkattona...