Gt-kryssare

Kiitos Shipmanille vastauksesta. Kysyisin vielä sinulta ja muiltakin lukijoilta. Millaiset mahtavat olla ko. veneen luovimisominaisuudet? Vaikuttaako pitkä köli? Tässä yksilössä olisi rullakeula, jostain kuulin, että se heikentäsi nousuominaisuuksia. Onkohan näin?

Ostaisinko... kirjoitti:

Kiitos Shipmanille vastauksesta. Kysyisin vielä sinulta ja muiltakin lukijoilta. Millaiset mahtavat olla ko. veneen luovimisominaisuudet? Vaikuttaako pitkä köli? Tässä yksilössä olisi rullakeula, jostain kuulin, että se heikentäsi nousuominaisuuksia. Onkohan näin?

Lue lisää

Rullasysteemit ovat luovimisessa aina huonompia, koska purjetta ei saa riittävän kireälle (taikka sitä ei raaski kiristää tarpeeksi venymisen vuoksi) ja purjeen muoto on osittain sisäänrullattuna huonompi. GT Kryssare toppirikisenä omaa enemmän purjealaa kuin oma veneeni, joten en osaa tarkoin sanoa kuinka tehokas se rulla oikein on. Kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota ison purjeen venymiseen, koska toppirikisessä ei voi latistaa isoapurjettaa purjehdittaessa. Mutta uskoakseni ei GT Kryssare huono luovija ole kuitenkaan (senhän sanoo jo nimikin). Pitkäkölisissä veneissä luovimisominaisuudet yleensä paranevat kovemmalla tuulella (ainakin Marieholm 26), koska leveä köli vastustaa sortoa tehokkaasti (kulkee vielä kivasti 50 asteen kallistuksessa). Tosin hiljaisella tuulella pitkän kölin aiheuttama kitka haittaa menoa (ei pysty piinaamaan, koska vauhti loppuu). Eräs kaverini omistaa GT Kryssaren ja hän on ollut kaikin puolin tyytyväinen. Jos vastaavaan eväköliseen vertaa luovimisessa, niin veneeni häviää Avance 245:selle alle 6 m/s tuulella, mutta siitä ylöspäin voittaa helposti.

Se mikä itseäni viehättää noissa pitkäkölisissä:
- köli kestää kovatkin kolhut (käytännössä ei saa rikki karille ajamalla)
- pienempi syväys
- turvallinen ja vakaa, yli 12 m/s tuullilla voi huoletta lähteä liikenteeseen

Tosin matkapurjehduksen kilpailut ovat tylsiä, koska kilpakumppanit katoavat vesiltä yli 10 m/s tuulissa.

Sailman kirjoitti:

Rullasysteemit ovat luovimisessa aina huonompia, koska purjetta ei saa riittävän kireälle (taikka sitä ei raaski kiristää tarpeeksi venymisen vuoksi) ja purjeen muoto on osittain sisäänrullattuna huonompi. GT Kryssare toppirikisenä omaa enemmän purjealaa kuin oma veneeni, joten en osaa tarkoin sanoa kuinka tehokas se rulla oikein on. Kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota ison purjeen venymiseen, koska toppirikisessä ei voi latistaa isoapurjettaa purjehdittaessa. Mutta uskoakseni ei GT Kryssare huono luovija ole kuitenkaan (senhän sanoo jo nimikin). Pitkäkölisissä veneissä luovimisominaisuudet yleensä paranevat kovemmalla tuulella (ainakin Marieholm 26), koska leveä köli vastustaa sortoa tehokkaasti (kulkee vielä kivasti 50 asteen kallistuksessa). Tosin hiljaisella tuulella pitkän kölin aiheuttama kitka haittaa menoa (ei pysty piinaamaan, koska vauhti loppuu). Eräs kaverini omistaa GT Kryssaren ja hän on ollut kaikin puolin tyytyväinen. Jos vastaavaan eväköliseen vertaa luovimisessa, niin veneeni häviää Avance 245:selle alle 6 m/s tuulella, mutta siitä ylöspäin voittaa helposti.

Se mikä itseäni viehättää noissa pitkäkölisissä:
- köli kestää kovatkin kolhut (käytännössä ei saa rikki karille ajamalla)
- pienempi syväys
- turvallinen ja vakaa, yli 12 m/s tuullilla voi huoletta lähteä liikenteeseen

Tosin matkapurjehduksen kilpailut ovat tylsiä, koska kilpakumppanit katoavat vesiltä yli 10 m/s tuulissa.

Lue lisää

Oman kokemukseni mukaan GT-kryssaret katoavat näkyvistä kisoissa ja varsinkin kryssillä. Katoaminen on kyllä yleensä tapahtunut horisonttiin taaksepäin. Eli tukeva se takuulla on, mutta onnettoman hidas. Pitkä köli on kryssillä tehoton, vaikkakin tietysti mahdollisimman kolhuja kestävä.

Sailman kirjoitti:

Rullasysteemit ovat luovimisessa aina huonompia, koska purjetta ei saa riittävän kireälle (taikka sitä ei raaski kiristää tarpeeksi venymisen vuoksi) ja purjeen muoto on osittain sisäänrullattuna huonompi. GT Kryssare toppirikisenä omaa enemmän purjealaa kuin oma veneeni, joten en osaa tarkoin sanoa kuinka tehokas se rulla oikein on. Kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota ison purjeen venymiseen, koska toppirikisessä ei voi latistaa isoapurjettaa purjehdittaessa. Mutta uskoakseni ei GT Kryssare huono luovija ole kuitenkaan (senhän sanoo jo nimikin). Pitkäkölisissä veneissä luovimisominaisuudet yleensä paranevat kovemmalla tuulella (ainakin Marieholm 26), koska leveä köli vastustaa sortoa tehokkaasti (kulkee vielä kivasti 50 asteen kallistuksessa). Tosin hiljaisella tuulella pitkän kölin aiheuttama kitka haittaa menoa (ei pysty piinaamaan, koska vauhti loppuu). Eräs kaverini omistaa GT Kryssaren ja hän on ollut kaikin puolin tyytyväinen. Jos vastaavaan eväköliseen vertaa luovimisessa, niin veneeni häviää Avance 245:selle alle 6 m/s tuulella, mutta siitä ylöspäin voittaa helposti.

Se mikä itseäni viehättää noissa pitkäkölisissä:
- köli kestää kovatkin kolhut (käytännössä ei saa rikki karille ajamalla)
- pienempi syväys
- turvallinen ja vakaa, yli 12 m/s tuullilla voi huoletta lähteä liikenteeseen

Tosin matkapurjehduksen kilpailut ovat tylsiä, koska kilpakumppanit katoavat vesiltä yli 10 m/s tuulissa.

Lue lisää

Taitaa GT-Kryssaren köli olla runkoon valettu painoköli. Eli se ei kestä kivelle ajamista, koska alimmaisena on lasikuitukuori, ei siis rautaköli, Saattaa olla siis jopa arempi kivissä kolistelulle kuin eväköli. Vanhassa veneessä tahtoo vesi päästä kölin sisään, josta sitä on vaikea saada pois. Joissain veneissä painoa ei ole valettu rungon sisään, vaan se on irrallaan kölin sisällä. Olen kuullut tapauksesta, jossa köliin tullut reikä olisi upottanut veneen. Liekö totta, en tiedä. Mutta on se hyvin mahdollista, koska veneitä on myös tehty itse runkovalmiiista, jolloin painoköliratkaisuja voi olla monia.

Itselläni oli Siltalan tekemä GT-Kryssare viitisen vuotta. Hyvä vene eka veneeksi. Hyvin mahtui asumaan nelihenkinen perhe plus bernin paimenkoira. Vaihdettiin isompaan ja uudempaan, kun halusin dieselkoneen ja isomman istumalaatikon, mikä GT-Kryssaressa on tosi pieni.

resu kirjoitti:

Taitaa GT-Kryssaren köli olla runkoon valettu painoköli. Eli se ei kestä kivelle ajamista, koska alimmaisena on lasikuitukuori, ei siis rautaköli, Saattaa olla siis jopa arempi kivissä kolistelulle kuin eväköli. Vanhassa veneessä tahtoo vesi päästä kölin sisään, josta sitä on vaikea saada pois. Joissain veneissä painoa ei ole valettu rungon sisään, vaan se on irrallaan kölin sisällä. Olen kuullut tapauksesta, jossa köliin tullut reikä olisi upottanut veneen. Liekö totta, en tiedä. Mutta on se hyvin mahdollista, koska veneitä on myös tehty itse runkovalmiiista, jolloin painoköliratkaisuja voi olla monia.

Itselläni oli Siltalan tekemä GT-Kryssare viitisen vuotta. Hyvä vene eka veneeksi. Hyvin mahtui asumaan nelihenkinen perhe plus bernin paimenkoira. Vaihdettiin isompaan ja uudempaan, kun halusin dieselkoneen ja isomman istumalaatikon, mikä GT-Kryssaressa on tosi pieni.

Lue lisää

Olen purjehtinut jo kauan lasikuituisella pitkäkölisellä jossa on sisäänleivottu rautaköli. Alkuvuosina tuli muutamat kolhut kölin etureunaan jotka itse korjasin varsin helposti. Kuivattelemisiakin oli talven yli. Noiden korjausten seurauksena kolhuille alttiissa kohdissa nyt lujaa epoksia suojana sen verran, että vaikka epoksiin tulisi naarmujakin niin kosteutta siitä ei pääse tulemaan, ja uudet naarmut on helppo korjata. Hiljattain pohjaprimeroinnin uusimisen yhteydessä todettiin kosteusmittauksilla vene kuivaksi.

resu kirjoitti:

Taitaa GT-Kryssaren köli olla runkoon valettu painoköli. Eli se ei kestä kivelle ajamista, koska alimmaisena on lasikuitukuori, ei siis rautaköli, Saattaa olla siis jopa arempi kivissä kolistelulle kuin eväköli. Vanhassa veneessä tahtoo vesi päästä kölin sisään, josta sitä on vaikea saada pois. Joissain veneissä painoa ei ole valettu rungon sisään, vaan se on irrallaan kölin sisällä. Olen kuullut tapauksesta, jossa köliin tullut reikä olisi upottanut veneen. Liekö totta, en tiedä. Mutta on se hyvin mahdollista, koska veneitä on myös tehty itse runkovalmiiista, jolloin painoköliratkaisuja voi olla monia.

Itselläni oli Siltalan tekemä GT-Kryssare viitisen vuotta. Hyvä vene eka veneeksi. Hyvin mahtui asumaan nelihenkinen perhe plus bernin paimenkoira. Vaihdettiin isompaan ja uudempaan, kun halusin dieselkoneen ja isomman istumalaatikon, mikä GT-Kryssaressa on tosi pieni.

Lue lisää

oho, itse itseäni kommentoin... Olipa sen verran vanha ketju, että alkuperäisen kysymyksen aikaan vielä omistin juurikin tuon GT-Kryssaren :-)

2-tahtinen Vire tuli aikanaan hyvin tutuksi. Sen hyviä puolia olivat yksinkertaisuus, halvat varaosat ja keveys (n. 50kg). Joskus kannoin sen talveksi kotiin, purin osiin, huolsin ja maalasin. Kone oli taas kuin uusi - vaikka vaimo ei tykännyt, kun kone oli pitkään olohuoneemme lattialla.
Nostalgiasta huolimatta suosittelisin Viren tilalle pikkudieseliä, jos tarkoitus on tehdä GT-kryssarilla pitempiä retkiä. Oman Vire-moottorini tapana oli oikutella juuri väärällä hetkellä, mm. Holtenaun kanavan sulkuporttien avauksessa. Tuli kiire vaihtaa tulppa, jotta sain käyntiin ja ehdin Kielin kanavan sulkuun.
Hyvällä tuurilla saattaa löytää sellaisen yksilön, jossa moottorin vaihto on tehty. Tietysti Virelläkin pärjää...