Voiko työ lihottaa tai edesauttaa lihoamisessa? Tätä olen miettinyt. Mitkähän mahtavat olla lihottavimmat työt, jossa painoa meinaa kertyä eniten. Onko täällä kukaan lihonut työn seurauksena. Kuinka helposti työ voi altistaa ja edesauttaa kerryttämään painoa.
Lihottava, lihottaako työ?
Mietiskele
231751
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
En usko että mikään työ sinänsä voi lihottaa. Missä työssä syödään yli jokapäiväisen kulutuksen? Siis tarkoitan että se työteht'v'. josta palkka maksetaan, on se syöminen.
Kait työssään saattaa syödä jatkuvasti työtehtävien ohessa (leipurit, kokit, suklaantekijä?), mutta se on jokaisen oma valinta. Tämä ohimaistelu ei kuulu palkkatyöhön.
Toisin päin ajatellen, luulisi että työssä jossa koko ajan joutuu liikkumaan työpäivän aikana, paino pysyisi kurissa. esim. hoitoalan työ. Siinä ollaan jalkojen päällä iso osa päivästä ja on kuulema niin kiire, ettei jouda syömään. Silti hoitohenkilökunnassa on ylipainoisia yhtäpaljon kuin muissa ammateissa.
juuri niin, että kun ei ole aikaa syödä säännöllisesti, tulee hirmuisessa nälässä mässättyä kerralla paljon sitten kun ehtii. Yleensäkin stressaava työ vaikuttaa sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan osalla ihmisistä. Yleisesti ottaen itse veikkaisin, että juuri stressaavat ajatusta vaativat työt, joissa istutaan suurin osa päivästä koneella, ovat kaikkein pahimpia lihavuusloukkuja.
Jostain kumman syystä tuttavapiirissä kokit ovat kovimpia lihomaan :D ja tämä oli ehkä helppo arvata. Muuten ns. lihottavaa on toimistotyö, esim. jos on 20-30 vuotta tehnyt fyysistä työtä ja yhtäkkiä siirtyy toimistohommiin. Siinä käy helposti niin, että syö saman verran kuin ennen, mutta liikkuu vähemmän. Jos työ on pelkkää tietokoneen äärellä istumista (kuten meikäläisellä), voi miettiä miten käyttää esim. työmatkat. 5 km kävely päivässä pitää ylipainon loitommalla kuin olisi ilman mitään liikuntaa.
Stressaava työ. pitkät työpäivät ja niihin kun vielä yhdistää niin pitkän työmatkan, että sitä ei voi kävellä eikä pyöräillä. Työpäivän ja matkojen jälkeen ei käytännössä enää ehdi eikä jaksa mitään liikuntaa. Perheenkin kanssa pitäisi ehtiä viettää aikaa ja lapset oireilevat jo nykytilanteessakin huomion puutteesta.
Olen kokeilut eri ruokailutapoja tähän elämäntlanteeseen yhdistettynä, ja huomannut, että jos syön erittäin laadukasta ruokaa mahdollisimman vähän mutta riittävästi, jotta siitä saa kaikki tarvittavat ravintoaineet, niin paino nousee silti koko ajan tasaisesti. Energiankulutus on niin pieni.
Ratkaisuna olisi joko lisätä energiankulutusta jotenkin - en vaan tajua miten - tai vähentää energian saantia. Käytännössä vain jälkimmäinen on nyt mahdollista, ja se voisi tapahtua joko siirtymällä syömään tavallisen ruoan sijaan jotain ravintovalmistetta tai pienentämällä ruokamäärää ja ottamalla tarvittavat vitamiinit purkista.
Purkista onneen, se näyttää olevan liian monelle se ainoa ratkaisu. Aina löytyy selityksiä miksi ei jaksa, tai miksi ei ehdi.
Voihan sitä liikuntaa harrastaa myös perheen kanssa, vai onko auto ainoa liikuntamuoto teidän perheessä?
Kasviksista ja hedelmistä saa kaikki tarvittavat vitamiinit, eivätkä ne lihota. Kyse on vain omista valinnoista, ja halusta tehdä jotakin itsensä eteen, ja samalla toimia malliesimerkkinä myös lapsille.
Lihavuus ei periydy, mutta ruokailutottumukset ja elintavat kylläkin.
"Kunkunkuntoilemaan" (tai jotain sinnepäin...) kirjoitti: Lihavuus ei periydy. Vaan kun oikeastipa se periytyykin. Kannattaa tutkia maailmaa, eikä vaan tuijottaa omaan napaan (niin kuin kunkunkuntoilemaan tekee). Oman matnran hokeminen ei näkökulmaa avarra:
http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/miten-lihavuusgeeni-fto-vaikuttaa
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/ulkomaat/2008/07/679780
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=518
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200704125979340_uu.shtml
http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Teemat/täsmähoidolla_läskit_kuriin_3418920.html
Kun normi päivärytmi on tätä: herätys 6.30, työ semmonen ettei voi mennä ihan tukka pystyssä, joten aamutoimiin menee tunteroinen, lähtö töihin 7.30 ja perillä 9.00. Julkisilla kuljen, jos olisi auto pääsisi vartin nopeammin. Töissä mene usein pitkään, lähtö kotiin yleensä aikaisintaan klo 18. Perillä yleensä n. klo 19.30. (Paitsi esim. tänään olin kotona vasta klo 21.) Työpaikalla syön kevyen lounaan ja iltapäivällä välipalaksi hedelmän. Vastassa kotona kuitenkin odottaa nälkäinen perhe, nopeasti ruokaa pöytään. Ei ole kyse etteikö olisi illallakin vihanneksia ja raasteita pöydässä. Tehdään ruokaa yleensä yhdessä vähärasvaisista ja laadukkaista aineksista. (Onneksi tänään oli murkkuikäinen tehnyt ruuat valmiiksi.) Päivittäinen kalorimäärä pysyy helposti alle 2000 kcal. Ruokailun jälkeen kello onkin jo yleensä n. 21. Siinä vaiheessa tarkastetaan, että lapsilla on läksyt tehty, että on seuraavaksi päiväksi vaatteita, laitetaan ehkä pyykkejä, tyhjennetään vähän tiskikonetta ... Mutta missä välissä kuntoilet?
MIssä töissä teet jatkuvasti ylitöitä??? Jos tuosta kärsii kilosi, niin vielä enemmän kärsii lapsesi jatkuvasta poissaolosta.
tilastot ja tutkimukset jätän aivan omaan arvoonsa, nehän on tehty vain palvelemaan lääketeollisuutta ja vallankäyttäjiä.
Kyllä sen näkee jokainen, mitä ylipainoisen äidin ja isän lapsi mättää suuhunsa, samat syömingit jatkuu sukupolvelta toiselle.
Asioita voi tehdä toisinkin. Sillä aikaa kun se pyykkikone jauhaa, voit aivan hyvin kipaista yunnin lenkin, tiskikoneen tyhjentämiseen menee normaalilta ihmiseltä max. 5 minuuttia. Jos et jaksa enään illalla lähteälenkille tai muuhun liikuntaan, tee se sitten aamulla, kun kuitenkin niihin aamutoimiin joudut jostakin syystä niin paljon aikaa varaamaan. Entä viikonloput?
Joka tapauksessa saat liikaa kaloreitakulutukseesi nähden, jos painosi nousee.
Ai jaa, että herätys pitäisi olla klo 5.30? No ei nyt aivan taitaisi onnistua. Et itsekään lähtisi lenkille aamuisin klo 5.30!
Eikä illallakaan ruokailun jälkeen voi lähteä mitään lenkkiä vetämään, eikä kukaan jaksa tuollaisen työpäivän jälkeen. Ei tarvitsekaan jaksaa. Sitä paitsi perheellekin pitää varata yhdessäoloaikaa. Ihmetyttää vaan kuinka paljon ne töissä oikein vaatii ihmisiltä nykyään. Pusertavat kyllä viimeisetkin mehut. Ja sitten osa porukasta makaa kortistossa tyhjän pantteina.
Sinullakin, kunkunkuntoilemaan, on varmaan kotoa peräisin tuo jankuttamisen taito. Myös työttömyys, yksiikoisuus ja tyhmyys periytyvät. On kuitenkin hienoa, että käytät runsasta vapaa-aikaasi kannustaaksesi ihmisiä kuntoiluun. Toivottavasti kuntoilet itsekin innokkaasti.
Joissakin perheissä opitaan saamaan paljon vapaa-aikaa ja kuntoilemaan, ja joissakin perheissä opitaan tekemään paljon työtä, jopa oman terveyden kustannuksella.
"Kyllä sen näkee jokainen, mitä ylipainoisen äidin ja isän lapsi mättää suuhunsa, samat syömingit jatkuu sukupolvelta toiselle. "
AIJAA. Nääksää meille asti vai...? Onx sul joku röntgenkatse? Taidat olla spiderman.
ei mun tartte teille nähdä, kyllä sen näkee päivittäin tuolla kaupoissa, kahviloissa, kadulla kesäisin, jne.
en vai? Tosin mulla on herätys jo tuntia aiemmin.
Eikä kenenkään ihmisen ole mikään pakko viettää työpaikallaan jopa yli yhdeksää tuntia, paitsi jos kokee olevansa korvaamaton. Aina voi tehdä toisin.
valitettavasti mulla vaan ei ole sitä vapaa-aikaa yhtään liikaa, enemmänkin vois harrastaa, mutta pitää kuitenkin käydä töissä, ja jossakin välissä myös levähtää, ja yrittää potkia myös vetelehtijöitä liikkeelle näin netin kautta.
Mitä tulee jankuttamiseen, niin ei oo pakko lukea jos se ärsyttää.
"ei mun tartte teille nähdä"
Mutta pokkaa on silti väittää,että esim. minä ja perheeni käyttäydymme mainitsemallasi tavalla?!
Voin kertoa,että minulla on kolme jo aikuista lasta,jotka ovat koko elämänsä olleet hoikkia ja ovat edelleen. Meillä ei mätetä,mässytetä,eikä kauhota ruokaa. Lapseni ovat hoikkia,puolisoni on hoikka, itse SYÖN SAMAA RUOKAA,SAMA RUOKAVALIO, MUTTA KAS KUMMAA: minä olen se läski. Ja todellakin- myös kunkunkunkunkunkunkuntoilen.
Aivan niinkuin kaikki sukuni naiset ovat pyöreitä,olen aivan saman muotoinen. Geenit sen ulkomuodon määräävät.
Se on sama mitä sinäkin suuhusi mätät ja kauhot. Jos sukusi olisi kuulantyöntäjän ruumiinrakenteista, niin olisit myös sinäkin. Turha tänne tulla väittämän muiden elämäntavoista yhtään mitään.
Ja pokkaa riittää myös tieteellisten tutkimustulosten mitätöintiin. Voi sinua rassukkaa. Suuruudenhullluudessasi kuvittelet myös olevasi tutkijoita,tiedemiehiä ja analyytikoita viisaampi.
Täällä rupee porukka oleen jo aikas kyllästynyt ainaiseen terroriisi ja lässytykseesi. Jos pidät itseäsi noin fiksuna, niin luulisi sinun jo ymmärtävän poistua täältä takavasemmalle kunkunkunkuntoiluinesi.
Painu jo v***uun täältä lärvimästä.
Ei tarvitse kuvitella olevansa korvaamaton. Riittää kun on yrittäjä tai tekee töitä freelancerina toiminimellä. Moni myös joutuu raatamaan pätkätöissä, jotta joskus tulisi vakinaistetuksi. Joillekin taas on voinut kasautua ruuhkaan asti töitä muista syistä, ja ne vaan tehdään.
Eihän esimerkiksi opettajia tai ylempiä toimihenkilöitä koske edes työaikalaki. Opettajan 1600 tuntia vuodessa voi tarkoittaa vaikka sitä, että syksyllä on töitä 70 tuntia viikossa ja keväällä on 10 tuntia viikossa. Ei voi tehdä toisin, jos meinaa olla töissä.
Kun ei ehdi kuntolemaan, ja energiankulutus on pieni, täytyy vaan syödä riittävän vähän ja korvata puuttuvat ravintoaineet purkista. Muuten lihoo. On kuitenkin pakko syödä n. 2000 kcal päivässä että jaksaa tehdä tuollaisia työpäiviä, varsinkin jos työ on vaativaa.
Kaikkia ei koske työaikalaki. Se koskee vain työntekijöitä. Ei meilläkään ole "ylitöitä", on vain töitä. Välillä töitä voi olla paljonkin. Olen eräässä isossa kansainvälisessä yrityksessä asiantuntijatehtävissä, ylemmällä toimihenkilösopimuksella.
Aikoinaan kun makselimme asuntolainaa, tein tuntiopettajan ja luennoitsijan töitä eri oppilaitoksiin. Kun oli monta työnantajaa, työpäivät venyivät usein 10-12 -tuntisiksi. Yhtä työnantajaa kohden tietysti tuli vain yleensä 3-4 tuntia päivässä. Tällä tavalla tuli tienatuksi yhden ok-talon hinta, ja talon lainat tulivat maksetuiksi alle 10 vuodessa. Se oli 2000-luvun alkua. Nykyään on toisin, ei oteta enää tuntipalkkaisia luennoitsijoita samalla tavalla kuin ennen. Jos meinaa olla kunnon töissä, pitää saada vakkari ja kokoaikainen työsopimus. Kaikki työt teetetään kuukausipalkkaisilla, joten se tietää raatamista.
Nykyään harkitsen kyllä jo vapaammille vesille siirtymistä taas. Ei ole oikein motivaatiota raataa tällä tavalla enää kun on talokin maksettu ja säästöjä pankissa. Mutta vaihtoehdot on tosiaan nykyään, että joko olet töissä ja raadat, tai sitten et ole töissä.
Paljonkos olitkaan niitä omia kilojasi pudottanut?
Niin se sinun painon pudotus kiinnostaa edelleen??
painoa tuli noin 30 kg lisää siivous työssä . työ oli tosi raskasta, mutta se nollaus ne kilot aiheutti eli olut. aina oli pakko nollata päivät ja tankata nälkää......