Mitä sanoo oikeustajunne tästä? 10-vuotias ehdottaa 6-vuotiaalle pyöräkellariin menemistä ja sinne menään tämän 10-vuotiaan avaimilla. 10-vuotias tuo ulkoa isohkon kiven. Tämän jälkeen pyöräkellarissa vanhempi heittää pienen kiven seinään. Tämän jälkeen tämä 10-vuotias pyytää 6-vuotiaan heittämään isomman kiven (jonka tämä vanhempi siis toi kellariin) ikkunaan joka menee rikki. Tämän jälkeen 10-vuotias sanoo että se oli vain vitsi. 6-vuotias sanoo että ei tajunnut että ikkuna menee rikki kysyttäessä miksi heitit sen kun toinen käski. (tapahtumapaikalla on tuolloin vain nuo kaksi lasta)
10-vuotias kertoo tapahtumista muille talon lapsille ja joillekin aikuisille.
Tämän jälkeen isännöitsijältä tulee 6-vuotiaan vanhemmalle monen sadan lasku ikkunan korjauksesta. Kukaan ei ole missään vaiheessa kuulustellut 6-vuotiasta tai hänen vanhempiaan tapahtumien kulusta.
Mikä on juridinen korvausvelvollisuus? Tietojeni mukaan vanhemmat ovat korvausvelvollisia vain jos ovat selkeästi laiminlyöneet lapsen valvomisen ja tässähän ei ole sellaisesta kyse kun ollaan omassa pihapiirissä ja päiväsaikaan ja tuskin 10-vuotiaan kanssa leikkiminen on laiminlyönti vanhempien osalta. Mutta miten on lapsen oma korvausvastuu? Jos lapsi on korvausvelvollinen itse niin seuraako lasku häntä aikuisikään asti.
Mikä on moraalinen oikeus tässä tapauksessa teidän mielestänne? Minun mielestäni ikkunan rikkoutuminen on 10-vuotiaan syytä vähintään yhtä paljon kun tuon 6-vuotiaan ja hänkin on myös korvausvelvollinen.
Lisäksi kyseessä oli ymmärtämättömyydestä johtuva vahinko koska 6-vuotiaalla ei ollut tarkoitus kivittää ikkunaa rikki vaan ikkunan rikkoutuminen oli ikävä yllätys ja vahinko.
10-vuotias kertoo tapahtumista muille talon lapsille ja joillekin aikuisille.
Tämän jälkeen isännöitsijältä tulee 6-vuotiaan vanhemmalle monen sadan lasku ikkunan korjauksesta. Kukaan ei ole missään vaiheessa kuulustellut 6-vuotiasta tai hänen vanhempiaan tapahtumien kulusta.
Mikä on juridinen korvausvelvollisuus? Tietojeni mukaan vanhemmat ovat korvausvelvollisia vain jos ovat selkeästi laiminlyöneet lapsen valvomisen ja tässähän ei ole sellaisesta kyse kun ollaan omassa pihapiirissä ja päiväsaikaan ja tuskin 10-vuotiaan kanssa leikkiminen on laiminlyönti vanhempien osalta. Mutta miten on lapsen oma korvausvastuu? Jos lapsi on korvausvelvollinen itse niin seuraako lasku häntä aikuisikään asti.
Mikä on moraalinen oikeus tässä tapauksessa teidän mielestänne? Minun mielestäni ikkunan rikkoutuminen on 10-vuotiaan syytä vähintään yhtä paljon kun tuon 6-vuotiaan ja hänkin on myös korvausvelvollinen.
Lisäksi kyseessä oli ymmärtämättömyydestä johtuva vahinko koska 6-vuotiaalla ei ollut tarkoitus kivittää ikkunaa rikki vaan ikkunan rikkoutuminen oli ikävä yllätys ja vahinko.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Sillä joka rikkoo on korvausvelvollisuus. Se voi seuraa aikuisikään asti, jos vanhemmat eivät auta.
Yleensä alle kahdeksantoista -vuotias korvaa vahingosta vain sen määrän, joka hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa, teon laatuun, vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin olosuhteisiin katsoen harkitaan kohtuulliseksi eli tässäkin tapauksessa on kohtuutonta jos kiinteistö vaatii usean sadan laskun 6-vuotiaalta jonka varallisuustaso on mitätön verrattuna kiinteistön omaan maksukykyyn.
Lisäksi tietääkseni korvauslaskua ei saa lähettää jos ei ole antanut vahingontekijälle ensin itse mahdollisuutta antaa vastinetta tai osallistua korjauksiin. Pelkkä laskun lähettäminen jälkikäteen ei käy ilman että ollaan oltu mitenkään yhteydessä mahdolliseen vahingontekijään.
Ihmettelen kiinteistön toimintaa. Lähettää siis usean sadan laskun 10-vuotiaan kertomuksen pohjalta?
Asai ei menisi läpi oikeudessa koska asialla ei ole aikuista luotettavaa silminnäkijää.
Jutussa ei kyseenalaistettu 6-vuotiaan ikkunan rikkomista. Kuinka 6-vuotias voisi korjata lasin, niin vaarallista ja raskasta työtä ei niin nuorella saa teettää.
Vanhemmat toki voivat kiistaa laskun, mutta parin sadan euron summa muuttuu silloin nopeasti huomattavasti suuremmaksi. Parin sadan euron korjauslasku ei ole niin kohtuuton, että varallisuuden tai alaikäisyyden takia sitä pienenettäisiin.
Minun käytännön oikeustajuni mukaan vähintään molemmat vastuussa yhtäpaljon ja ellei 6 vuotiaalla edes ole avainta, niin 10 vuotias olisi kertomasi "työnjaon" mukaan jopa yksin vastuussa. Kyllähän isännöitsijän pitäisi perustella mihin/kenen "kuulusteluun" lasku perustuu. Ellei isännöitsijä muuta käsitystään, eikä 10 vuotiaan vanhemmat suosiolla osallistu, niin esim. yllytykseen vetominen käräjillä olisi edessä. En yllytä käräjöimään pelkän oikeassa olemisen ja pikkurahan takia, koska naapuruusasioiden mentyä solmuun asuminen voi muodostua tuskalliseksi.
Molemmat pojat korvausvastuussa. Kotivakuutus voi korvata.
Voisit ehkä yrittää vedota siihen, että lapsi on kehityksessään jäljessä eikä tajunnut mitä teki. Joku kiltti tuttavalääkäri varmaan kirjoittaa tarvittavat paperit. Eikä lääkärin tarvitse edes valehdella, sillä kyllähän normaali 6-vuotias ymmärtää, mitä tapahtuu kun heittää ison kiven lasiruutuun!!
Eli kun olette onnettomuudeksenne saaneet harvinaisen dillen lapsen, niin hommatkaa nyt edes kotivakuutus, joka tulevaisuudessa korvaa tenavan mokailut (joita varmasti tulee lisää).
Tuolla jo todettiinkin että muutaman sadan euron laskua ei lähdetä kohtuullistamaan. Nuo kohtuullistamisjutut ovat niitä tapauksia varten kun lapset polttavat tulitikkuleikeissään vaikkapa miljoonan euron arvoisen rakennuksen.
Olethan muistanut huolehtia ettei dillelläsi ole pääsyä tulitikkuihin? Alkaa kohta muuten tippua "vähän" isompia laskuja teille päin.
Jotta lasku olisi "pakko maksaa" eli se voitaisiin viedä perintään ja ulosottoon pitäisi asia viedä oikeuteen. Kukaan ei voi lähettää laskua noin vain. Tuossa tapauksessa näyttää että lasku on lähetetty perustuen vain mitä joku on kuullut joltain lapselta ilman että asiassa on aikuista todistajaa ollut paikalla. Alkuperäisen mukaanhan asiasta ei oltu ennen laskun lähettämistä keskusteltu tai kuulusteltu itse lasta tai hänen vanhempiaan.
Sano että vaadit todisteet ja menet käräjille. Siihen jää kiinteistön laskun karhuaminen koska tietävät että eivät toi todistaa tai näyttää toteen että juuri tuo 6-vuotias on rikkonut lasin.
Varsinainen idiootti lapsi tässä tapauksessa on tuo 10-vuotias joka yllyttää pienempää pahantekoon.
Onneksi omat lapseni eivät kasva tuollaisiksi ilkimyksiksi. Onneksi tiedän että lapsena tehdyt pienet typerät teot eivät korreloi mitenkään siihen kuinka älykäs lapsi on tai miten hän menestyy myöhemmin elämässä tai koulussa myöhemmin. Vanhempi lapseni on myös tehnyt jotain tyhmyyksiä pienenä mutta ei hänestä ole kasvanut mikään pahantekijä tai vandaali ja pärjännyt ihan hyvin älykkyytensä puolesta koulussa. Itse asiassa muistan että itsekin olen aikoinaan tehnyt aika karseita juttuja alle kouluikäisenä mutta koulutodistuksen keskiarvo oli aina yli yhdeksän.
Jotkut lapset ovat enemmän johdateltavissa pienenä kuin toiset. Tiedän että oma lapseni ei olisi ikinä tehnyt kyseistä juttua jos häntä ei olisi yllytetty tuon vanhemman toimesta joka on ollut hänen hyvä kaverinsa. Niinhän se on että vanhempaa kaveria yleensä ihaillaan ja kuunneellaan. Olen tyyttyväinen että omat lapseni eivät ole ilkeitä luonnostaan tai kieroja. On se kumma että jotkut lapset saavat tyydytystä siitä että pistävät muut pienemmät pahantekoon kun itse eivät uskalla ja tietävät jäävänsä kiinni. Jokainen vanhempi voisi myös opettaa omalla lapselleen miten ollaan reilu kaveri, myös niille pienemmille.
Ja jos nyt joku sanoo että miksi 6-vuotiaan annettiin leikkiä 10-vuotiaan kanssa niin enhän minä tiennyt että tuo 10-vuotias on täysi idiootti ikäisekseen! Ei normaali 10-vuotias yllytä toista pahantekoon!
Oman lapseni olen opettanut että toista ei kuunnella jos tyhmyyksiä ehdotellaan ja sen hän on tästä oppinut. Jos hän olisi ollut 9 tai 10 niin ei varmaan olisi toteuttanut kyseisen tyypin yllytystä! Ratkaisevaa on ikä, jos yllytettävä ja tekijä ovat kutakuinkin samanikäisiä niin silloin kummatkin ovat samalla viivalla.
sitä mieltä että se vanhempi tarvitsisi ikäisensä leikkikaverin niin se oletettu kierouskin katoaa