telkkari veneeseen

Jos niin minkäslaisia telkkareita teillä on tai tiedätte toimivan veneessä
ja mitenkä on sen sähkönsaanti siihen jos esim purkkari jossa perämoottori

Kiitän tiedoista
281547
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 28

Vanhimmat

...on Bosh -merkkinen noin 17 tuumainen littutelkku. Toimii 12 voltilla ja virrankulutus noin 2 ampeeria. Akustoa on veneessä 240 Ah. Telkkua katsotaan kuitenkin aika vähän, joten en ole huomannut telkun asentamisen jälkeen akkujen tyhjenevän yhtään sen nopeammin kuin aikaisemminkaan.
Purkkariin tarkoitetut perämoottorit lataa noin 6 ampeerilla, joten ei hätää sen suhteen. Jääkaappi vie reilusti enemmän sähköä kuin telkku.

Äänestä
  • Jos 6 ampeeria lataava peräprutku on ainoa sähköä tuottava laite purkkarissa, on parasta unohtaa kaikki sähkölaitteet sillä satamasta lähtiessä ja sinne tullessa 30 minuuttia käyvä laturi ei akkuihin paljon virtaa kehitä.

    Äänestä

  • heh62 kirjoitti:

    Jos 6 ampeeria lataava peräprutku on ainoa sähköä tuottava laite purkkarissa, on parasta unohtaa kaikki sähkölaitteet sillä satamasta lähtiessä ja sinne tullessa 30 minuuttia käyvä laturi ei akkuihin paljon virtaa kehitä.

    ..lataa just sen verran, mitä tunnin telkun katselu vie...
    Iso akusto on kuitenkin kaiken perusta. tuo 240 Ah mikä mulla on, riittää pitkänkin reissun telkunkatseluihin ja paljoon muuhunkin.

    Äänestä

  • -Mika- kirjoitti:

    ..lataa just sen verran, mitä tunnin telkun katselu vie...
    Iso akusto on kuitenkin kaiken perusta. tuo 240 Ah mikä mulla on, riittää pitkänkin reissun telkunkatseluihin ja paljoon muuhunkin.

    Edellisessä veneessä mittailin Mariner 4:n "48 W" laturia. Matkavauhdilla (5 kn) latasi alle 2 A ja satamavauhdeilla 1 A. Vasta hirveällä huudatuksella pääsi yli 2 A.

    Äänestä

  • Joakim_ kirjoitti:

    Edellisessä veneessä mittailin Mariner 4:n "48 W" laturia. Matkavauhdilla (5 kn) latasi alle 2 A ja satamavauhdeilla 1 A. Vasta hirveällä huudatuksella pääsi yli 2 A.

    4 tuuman rautanaula, niin johan lataa, paitsi ettei näy mittarissa mutta naula punottaa hiukan ennenkuin himmenee. Eipä täyden akun läpi tuon enempää mene vaikka olisi tuhannen hevosvoiman merkkuri lataamassa.

    Äänestä

  • ben hur? kirjoitti:

    4 tuuman rautanaula, niin johan lataa, paitsi ettei näy mittarissa mutta naula punottaa hiukan ennenkuin himmenee. Eipä täyden akun läpi tuon enempää mene vaikka olisi tuhannen hevosvoiman merkkuri lataamassa.

    Akku ei ollut täysi ja vaikkapa kulkuvalojen kytkeminen ei lisännyt virtaa, mutta kylläkin laski jännitettä, joka ennestäänkin oli vain vajaat 13 V. Poltettaessa kolmea 10 W kulkuvaloa akku tyhjeni koneajossa lataantumisen sijaan ja jännite oli jotain 12,2 V paikkeilla.

    Voi tietysti olla suuriakin eroja konemalleissa ja merkeissä, mutta tämä oli 90-luvun loppupuolen 2T Mariner 4M ja vastaavia kokemuksia on myös useammasta 80-luvun 4-20 hv koneesta, jotka polttivat 12 V 10 W kulkuvaloa varsin himmeästi ellei kierrokset olleet kohtuu lähellä täysiä. Jotkut toimivat OK täydellä kaasulla, mutta 20 hv Mariner antoi pahasti liikaa tehoa ja jännitettä, sillä se poltti H4 polttimon hyvin nopeasti täydellä kaasulla.

    Tällä kokemuksella sanoisin, että purjeveneessä perämoottorin lataamisen varaan ei juuri kannata laskea. Mukavalla matkanopeudella (= hiljainen ääni, ei tärinää, pieni kulutus) lataus on olematonta. Liukuvassa veneessä tilanne on toinen, kun kierrokset tyypillisesti 70-100% maksimista pienillä koneilla.

    Äänestä

  • Joakim_ kirjoitti:

    Akku ei ollut täysi ja vaikkapa kulkuvalojen kytkeminen ei lisännyt virtaa, mutta kylläkin laski jännitettä, joka ennestäänkin oli vain vajaat 13 V. Poltettaessa kolmea 10 W kulkuvaloa akku tyhjeni koneajossa lataantumisen sijaan ja jännite oli jotain 12,2 V paikkeilla.

    Voi tietysti olla suuriakin eroja konemalleissa ja merkeissä, mutta tämä oli 90-luvun loppupuolen 2T Mariner 4M ja vastaavia kokemuksia on myös useammasta 80-luvun 4-20 hv koneesta, jotka polttivat 12 V 10 W kulkuvaloa varsin himmeästi ellei kierrokset olleet kohtuu lähellä täysiä. Jotkut toimivat OK täydellä kaasulla, mutta 20 hv Mariner antoi pahasti liikaa tehoa ja jännitettä, sillä se poltti H4 polttimon hyvin nopeasti täydellä kaasulla.

    Tällä kokemuksella sanoisin, että purjeveneessä perämoottorin lataamisen varaan ei juuri kannata laskea. Mukavalla matkanopeudella (= hiljainen ääni, ei tärinää, pieni kulutus) lataus on olematonta. Liukuvassa veneessä tilanne on toinen, kun kierrokset tyypillisesti 70-100% maksimista pienillä koneilla.

    olet varmaankin oikeassa, itselläni on aggregaatti, pieni hiljainen 1000wattinen mukana veneessä "hätävarana", satamassa lataan maasähköllä akkuja. Televisiona mulla on ollut läppäri, ajossa toiminut plotterina jos on tarvinnut. Tämä kesä meni kylläkin ihan muissa puuhissa kuin veneilyssä, ei käyty kuin muutaman kerran kalassa emännän kanssa.
    Mulla on apukoneena veneessä pikkkutohatsu, voisin vaihtaa sen 230 voltin sähköperämoottoriin, jos sellaisia olisi, ei vaan tietääkseni ole. Laittaisin sitten isomman aggregaatin, sen kun tarvitsee joka tapauksessa sähköä tuottamaan. Jos markkinoilta löytyisi pieni hiljainen merivesijäähdytteinen agggregaati ja kyseinen 230v pikkkuprutku, sijoittaisin niihin rahani. Olen siis mieluummin sähkön kuin kaasun, tai nestemäisen polttoaineen käyttäjä, sähköllä toimii myös ihan tavalliset lämmittimet, keittimet, jääkaapit yms kätevästi.
    .... niin tuo varatossu on "airojen korvikkeena" jos pääkoneelle jotain tapahtuu......

    Äänestä

  • Joakim_ kirjoitti:

    Akku ei ollut täysi ja vaikkapa kulkuvalojen kytkeminen ei lisännyt virtaa, mutta kylläkin laski jännitettä, joka ennestäänkin oli vain vajaat 13 V. Poltettaessa kolmea 10 W kulkuvaloa akku tyhjeni koneajossa lataantumisen sijaan ja jännite oli jotain 12,2 V paikkeilla.

    Voi tietysti olla suuriakin eroja konemalleissa ja merkeissä, mutta tämä oli 90-luvun loppupuolen 2T Mariner 4M ja vastaavia kokemuksia on myös useammasta 80-luvun 4-20 hv koneesta, jotka polttivat 12 V 10 W kulkuvaloa varsin himmeästi ellei kierrokset olleet kohtuu lähellä täysiä. Jotkut toimivat OK täydellä kaasulla, mutta 20 hv Mariner antoi pahasti liikaa tehoa ja jännitettä, sillä se poltti H4 polttimon hyvin nopeasti täydellä kaasulla.

    Tällä kokemuksella sanoisin, että purjeveneessä perämoottorin lataamisen varaan ei juuri kannata laskea. Mukavalla matkanopeudella (= hiljainen ääni, ei tärinää, pieni kulutus) lataus on olematonta. Liukuvassa veneessä tilanne on toinen, kun kierrokset tyypillisesti 70-100% maksimista pienillä koneilla.

    Olisko ollut jotain vikaa sitten siinä laturissa? Mulla kun on kokemuksia vanhasta 4 hepppasesta evarista jostain 80 luvulta, niin se antoi sen 6 A mitattuna. Olistosin silloin ihan tyhjät akutkin, kun oli hapettunut liitos latausjohdossa ja akku ei ollutkaan lataantunut, vaikka niin luultiin. Vasta kun meri-VHF radion tangenttia painoin, huomasin sen asteikkovalon himmenevän rutkasti ja mittailin ensin jännitteen ja sitte laitoin sen mittarin virtamittaus asentoon vianhaun ajaksi.

    Tuio peräprutki oli siis Evarin Sail-versio, paremmalla laturilla.

    Äänestä

  • Ben Hur? kirjoitti:

    olet varmaankin oikeassa, itselläni on aggregaatti, pieni hiljainen 1000wattinen mukana veneessä "hätävarana", satamassa lataan maasähköllä akkuja. Televisiona mulla on ollut läppäri, ajossa toiminut plotterina jos on tarvinnut. Tämä kesä meni kylläkin ihan muissa puuhissa kuin veneilyssä, ei käyty kuin muutaman kerran kalassa emännän kanssa.
    Mulla on apukoneena veneessä pikkkutohatsu, voisin vaihtaa sen 230 voltin sähköperämoottoriin, jos sellaisia olisi, ei vaan tietääkseni ole. Laittaisin sitten isomman aggregaatin, sen kun tarvitsee joka tapauksessa sähköä tuottamaan. Jos markkinoilta löytyisi pieni hiljainen merivesijäähdytteinen agggregaati ja kyseinen 230v pikkkuprutku, sijoittaisin niihin rahani. Olen siis mieluummin sähkön kuin kaasun, tai nestemäisen polttoaineen käyttäjä, sähköllä toimii myös ihan tavalliset lämmittimet, keittimet, jääkaapit yms kätevästi.
    .... niin tuo varatossu on "airojen korvikkeena" jos pääkoneelle jotain tapahtuu......

    "Jos markkinoilta löytyisi pieni hiljainen merivesijäähdytteinen agggregaati ja kyseinen 230v pikkkuprutku, sijoittaisin niihin rahani. Olen siis mieluummin sähkön kuin kaasun, tai nestemäisen polttoaineen käyttäjä"

    Eiköhän se aggregaatti kuitenkin toimi nestemäisellä polttoaineella. Ainoa mikä ratkaisussasi lisääntyisi olisi energiankulutus, koska määrätyn tehon tuottaminen vaatii polttomoottorissa ennalta määrätyn määrän fossiilisia polttoaineita, ja kun lisäät siihen loppupäähän sähkömoottorin (jonka hyötusuhde on sinäänsä erinomainen, sitä en kiellä), niin käytetyn energiamäärän ja tuotetun tehon suhde heikkenee.

    Äänestä

  • valittaja_lkv kirjoitti:

    "Jos markkinoilta löytyisi pieni hiljainen merivesijäähdytteinen agggregaati ja kyseinen 230v pikkkuprutku, sijoittaisin niihin rahani. Olen siis mieluummin sähkön kuin kaasun, tai nestemäisen polttoaineen käyttäjä"

    Eiköhän se aggregaatti kuitenkin toimi nestemäisellä polttoaineella. Ainoa mikä ratkaisussasi lisääntyisi olisi energiankulutus, koska määrätyn tehon tuottaminen vaatii polttomoottorissa ennalta määrätyn määrän fossiilisia polttoaineita, ja kun lisäät siihen loppupäähän sähkömoottorin (jonka hyötusuhde on sinäänsä erinomainen, sitä en kiellä), niin käytetyn energiamäärän ja tuotetun tehon suhde heikkenee.

    tuokin, tiedät kyllä mitä tarkoitan, keskitettyä energiantuotantoa ja toimivuutta. Energiankulutus ei ole tässä se olennainen seikka. Mutta mutta jokainen tyylillään.

    Äänestä

  • Ben hur? kirjoitti:

    tuokin, tiedät kyllä mitä tarkoitan, keskitettyä energiantuotantoa ja toimivuutta. Energiankulutus ei ole tässä se olennainen seikka. Mutta mutta jokainen tyylillään.

    Hyötysuhdekysymys ei ole ihan noin yksinkertainen mitä välittäjä esittää, vaan siihen vaikuttaa myös sähköperämoottorin mekaaninen hyötysuhde.

    Jos 3 heppanen tohatsu työntää 1 tonnin venettä vastatuuleen 3 solmun nopeudella, on sen hyötysuhde varmaan varsin heikko potkurin pyöriessä 3000 kierrosta minuutissa kun sopiva kierrosluku olisi lähempänä 300 kierrosta. Nyt ei tosiaan tuollaisia sähköperämoottoreita ole kaupassa, mutta jos joku sellaista alkaisi puuhaamaan, kannattaisi apumoottorikäyttö raskaassa veneessä huomioida huolella.

    Akkuperämoottoreista Torqeedon hyötysuhde (ja akun kesto) on moninkertainen verrattuna esim. MinnKotaan ja tärkein syy on moottorin alennusvaihde joka mahdollistaa kunnollisen ja järkevällä nousulla varustetun potkurin käytön kun MinnKotassa ja vastaavissa potkuri on lähes nousuton jolloin energiaa menee runsaasti veden vatkaamiseen.

    Äänestä

Asenna aurinkopaneli tai mielummin 2kpl säätimellä.

Äänestä

olis piilossa "kellarissa", vaikka pilssissä, ja vois kutsua hätiin ku tarvettä on.

Äänestä
  • Venetelkkariksi mulle on riittänyt läppäriin usbiväylään tökättävä telkkari. Yksi laite vähemmän jos nyt välttämättä telkkaria tarvitaan, läppärin pidän mukana kuitenkin yhteyshärvelinä. Läppärin akku riittää aikansa ja siitä eteenpäin monta vaihtoehtoa kuinka lisää virtaa.

    Äänestä

  • billgatesveneellä kirjoitti:

    Venetelkkariksi mulle on riittänyt läppäriin usbiväylään tökättävä telkkari. Yksi laite vähemmän jos nyt välttämättä telkkaria tarvitaan, läppärin pidän mukana kuitenkin yhteyshärvelinä. Läppärin akku riittää aikansa ja siitä eteenpäin monta vaihtoehtoa kuinka lisää virtaa.

    toimiiko tuommoinen ubs juttu läppärisä kun läppärissä

    Äänestä

  • 27 kirjoitti:

    toimiiko tuommoinen ubs juttu läppärisä kun läppärissä

    Ainoa vaatimus sille on USB2 väylä. Vanhempi USB on liian hidas välitämään kuvaa. Tollanen USB digiboxi mullakin oli aikaisemmin käytössä, mutta se oli hieman epäherkkkä.

    Äänestä

  • -Mika- kirjoitti:

    Ainoa vaatimus sille on USB2 väylä. Vanhempi USB on liian hidas välitämään kuvaa. Tollanen USB digiboxi mullakin oli aikaisemmin käytössä, mutta se oli hieman epäherkkkä.

    Läppärin virrankulutus on huomattavasti suurempi kuin energiapihin telkkarin, sähkönsäästön kannalta läppäri on huono.
    Tietokoneen prosessori kuluttaa herkästi 5-6 ampeeria

    Äänestä

  • **eräs kirjoitti:

    Läppärin virrankulutus on huomattavasti suurempi kuin energiapihin telkkarin, sähkönsäästön kannalta läppäri on huono.
    Tietokoneen prosessori kuluttaa herkästi 5-6 ampeeria

    Läppärissä 2 Ah:n akku kestää vähintään 2 tuntia, monessa mallissa paljon pidempään.

    Suurin virrankuluttaja on näyttö.

    Äänestä

  • heh62 kirjoitti:

    Läppärissä 2 Ah:n akku kestää vähintään 2 tuntia, monessa mallissa paljon pidempään.

    Suurin virrankuluttaja on näyttö.

    Läppärini virrankulutus
    -Pelkkä taustakuva päällä, ei muuta kulutusta 28W = 12V...2.33A
    -keskimääräinen 36W = 12V...3A
    -Max teho You Tube videolla 59W = 12V...4.91A

    Oma aika uusi putkitelkkari 12" kulutti 30W valmistajan mukaan, joka lienee max kulutus.

    Äänestä

  • **eräs kirjoitti:

    Läppärini virrankulutus
    -Pelkkä taustakuva päällä, ei muuta kulutusta 28W = 12V...2.33A
    -keskimääräinen 36W = 12V...3A
    -Max teho You Tube videolla 59W = 12V...4.91A

    Oma aika uusi putkitelkkari 12" kulutti 30W valmistajan mukaan, joka lienee max kulutus.

    Putkitelkku kuluttaa vähemmän kuin littu, se on selvää.
    Mutta se putkitelkku tarvii lisäksi digiboxin, jossa on se prosessori ja joka kuluttaa virtaa jo kohtuullisesti...

    Ja läppäritkin käyttäytyy eri tavalla eri tilanteissa. Verkkolaitteen ollessa kytkettynä on kaikki virransästötoiminteet pois päältä. Mutta akulle siirryttäessä voi valita haluamansa virransäästötason. Mulla oli kiintolevy sammutettuna, näytön taustavalo himmennettynä (hämärässä) ja prosukan kello hidastettuna virrankulutus jo maltillinen. Silti ongelmattomin tapa on nykyinen: Erillinen LCD-TV joka on maston tukiputkessa tuplanivelisellä telineellä kiinni. Toimii mukavasti, on kiinteästi asennettu, käännettävissä keulaan tai salonkiin eikä vie virtaakaan ihan hirveästi...

    Äänestä

  • -Mika- kirjoitti:

    Putkitelkku kuluttaa vähemmän kuin littu, se on selvää.
    Mutta se putkitelkku tarvii lisäksi digiboxin, jossa on se prosessori ja joka kuluttaa virtaa jo kohtuullisesti...

    Ja läppäritkin käyttäytyy eri tavalla eri tilanteissa. Verkkolaitteen ollessa kytkettynä on kaikki virransästötoiminteet pois päältä. Mutta akulle siirryttäessä voi valita haluamansa virransäästötason. Mulla oli kiintolevy sammutettuna, näytön taustavalo himmennettynä (hämärässä) ja prosukan kello hidastettuna virrankulutus jo maltillinen. Silti ongelmattomin tapa on nykyinen: Erillinen LCD-TV joka on maston tukiputkessa tuplanivelisellä telineellä kiinni. Toimii mukavasti, on kiinteästi asennettu, käännettävissä keulaan tai salonkiin eikä vie virtaakaan ihan hirveästi...

    nämä led teeveet, onko virrankulutus minkälaista, olen ainakin ymmärtänyt että vähän kuluttavat ja kuva näkyy myös kohtuu hyvin auringonpaisteessa? En kyllä nyt äkkiä muista onko noita leditelevisioita edes venekäyttöön olemassakaan, läppärinäyttöinä löytynee.

    Äänestä

ihme selityksiä edellä. pieni telkkari vie vähemmän virtaa, joten 7" on siinämielessä hyvä. toki isompaa on sitten mukavampi katsella... LED versiot tekevät tuolaan, joten sitäkauttakin voi saada säästöjä virrankulutukseen. Ihan sama kuitenkin minkä töllön hankit, niin se tunit perämoottori ajelua on ihan lehmänhenkäys. hoidat ensin virtapuolen kuntoon esim parilla aurinkopaneelilla ja riittävällä akustolla, niin sitten voi pistää vaikka 50" plasman jos sille tuntuu.

Äänestä

Mulla 42" plasma ja langattomalla maasähköllä on menty jo monta vuotta.

Äänestä
  • Jos laitetaan veneeseen vaikka 17" tietokoneen lättänäyttö, johon liitetään halvin kaukosäädöllinen digiboksi, johon liitetään esim Triaxin vahvistin antenni. Esim. Nierlestä hankitaan Scart-VGA johto (2eur)., Virrat invertteristä. Olisiko siitä TV:ksi

    Äänestä

Itsellä harkinnassa tv-dvd -yhdistelmä kokoa 15-19". Antenneita katsellessa huomasin, että UFOissa ei ole enää antennivahvistinta mukana vakiona, koska TV:t lähettävät antenniin jännitettä. Onko tämä antenniliitännästä tuleva ( 5V) jännite nykyään enemmänkin sääntö kuin poikkeus? Jos näin on, helpottuisi asennus huomattavasti. Maston sijaan suunnittelin antennin paikaksi tutkatolppaa. Onko kokemusta häiritsevätkö laitteet toistensa toimintaa (ei ole tarkoituksena käyttää samaan aikaan) jos TV-antennin asentaa vaikka heti tutkan alta lähtevällä sivuvarrella erotetun oman lyhyen jalkansa päähän eli niin, että TV-antenni olisi muutama 10 cm tutkaa korkeammalla? Vaihtoehtoina UFOlle mietin Glomexia tai BIltemaa. Onko näiden keskinäisestä paremmuudesta kokemusta? Entä kuuluuko radio samalla antennilla? Ilmeisesti siihen pitää tässä tapauksessa asentaa jonkinlainen jakorasia väliin? Entä jos TV tuottaa tuota 5V jännitettä, mitä radio mahtaa siitä tykätä?

Äänestä
  • olevan anteenin joutuu ostamaan eri rasian, johon syötetään 5v. siitä saadaan myös radion antenni . Ostin juuri tuollaisen, kokeilin sitä tietokone usbi digipoksilla. Hyvä kuva tuli. Joudun myös asentamaan sen tutkan yläpuolelle, jään seuraamaan kommentteja http://caravanuutiset.com/?p=1377

    Äänestä

  • "Entä jos TV tuottaa tuota 5V jännitettä, mitä radio mahtaa siitä tykätä? "

    Ei tasajännite antennissa mitään haittaa, koska vastaanottimessa on heti kondensaattori vastassa, josta tasasähkö ei läpi mene.

    Äänestä

  • tasasähkö kirjoitti:

    "Entä jos TV tuottaa tuota 5V jännitettä, mitä radio mahtaa siitä tykätä? "

    Ei tasajännite antennissa mitään haittaa, koska vastaanottimessa on heti kondensaattori vastassa, josta tasasähkö ei läpi mene.

    edellä kertomatta, että jos katsoo tv:tä on eri rasia, kun se 5V. tulee telkkarista ja jos tietokoneesta, niin siihen toiseen rasiaan tarvitaa virtalähde, josta tulee se 5 V sinne antennivahvistimeen.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


12 kirjoitti:

Jos niin minkäslaisia telkkareita teillä on tai tiedätte toimivan veneessä
ja mitenkä on sen sähkönsaanti siihen jos esim purkkari jossa perämoottori

Kiitän tiedoista

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu