Oliskohan Reinke 10 hyvä matkavene isommille vesille. Sitä on tehty myös alumiinista. Saattanee olla osa omavalmisteita? Ei ole tullut Suomessa vastaan mutta Ruotsissa taisin kerran kyseisen veneen nähdä. Saksan lippu perässä. Tuplaköli on varmaan ihan hyvä vuorovesialueella ja talvisäilytyksessä, mutta miten lienee purjehdusominaisuuksien ja merikelpoisuuden laita?
http://www.yachtworld.fi/veneet/2002/Reinke-Reinke-10-M-2253991/country.saksa
http://www.yachtworld.fi/veneet/2002/Reinke-Reinke-10-M-2253991/country.saksa
Vastaukset 16
Vanhimmat
65m2 purjeita ja 9 tonnia massaa, vaatii keskituulen liikkuakseen mihinkään. Tyypillinen suomalaisen matkapursi siis.
Aikamoinen "asiantuntija" olet tuomitsemaan kyseisen Reinke 10m:n "tyypilliseksi suomalaiseksi matkapurreksi" purjealan ja kokonaispainon perusteella.
Niinkuin purjeala yleensä ilmoitetaan, tässäkin tapauksessa pinta-ala käsittää isopurjeen+keulakolmion pinta-alan. Useimmissa matkapursissa käytetään 120-140% rullagenuaa, jolloin purjeala tietysti on suurempi kuin keulakolmiosta laskettu.
Mielestäni Reinke ei ole erityisen painava teräsveneeksi (konstruktiopaino on muuten aika paljon matalampi kuin tuo mainittu 9 tn - tiedot löytyy valmistajan sivuilta). Omasta mielestäni paino ei ole haitta kuin aivan keveissä keleissä, merenkäynnissä painava vene merkitsee yleensä rauhallisempia liikkeitä (parempaa mukavuutta) verrattuna jollamaisiin ja melko tasapohjaisiin lasikuituveneisiin.
Saattaisi olla tutustumisen arvoinen vene, jos kysyjä on etsimässä venettä pitempiin retkiin kuin suvipurjehdukset kotisaaristossa.
Miten niin suomalaisen matkapursi? Saksalainenhan tuo on.
http://www.reinke-yacht.de/pages/typyachten-e.htm#10M
fore sail triangle
http://www.websters-online-dictionary.org/definitions/foresail?cx=partner-pub-0939450753529744:v0qd01-tdlq&cof=FORID:9&ie=UTF-8&q=foresail&sa=Search#922
4. The fore staysail of a sloop, being the triangular sail next forward of the mast.
Että jennistä on kyse, valmistajan etu ei ole ilmoittaa liian pientä purjealaa. Kevyitä tuulia on myös valtamerillä ja koneajo siellä järjetöntä, että kyllä purkkarin kuuluu kulkea kelissä kuin kelissä. Tuo ei kulje alle 5 m/s keleissä kuten enemmistö suomalaisomisteista matkapursista.
Etpä edes sanakirjan avulla erota käsitteitä "foresail" ja "foresail triangle". Foresail triangle kääntyy juurikin keulakolmioksi, eli maston ja etustaagin väliin jääväksi alaksi. Jos foresail on triangular, se asiaa muuksi muuta.
Selvä, genoa on heksaetrin muotoinen ja valmistajat ilmoittavat purjealat alakanttiin. No sittenhän genoakiskottomassa Delphia 28:ssa on 50 m2 purjeita kryssillä, eikä esitteen ilmoittamat 40.
Jos valmistaja, ja varsinkin saksalainen valmistaja ilmoittaa purjealan keulakolmiona, se silloin tarkoittaa keulakolmiota. Ilmoituksessa ei ole ylä- eikä alakanttia, se keulakolmio on jämpti ja ainoa vertailukelpoinen tapa ilmoittaa purjeala. Soisi kaikkien sitä käyttävän. Delphia ilmoittaa jotain muuta, mutta ei viittaa ilmoituksessaan keulakolmioon. Heksaetria ei muuten geometria tunne, olisko huonommin tuntemani kemian puolelta?
kato kuvasta:
http://www.reinke-yacht.de/bootstypen/s10.htm
Ison genoan etukulmassa on luku 40m2 (tsooma kuva 200%) ja isopurje on 25 m2, joten kyllä se vaan 65m2 on isolla genoalla.
Sokean lennokkaat lauseet:
"Aikamoinen "asiantuntija" olet tuomitsemaan"
"Etpä edes sanakirjan avulla erota käsitteitä "foresail""
Oikein kunnolla zoomaten siinä oli kolmion kuva viitaten siihen keulakolmioon ja joku nelosella alkava luku. Se puomilla oleva itsesuutaava fokka oli näköjään 25 m2. Muista purjeista ei kunnolla selvää saa, ei resoluutio riitä.
Foresail ja foresail triangle ovat edelleen eri asioita ja saksalaisella täsmällisyydellä rikipiirrokseen merkityt.
Sattui jäämään kuva vielä auki ja tarkastelin sitä hieman lisää. Genua on piirretty 120 %:ksi ja halssikulmaan merkitty pinta-ala olisi arvattavissa luvuksi 49 m2. Nämä havainnot sopisivat täsmälleen yhteen.
"Kevyitä tuulia on myös valtamerillä ja koneajo siellä järjetöntä, että kyllä purkkarin kuuluu kulkea kelissä kuin kelissä. Tuo ei kulje alle 5 m/s keleissä kuten enemmistö suomalaisomisteista matkapursista"
Reinke-veneestä en kylläkään tiedä mitään muuta kuin viestisi nettisivun. En myöskään tunne suomalaisomisteisten matkapursien tilastollisia tietoja. Olen tähän asti ollut siinä käsityksessä, että valtaosa Fennoskandian alueen matkaveneistä olisi nimenomaan kevyen ja keskituulten perheveneitä eikä ainakaan oikeita valtameripursia.
Silti omat kommenttini sallittaneen, koska viimeisten 45 vuoden aikana on tullut itse seilattua aika paljon ja samalla on tullut "perstuntumaa" monilta meriltä.
1) Ainakin ennenvanhaan oli tapana, että purjealaksi ilmoitettiin isopurje+keulakolmio eikä suinkaan isopurjeen ja suurimman genuan yhteenlaskettu pinta-ala. Jos halutaan ilmoittaa mahdollisimman iso purjeala, eikö silloin voisi ilmoittaa vaikka genaakkerin pinta-ala? ....tai miksei vaikka kevyt-spinnun alaa? Yksiselitteisempää eri veneiden vertailussa olisikin vertailla rikimittoja (P, E, I ja J). Ne käsitteet lienevät tuttuja jokaiselle purjehtijalle. Isopurje muodostuu kolmiosta, jonka kanta ja korkeus ovat P ja E. Ahvenselän takia pintaan voi lisätä ehkä 5-10%. Keulakolmio lasketaan mitoista I ja J. Kolmion pinta-ala on (kanta x korkeus)/2. Keulakolmion pinta-ala vastaa 100% fokkaa.
2) Itse olen käyttänyt valtamerillä spinnua keveissä pasaatituulissa (tai litteää genakkeria, jos on heikkoa sivuvastaista). Kevyen tuulen ongelma isoilla vesillä on kuitenkin maininki eli ”swelli”, joka panee purjeet hakkaamaan. Lähes aina on swelliä. Monta kertaa olen joutunut ensin reivaamaan ison ja ottamaan lopulta kokonaan alas, ettei purje (varsinkin ratsastajat) särkyisi kevyessä kelissä. Iso purjeala ei pelasta purjeiden hakkaamiselta. Kevyt spinnu on usein ollut ainoa toimiva ratkaisu – tai sitten koneajo. Uskon, että jokainen isoja meriä ylittänyt on joutunut ajamaan pitkiä matkoja koneella (itse ajoin 6 vrk yhteen menoon koneella Nuku Hivan ja Tuamotun välisellä legillä ajelehdittuani ensin pari vrk pläkässä väärään suuntaan). Itämerelläkin voi olla monen päivän pläkä. Miksi koneajo olisi järjetöntä? Minusta se on ”järjetöntä” vain, jos vene ei ole varustettu isoille merille ja sen tankkitilavuudet ovat liian pienet. Polttoaineen loppuminen on ”järjetöntä”, ei koneajo!
3) käytännössä purjeala oli/on isojen merien ylityksessä sitä, että isopurjeessa oli/on öisin useimmiten reivi (paitsi ARC:ssa, jossa ”kisattiin”). Pasaatissa ajoin aika usein kahdella spiiratulla genualla – kummassakin oma puomi. Isopurje oli silloin otettu kokonaan alas. Omasta mielestäni isoilla vesillä seilatessa on tärkeää, että isopurje on vahvatekoinen ja siinä on kolme reiviriviä (tai neljä, jos veneessä ei ole erillistä trysailia). Itämeren alueella pärjää kahdella reivirivillä, jos seilaa kesäkuukausina.
näilläkin sivuilla on asiallista tekstiä.
..kahdella spiiratulla gennualla ajo on edesvastuutonta toimintaa jos ei ole yksin liikkeellä, jos joku tippuu kyydistä niin kestää liian kauan kääntyä ympäri, ja ns. quick stop ei toimi
Käytännössä asia on juuri toisin. Kahta puomeilla spiirattua jenniä on paljon helpompi hallita kuin vaikkapa iso spinnua tai isoa yhtä spiirattua jenniä. Jos purjealaa pitää jostain syystä äkkiä pienentää, päästetään skuuttia ja rullataan genua sisään. Sen toisen spiiratun genuan, joka on lentävänä tai on litsattu irroitettavaan staagiin (ellei veneessä ole kahta rullagenuaa) voi pudottaa alas, jos on tarvetta. Sama genuan rullaaminen tietysti tehdään ison ollessa ylhäällä (ja preventeri kireällä), mutta ison laskeminen (tai reivaaminen myrskypuuskassa) kovassa myötiksessä onkin vähän vaivalloisempaa ja hitaampaa. Spinnun alasotto äkkitilanteessa ilman gastia on vielä konstikkaampaa.
Jos tuplagenuoilla ajaessa pitää tehdä hätäpysäytys, molempien genuoiden skuutit voi tietysti päästää auki ja kääntää vene piihin. Skuutit juoksevat puomien päistä ja puomit jäävät paikoilleen. Puomiahan ei koskaan lukita itse genuaan, vain skuuttiin.
Kahdella spiiratulla genualla olen ajellut pitkillä myötiksillä juuri siksi, että niitä on helppo hallita äkkitilanteissakin. Toinen etu on se, että tuuliperäsimen tai autopilotin työ helpottuu, koska vene pyrkii ohjaamaan itse itseään korkeassakin aallokossa.
Jos kommenttisi ei ollutkaan vitsi, kerro vähän lisää, mitä oikeastaan tarkoitit. Yritän auttaa, jos et vielä ymmärtänyt.