Isäni lahjoitti peltoa kolmelle lapselleni (alaikäisiä). Pellot on vuokralla. Lapseni saivat 1/3 osuuden neljästä eri peltolohkosta eli kukaan ei saanut tiettyä peltoa. VEROTTAJA laski lahjaveron koko lahjan hinnasta ja ilmoitti että lapseni vastaavat lahjaverosta omasta ja toistensa puolesta.
Miksi lahjaveroa ei laskettu jokaiselle lapselle erikseen eli lahjaveron määrää ei laskettu sen mukaan mitä kukin sai? Pelkistäen lapsilleni määrättiin lahjavero 15000 euron mukaan josta kaikki vastaavat vaikka kukin mielestäni sai vain 5000 euroa josta mielestäni kuuluisi vero maksaa.
Kannattaako valittaa oikaisulautakuntaan?
Miksi lahjaveroa ei laskettu jokaiselle lapselle erikseen eli lahjaveron määrää ei laskettu sen mukaan mitä kukin sai? Pelkistäen lapsilleni määrättiin lahjavero 15000 euron mukaan josta kaikki vastaavat vaikka kukin mielestäni sai vain 5000 euroa josta mielestäni kuuluisi vero maksaa.
Kannattaako valittaa oikaisulautakuntaan?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ei siinä ole mitään oikaistavaa. Lapset ovat saanet peltoa yhteisomistukseen siten, että jokainen sai määräosan koko lahjasta. Silloin lahja verotetaan yhtenä lahjana ja verovelvolliset vastaavat lahjaverosta yhdessä.
Jos saat lahjaksi miljoonan, mutta osakkaita on miljoona niin lahjavero lasketaan miljoonasta eikä eurosta? Tuntuu uskomattomalta. Jos perit määräosan niin ainakin silloin perintövero on laskettu henkilökohtaisesti. Eroaako perintövero ja lahjaveroo tässä?
jos saat määräosan niin se on määräosa ja sillä selvä. Jos saisit määräosan YHDESSÄ muiden kanssa niin se olisi yhteistä
Lahjakirjan sanatarkka muoto on seuraava:
"Annan lahjansaajille yllä mainitun lahjan yhtäläisin osuuksin siten, että kumpikin saa yhtä suuren, 1/3 -osuuden molemmista kiinteistöistä...".
Lapseni eivät saaneet yhdessä muiden kanssa peltoa vaan lahjakirjan mukaan osuuden kahdesta kiinteistöstä (neljästä peltolohkosta). Koska halkomista ei ole tehty niin alaa ei voi erotella. Missään ei mainita että pellot tulee omistaa yhdessä.
Eli lahjakirjassa lukee "kukin" eikä kumpikin. Asialla ei liene ongelman kanssa väliä mutta tarkennan ennen kuin joku kommentoi...
Kieltämättä jotain outoa, koska jakamattoman kuolinpesänkin oletetun osituksen/-jaon perusteella perintövero määrätään henkilökohtaisena. Tutkailin mielenkiinnosta lahjaveroilmoituksen täyttöohjeita ja sieltä kopioimani oheinen kohta kiinnitti huomioni, että onko yhteinen lahjaveroilmoitus ja sen täyttäminen menettelyn syynä:
""Yhteislahjansaajat -kohta lomakkeella täytetään vain silloin, kun omaisuutta lahjoitetaan yhteisesti kahdelle tai useammalle henkilölle. Tässä tapauksessa lahjoitus verotetaan yhtenä lahjana, ja lahjaverosta vastaavat kaikki lahjansaajat yhdessä.""
Toisena tulee mieleen lasten alaikäisyys, vaikka en sille löytänyt mitään perustetta. Et tainnut alkuaankaan mainita lahjaveron määräämisestä, että saiko kukin 3999€ verotta ja yhteisvastuuko hämmentää, vai määrättiinkö lahjavero 3999€ ylittävästä lahjasta?
Kuten otsikoin juttuni, niin kysy ja tee tarvittaessa oikaisuvaatimus.
Jos olisi haluttu, että lapset maksavat erikseen lahjaveron, olisi sanamuoto pitänyt olla toinen esim. "Annan lahjansaajalle A 1/3 -osan määräalan tilasta C lohkosta D ja 1/3-osan määräalan tilasta E lohkosta F siten, kuin oheiseen karttaan on merkitty."
ja sitten lahjansaajille G ja L samansisältöiset lahjakirjat, kullekin lapselle erikseen.
ja jokainen lapsi tekee oman lahjaveroilmoituksen.
vai kuinka?
Ei.
Aloittaja ilmoitti, että lahjat annettiin määräosina. Nimenomaan tarkoitus ei ollut luovuttaa määräaloja, vaan määräosia.
Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta lahjaverotukseen. Verotus on väärin toimitettu ja aloittajan kannattaa valittaa siitä. Suomessa lahjaverotus on peritöveron tavoin lahjaosuusverotusta, joten jokainen lahjansaaja maksaa veron omasta lahjaosuudestaan. Mikäli osuuden arvo on aloittajan mainitsema 5.000 euroa, lankeaa kullekin lapselle 170 euron lahjavero, ellei heidän kertymässään ole muita lahjoja.
>>"Annan lahjansaajille yllä mainitun lahjan yhtäläisin osuuksin siten, että kukin saa yhtä suuren, 1/3 -osuuden molemmista kiinteistöistä...".
"Annan lahjansaajille yllä mainitun lahjan yhtäläisin osuuksin siten, että kumpikin saa yhtä suuren, 1/3 -osuuden molemmista kiinteistöistä...".
Aloittaja ilmoittaa että lahjansaajia on monta. yksi lahja, monta saajaa =yhteisverotus
Vero-oikeuden dosentti, Tampereen verojohtaja Pertti Puronen kirjoittaa teoksessaan Perintö- ja lahjaverotus, nyt po. asiasta seuraavaa:
"Lähtökohtana tulkinnassa on luonnollisesti pidettävä lahjanantajan tarkoitusta. // Tilanne yhteislahjan osalta on tietysti näytön hankkimisen kannalta selväti helpompi kuin yhteistestamentin osalta, koska omaisuuden luovuttaja on normaalisti elossa ja hänen tarkoituksestaan voidaan tarvittaessa esittää lisänäyttöä."
"Ellei lahjanantajan voida katsoa muuta tarkoittaneen, voidaan yleensä katsoa, että yhteislahja, silloin kun sen saajat eivät ole keskenään avioliitossa, muodostuu erillisistä lahjoista kullekin saajalle. NÄIN ESIMERKIKSI VANHEMPIEN YHTEISEKSI LAPSILLEEN ANTAMIEN LAHJOJEN KATSOTAAN NORMAALISTI MUODOSTUVAN KUNKIN LAPSEN SAAMISTA ERILLISISTÄ LAHJOISTA. Lahjan laadulla ei näytä olleen merkitystä."
"Kuten yhteistestamenttien, myös yhteislahjojen osalta lienee selvää, että yhteislahjasta (yhdestä lahjasta) ei ole kysymys ainakaan silloin, kun lahjakirjassa ei ole sitä koskevaa nimenomaista lausumaa tai seikkaa ei voida myöhemmistä olosuhteista todeta. MUUTOINKIN SE NÄYTTÄÄ OLEVAN VARSIN POIKKEUKSELLISTA."
Joten siitä vain valittamaan.