Unkarin alumiini-ja muu raskasmetallikatastrofi, voiko sellainen tapahtua Suomessa ?
Onko Suomessa niin suuria myrkkyvarantoja olemassa ja missä?
Kokemäenjokeen on varastoitunut suuria kemikaalijäämiä Äetsän klooritehtaan alajuoksulle puolen vuosisadan aikana. Nämä myrkylliset kemikaalit ovat vettä raskaampina aineina kerääntyneet joen pohjan sedimenttikerroksiiin aina uudelleen ja uudelleen, kerrostuen maa-ainesten kanssa voileipämäiseksi rakenteeksi. Virtaava vesi on vahvistanut sedimenttikerrosta ikään kuin” junttaamalla ”kerroksia tiiviimmäksi ja kohtalaisen lujaksi kuoreksi, johon on myös sekoittunut viemärivedessä olevaa kiintoainesta, joka sitoo löyhästi täytekakun kerroksia toisiinsa.
Vaarallisia kerroksia on syntynyt jokeen joutuneesta epäorgaanisesta ja myös orgaanisesta metyylielohopeasta. Tehtaasta on päässyt klooria ja sen yhdisteitä epämääräisesti toimivasta kemiallisesta prosessista, jossa metallinen elohopea on kemiallisesti yhtynyt grafiittiin, jolloin muodostui Natrium-amalgaamia, joka sitten vuorostaan hajosi klooriksi, elohopeaksi ja vedyksi sekä natriumhydroksidiksi.
Emäksinen NaOH käy ajettiin paperi ja sellutehtaissa hyväksi ligniinin erottamiseen sellumassasta ja jossain määrin elohopeaa käytettiin massan ”säilöntäaineena” ja lopulta nämä haitta-aineet pölynsidontatarkoitukseen ajettiin sorateille. Elohopeaa sisältävää massavettä laskettiin keskisuomessa Jämsän jokeen. joka tämän toiminnan ansiosta saastui lopullisesti, samoin Päijänne Jämsän edustalla saastui Kaipolan tehtaan päästöistä..
Äetsän tehtaalla käytettiin vuosittain n.40 tonnia elohopeaa, mikä lopuksi tehonsa menetettyään laskettiin käytännöllisesti puhdistamattomana Kokemäenjokeen. 50x40 t=2000 tonnia yhteensä.
Kokemäenjoen elohopeapitoisuus on keskimäärin 7..9 mg/kg Biotan mittausten mukaan (TSV), mikä ylittää Euroopan saastuneimpien jokien , Elbe, Reinin, Maasín, Tonavan ja italian PO-joen elohopeapitoisuudet.
Biotan laajan myrkkykartoituksen mukaan Kokemäenjoesta löytyy sedimentistä : PAH kemikaaleja 31 srilaista viidessä pisteessä . Näista 12 täyttää Washingtonin määrittelemien erittäin vaarallisten PAH yhdisteiden kriteerit ja niitä on löytynyt kaikissa tutkituissa pisteissä yli minimitavoiteväkevyyden rajan.
Lisäksi kaikista tutkituista pisteistä on löytynyt vaarallisia hirmumyrkkyjä , PCB, Dioksiinia ja furaaneja.
Vaarallisia raskasmetalleja on myöskin tutkimuksissa BIOTA (TSV) on löytänyt, jotka EU nimeää vaaraalisiksi
prioriteettimyrkyiksi: Kromi, nikkeli, arseeni, lyijy, kadmium, kupari ovat siellä,
Metyylielohopeaa, joka on vaarallisin elohopeayhdiste, joki sisältää takuuvarmasti, koska joen kaloissa on runsaita metyylielohopeapitoisuuksia. Aikaisemmat mittaukset osoittivat 0,7 mg/kg kalan kudoksissa. Nykyinen sallittu arvo liikkunee 0,05 mg/kg tienoilla. on ajanut tankkiautoilla öljä metsään tehtaan läheisyydessä, lieneekö ollut erittäin vaarallista muuntajaöljyä, jonka hävittäminen on erittäin kallista (em PCB: n vuoksi. Lisäksi Äetsän tehdas on ajanut aslaisille kaatopaikoilleen elohopeajätteitä, jotka ovat saastuttaneet juomavesikaivoja paikkakunnalla.
Niin, Suomessa on varmasti myrkkypotentiaalia Unkarinlaiselle katastrofille. Heino Kärkkäinen, ins
Onko Suomessa niin suuria myrkkyvarantoja olemassa ja missä?
Kokemäenjokeen on varastoitunut suuria kemikaalijäämiä Äetsän klooritehtaan alajuoksulle puolen vuosisadan aikana. Nämä myrkylliset kemikaalit ovat vettä raskaampina aineina kerääntyneet joen pohjan sedimenttikerroksiiin aina uudelleen ja uudelleen, kerrostuen maa-ainesten kanssa voileipämäiseksi rakenteeksi. Virtaava vesi on vahvistanut sedimenttikerrosta ikään kuin” junttaamalla ”kerroksia tiiviimmäksi ja kohtalaisen lujaksi kuoreksi, johon on myös sekoittunut viemärivedessä olevaa kiintoainesta, joka sitoo löyhästi täytekakun kerroksia toisiinsa.
Vaarallisia kerroksia on syntynyt jokeen joutuneesta epäorgaanisesta ja myös orgaanisesta metyylielohopeasta. Tehtaasta on päässyt klooria ja sen yhdisteitä epämääräisesti toimivasta kemiallisesta prosessista, jossa metallinen elohopea on kemiallisesti yhtynyt grafiittiin, jolloin muodostui Natrium-amalgaamia, joka sitten vuorostaan hajosi klooriksi, elohopeaksi ja vedyksi sekä natriumhydroksidiksi.
Emäksinen NaOH käy ajettiin paperi ja sellutehtaissa hyväksi ligniinin erottamiseen sellumassasta ja jossain määrin elohopeaa käytettiin massan ”säilöntäaineena” ja lopulta nämä haitta-aineet pölynsidontatarkoitukseen ajettiin sorateille. Elohopeaa sisältävää massavettä laskettiin keskisuomessa Jämsän jokeen. joka tämän toiminnan ansiosta saastui lopullisesti, samoin Päijänne Jämsän edustalla saastui Kaipolan tehtaan päästöistä..
Äetsän tehtaalla käytettiin vuosittain n.40 tonnia elohopeaa, mikä lopuksi tehonsa menetettyään laskettiin käytännöllisesti puhdistamattomana Kokemäenjokeen. 50x40 t=2000 tonnia yhteensä.
Kokemäenjoen elohopeapitoisuus on keskimäärin 7..9 mg/kg Biotan mittausten mukaan (TSV), mikä ylittää Euroopan saastuneimpien jokien , Elbe, Reinin, Maasín, Tonavan ja italian PO-joen elohopeapitoisuudet.
Biotan laajan myrkkykartoituksen mukaan Kokemäenjoesta löytyy sedimentistä : PAH kemikaaleja 31 srilaista viidessä pisteessä . Näista 12 täyttää Washingtonin määrittelemien erittäin vaarallisten PAH yhdisteiden kriteerit ja niitä on löytynyt kaikissa tutkituissa pisteissä yli minimitavoiteväkevyyden rajan.
Lisäksi kaikista tutkituista pisteistä on löytynyt vaarallisia hirmumyrkkyjä , PCB, Dioksiinia ja furaaneja.
Vaarallisia raskasmetalleja on myöskin tutkimuksissa BIOTA (TSV) on löytänyt, jotka EU nimeää vaaraalisiksi
prioriteettimyrkyiksi: Kromi, nikkeli, arseeni, lyijy, kadmium, kupari ovat siellä,
Metyylielohopeaa, joka on vaarallisin elohopeayhdiste, joki sisältää takuuvarmasti, koska joen kaloissa on runsaita metyylielohopeapitoisuuksia. Aikaisemmat mittaukset osoittivat 0,7 mg/kg kalan kudoksissa. Nykyinen sallittu arvo liikkunee 0,05 mg/kg tienoilla. on ajanut tankkiautoilla öljä metsään tehtaan läheisyydessä, lieneekö ollut erittäin vaarallista muuntajaöljyä, jonka hävittäminen on erittäin kallista (em PCB: n vuoksi. Lisäksi Äetsän tehdas on ajanut aslaisille kaatopaikoilleen elohopeajätteitä, jotka ovat saastuttaneet juomavesikaivoja paikkakunnalla.
Niin, Suomessa on varmasti myrkkypotentiaalia Unkarinlaiselle katastrofille. Heino Kärkkäinen, ins
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tehtiin niitä kaasutankkereita -90 luvun puolivälissä ja meri&et maaperä sai taatusti myrkyllistä alumiinipaskaa enemmän kuin tarpeeksi!Kerran vuodessa otettiin meiltä alumiinihitsareilta verikokeet ja kun aluumiinia löytyi elimistöstä valtavat määrät alumiinia niin selittivät,että olen liikaa syönyt kasviksia kun niissä on luonnostaan vähäinen määrä alumiinia.Huvitti muistella silloin sitä järjetöntä "mehumaijakohua"aikoinaan kun itse "tuli syötyä"/nieltyä työssä sitä myrkkyä väkisin ja muistin se ainakin vei tosi huonoksi yms.