Nikkelikaivos sai ympäristöluvan maaliskuussa 2007. Luvassa on muhkeat 184 sivua, mutta ei sanaakaan uraanista.
Kainuun Sanomissa asiasta letkautti arvionsa maakuntavaltuutettu Mauno Hyyryläinen (kesk) helmikuussa: ”Talvivaaran uraani ryöpsähti syliin keittiön kautta. Kaivosta ei olisi avattu vieläkään, jos heti alussa olisi puhuttu uraanipitoisesta kaivoksesta”, Hyyryläinen arvioi.
– Kyllähän Talvivaaran uraanista on tiedetty. En sitten osaa sanoa, miksei sitä ole käsitelty ympäristöluvassa. Itse en ollut tuota arviointia tekemässä, sanoo ylitarkastaja Sari Myllyoja Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Myös johtaja Kari Pääkkönen vahvistaa, että uraanin olemassaolosta on tiedetty. Pääkkösen mielestä perusteita uraanin ottamiselle mukaan tarkasteluun ei ollut. Perusteiksi eivät hänen mukaansa riitä esimerkiksi uraaniin liittyvät pelot.
Taho, jonka uraanista olisi voinut olettaa edes mainitsevan ympäristölupaprosessissa, on Geologian tutkimuskeskus (GTK), työ- ja elinkeinoministeriön ohjaama asiantuntijaorganisaatio.
GTK:n tutkijat löysivät Talvivaarasta uraania ensimmäisen kerran jo vuonna 1979. Löydöstä kerrottiin vuotta myöhemmin kahdessa raportissa (toisen kirjoitti tutkija Olli Äikäs).
GTK:n mukaan uraania on pitoisuutena vähän – mutta kuitenkin niin, että tietoa on toisteltu 30 vuoden ajan julkaisuissa.
Talvivaaran ympäristöluvassa – siinä 184-sivuiseen pumaskassa – on GTK:n muita mietteitä, mutta ei mainintaa uraanista.
Kainuun Sanomissa asiasta letkautti arvionsa maakuntavaltuutettu Mauno Hyyryläinen (kesk) helmikuussa: ”Talvivaaran uraani ryöpsähti syliin keittiön kautta. Kaivosta ei olisi avattu vieläkään, jos heti alussa olisi puhuttu uraanipitoisesta kaivoksesta”, Hyyryläinen arvioi.
– Kyllähän Talvivaaran uraanista on tiedetty. En sitten osaa sanoa, miksei sitä ole käsitelty ympäristöluvassa. Itse en ollut tuota arviointia tekemässä, sanoo ylitarkastaja Sari Myllyoja Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Myös johtaja Kari Pääkkönen vahvistaa, että uraanin olemassaolosta on tiedetty. Pääkkösen mielestä perusteita uraanin ottamiselle mukaan tarkasteluun ei ollut. Perusteiksi eivät hänen mukaansa riitä esimerkiksi uraaniin liittyvät pelot.
Taho, jonka uraanista olisi voinut olettaa edes mainitsevan ympäristölupaprosessissa, on Geologian tutkimuskeskus (GTK), työ- ja elinkeinoministeriön ohjaama asiantuntijaorganisaatio.
GTK:n tutkijat löysivät Talvivaarasta uraania ensimmäisen kerran jo vuonna 1979. Löydöstä kerrottiin vuotta myöhemmin kahdessa raportissa (toisen kirjoitti tutkija Olli Äikäs).
GTK:n mukaan uraania on pitoisuutena vähän – mutta kuitenkin niin, että tietoa on toisteltu 30 vuoden ajan julkaisuissa.
Talvivaaran ympäristöluvassa – siinä 184-sivuiseen pumaskassa – on GTK:n muita mietteitä, mutta ei mainintaa uraanista.
Vastaukset 4
Vanhimmat
http://www.environment.fi/download.asp?contentid=65786&lan=fi
Huomatkaa jäte-asia
-Talvivaaran uraanikaivos on hyvä asia koska jos kerran monttu on kaivettu niin otetaan sieltä sitten kaikki hyödynnettävä talteen. Toki alueen järviin voisi olla laskematta saasteita mutta onhan sillä työllistävä vaikutus.
Eikös tämä herra Lehtovaara ostanut osakkeita isolla rahalla ennen päätökiä elikkä sisäpiiri tietoa oli.Mummojen pissvesistä kannettiin enemmän huolta kuin Talvivaaran päästöistä.
VAI IIN