Yhtiökokouksesta!!??

Enpäs ole moista vielä eläissäni tehnyt!
Vielä kun saisin mallin joltain,tai mitä siihen pitäis kirjoittaa??
Kiitos!!

VALTAKIRJA
Tällä valtakirjalla valtuutan Riitta Valtasen käyttämään äänivaltaani asunto-osakeyhtiön vuosikokouksessa Tampereella
24.02.2001.
Paikka ja aika
Allekirjoitus
nimenselvennys

Yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla oikeus osallistua joko itse tai asiamiehen välityksellä. Osallistumisoikeuden edellytyksenä on kuitenkin, että osakkeenomistaja on joko merkitty yhtiön osakeluetteloon tai hän viimeistään kokouksen alkaessa esittää selvityksen siitä, osakkeet ovat siirtyneet hänelle.
Osakkeenomistaja ja myös hänen asiamiehensä saa lisäksi halutessaan ottaa kokoukseen mukaansa avustajan. Asiamiehen on pääsääntöisesti esitettävä osakkaan antama valtakirja. Tämä vaatimus ei kuitenkaan koske tilannetta, jossa osakkeet ovat sellaisten henkilöiden yhteisomistuksessa, jotka asuvat yhtiön rakennuksessa ja joku heistä on paikalla kaikkien yhteisomistajien puolesta. Tällöin voidaan hyväksyä muunkinlainen selvitys edustusoikeudesta. Näin esimerkiksi aviopuolisoilla kirjallisen valtakirjan tarve riippuu siitä, onko kyseessä sijoitusasunto voi yhteinen koti.

valtakirja kirjoitti:

VALTAKIRJA
Tällä valtakirjalla valtuutan Riitta Valtasen käyttämään äänivaltaani asunto-osakeyhtiön vuosikokouksessa Tampereella
24.02.2001.
Paikka ja aika
Allekirjoitus
nimenselvennys

Lue lisää

Ehdotan, että miehesi kanssa kumpikin kirjoittaa toiselle valmiiksi pysyvän valtakirjan, joka on voimassa kolme vuotta valtakirjan allekirjoituspäivämäärästä eteenpäin, ellei valtakirjan antaja ilmoita kirjallisesti kokoukselle, ettei valtakirja ole enää voimassa, siis peruuta sitä.

Valtakirja kirjoittaminen on niin helppoa ja yksinkertaista, että vähemmällä pääsette kun vain viette sellaisen yhtiökokoukseen, vaikkei sitä lain mukaan tediän tapauksesanne ehkä tarvita.

Eli otat valtakirjan mukan mennessäsi kokoukseen ja annat isännöitsijän haltuun, joka liittää sen asiapapereihinsa. Anna samalla oma pysyvä, miestäsi koskeva valtakirja isännöitsijälle. Sen jälkeen teidän kummankaan ei tarvitse jatkossa miettiä, voitteko edustaa toisianne kokouksessa.

Esim. näin:



PYSYVÄ VALTAKIRJA

Minä Maija Mössypössy valtuutan mieheni Mikko Mössypössyn edustamaan itseäni ja käyttämään äänivaltani kaikissa niissä Asunto-osakeyhtiö Hömppähömpän yhtiökokouksissa, joihin itse olen estynyt saapumaan.

Paikkakunta, päivämäärä ( selvästi! ), allekirjoitus ja nimenselvennys.


P.S: Paitsi että nyt yhtäkkiä en ole ollenkaan varma että oikea termi oli Pysyvä valtakirja. Jospa se olikin Avoin valtakirja? Muistaako joku?

On parempi käyttää valtakirjaa, koska yhtiökokouksissa ei tunneta lain kiemuroita. Valtakirja on mutkattomampi.

valtakirja kirjoitti:

On parempi käyttää valtakirjaa, koska yhtiökokouksissa ei tunneta lain kiemuroita. Valtakirja on mutkattomampi.

Kun valtakirja on kuitenkin helppo tehdä (kuten edellä on opastettu) niin turha kaivaa verta nenästään yhtiökokouksessa vaikka oikeassa olisikin vaan kannattaa suosiolla tehdä valtakirja.

Maanmittari kirjoitti:

Kun valtakirja on kuitenkin helppo tehdä (kuten edellä on opastettu) niin turha kaivaa verta nenästään yhtiökokouksessa vaikka oikeassa olisikin vaan kannattaa suosiolla tehdä valtakirja.

Lue lisää

Tai sitten voidaan vaihtaa isännöitsijäksi asiansa osaava henkilö (isännöitsijä on usein kokouksen sihteeri).

Aina tähän päivään saakka osallistuessani asuntoyhtiön yhtiökokouksen ei kukaan ole evännyt oikeuksia yhteisomistajalta valtakirjan puutteeseen vedoten.

Mutta jos lakia ei tunneta, niin ei ...

Laki niin kuin luetaan kirjoitti:

Tai sitten voidaan vaihtaa isännöitsijäksi asiansa osaava henkilö (isännöitsijä on usein kokouksen sihteeri).

Aina tähän päivään saakka osallistuessani asuntoyhtiön yhtiökokouksen ei kukaan ole evännyt oikeuksia yhteisomistajalta valtakirjan puutteeseen vedoten.

Mutta jos lakia ei tunneta, niin ei ...

Lue lisää

Olen taloyhtiön isännöitsijä ja tähän saakka yhtiökokous on aina valinnut minut kokouksen sihteeriksi, mikä onkin yleinen käytäntö. Lisäksi olen toiminut mm. puheenjohtajana useissa yhtiökokouksissa vuosien varrella.
Myöskään itse en milloinkaan ole törmännyt tilanteeseen, että osa-omistajalta olisi vaadittu valtakirjaa tai edes selvitystä valtuutuksesta.

Mutta talon ulkopuolella vakituisesti asuvalta pitäisi lain mukaan olla valtakirja ja talossa asuvalta osa-omistajalta selvitys toisen osa-omistajan valtuudesta. Mikä sitten lieneekään sopiva selvitys ?

Kokouksessa läsnäolevien puhe- ja äänioikeudenhan ratkaisee ensisijaisesti kokouksen avaaja, joka useimmiten on hallituksen pj (tai isännöitsijä) tai sitten ratkaisun tekee kokouksen pj. Näiden henkilöiden asiantuntemuksesta ja suhtautumisesta asiaan on kysymys.

Tahra kirjoitti:

Olen taloyhtiön isännöitsijä ja tähän saakka yhtiökokous on aina valinnut minut kokouksen sihteeriksi, mikä onkin yleinen käytäntö. Lisäksi olen toiminut mm. puheenjohtajana useissa yhtiökokouksissa vuosien varrella.
Myöskään itse en milloinkaan ole törmännyt tilanteeseen, että osa-omistajalta olisi vaadittu valtakirjaa tai edes selvitystä valtuutuksesta.

Mutta talon ulkopuolella vakituisesti asuvalta pitäisi lain mukaan olla valtakirja ja talossa asuvalta osa-omistajalta selvitys toisen osa-omistajan valtuudesta. Mikä sitten lieneekään sopiva selvitys ?

Kokouksessa läsnäolevien puhe- ja äänioikeudenhan ratkaisee ensisijaisesti kokouksen avaaja, joka useimmiten on hallituksen pj (tai isännöitsijä) tai sitten ratkaisun tekee kokouksen pj. Näiden henkilöiden asiantuntemuksesta ja suhtautumisesta asiaan on kysymys.

Lue lisää

>>talon ulkopuolella vakituisesti asuvalta pitäisi lain mukaan olla valtakirja ja talossa asuvalta osa-omistajalta selvitys toisen osa-omistajan valtuudesta. Mikä sitten lieneekään sopiva selvitys ? >>

Ei tarvitse selvityksiä, jos osakeryhmän omistajia on vain kaksi. Toinen omistajista voi asunto-osakeyhtiölain 24 §:n mukaan edustaa toista ilman minkäänlaista valtuutusta. Kun valtuutusta ei tarvitse, ei tarvita myöskään valtakirjaa eikä mitään muitakaan selvityksiä.

Laki niin kuin luetaan kirjoitti:

>>talon ulkopuolella vakituisesti asuvalta pitäisi lain mukaan olla valtakirja ja talossa asuvalta osa-omistajalta selvitys toisen osa-omistajan valtuudesta. Mikä sitten lieneekään sopiva selvitys ? >>

Ei tarvitse selvityksiä, jos osakeryhmän omistajia on vain kaksi. Toinen omistajista voi asunto-osakeyhtiölain 24 §:n mukaan edustaa toista ilman minkäänlaista valtuutusta. Kun valtuutusta ei tarvitse, ei tarvita myöskään valtakirjaa eikä mitään muitakaan selvityksiä.

Lue lisää

Missä kohtaa pykälässä sanotaan, ettei valtuutusta tarvita ? Voin vastata, ettei missään. Pykälässä sanotaan, että useampi kuin kaksi yhteisomistajaa eivät voi kukin itsenäisesti käyttää osakkeenomistajan oikeuksia, vaan täytyy olla yhteinen edustaja.

Laki niin kuin luetaan kirjoitti:

>>talon ulkopuolella vakituisesti asuvalta pitäisi lain mukaan olla valtakirja ja talossa asuvalta osa-omistajalta selvitys toisen osa-omistajan valtuudesta. Mikä sitten lieneekään sopiva selvitys ? >>

Ei tarvitse selvityksiä, jos osakeryhmän omistajia on vain kaksi. Toinen omistajista voi asunto-osakeyhtiölain 24 §:n mukaan edustaa toista ilman minkäänlaista valtuutusta. Kun valtuutusta ei tarvitse, ei tarvita myöskään valtakirjaa eikä mitään muitakaan selvityksiä.

Lue lisää

Pääsääntö on tässä niin kuin muussakin edustamisessa, että tarvitaan valtakirja. Kun käytännön as oy elämässä tämä usein unohtuu tai puoliso ei yllättäen pääsekään paikkalle ym. niin lain säätäjä on antanut kokouksen puheenjohtajlle harkintavaltaa:

"Yhtiön rakennuksessa asuvien osakeryhmän yhteisomistajien valtuutukseksi voidaan hyväksyä muunkinlainen selvitys."

Voidaan hyväksyä, mutta ei ole pakko. Näin ollen kun kysyjälle on ennakolta ilmoitettu, että valtakirja tarvitaan, niin ilmeisesti tässä yhtiössä ei ole sopuilua hyväksytty. Ilman valtakirjaa asia on kokouksen puheenjohtajan hyväntahtoisuuden varassa.

lexis kirjoitti:

Pääsääntö on tässä niin kuin muussakin edustamisessa, että tarvitaan valtakirja. Kun käytännön as oy elämässä tämä usein unohtuu tai puoliso ei yllättäen pääsekään paikkalle ym. niin lain säätäjä on antanut kokouksen puheenjohtajlle harkintavaltaa:

"Yhtiön rakennuksessa asuvien osakeryhmän yhteisomistajien valtuutukseksi voidaan hyväksyä muunkinlainen selvitys."

Voidaan hyväksyä, mutta ei ole pakko. Näin ollen kun kysyjälle on ennakolta ilmoitettu, että valtakirja tarvitaan, niin ilmeisesti tässä yhtiössä ei ole sopuilua hyväksytty. Ilman valtakirjaa asia on kokouksen puheenjohtajan hyväntahtoisuuden varassa.

Lue lisää

>>Voidaan hyväksyä, mutta ei ole pakko.

Tahra kirjoitti:

Missä kohtaa pykälässä sanotaan, ettei valtuutusta tarvita ? Voin vastata, ettei missään. Pykälässä sanotaan, että useampi kuin kaksi yhteisomistajaa eivät voi kukin itsenäisesti käyttää osakkeenomistajan oikeuksia, vaan täytyy olla yhteinen edustaja.

Lue lisää

Eipä siellä laissa säädetä, että osakkeenomistajan täytyisi käyttää äänivaltaansa osakeryhmittäin. Niinpä yhteisomistaja voi toimia oman omistuksensa nojalla, kunhan yhteisomistajia ei ole enempää kuin kaksi.

Äänimäärä tosin silloin sitten ilmeisesti vähäisempi.

Laki niin kuin luetaan kirjoitti:

Eipä siellä laissa säädetä, että osakkeenomistajan täytyisi käyttää äänivaltaansa osakeryhmittäin. Niinpä yhteisomistaja voi toimia oman omistuksensa nojalla, kunhan yhteisomistajia ei ole enempää kuin kaksi.

Äänimäärä tosin silloin sitten ilmeisesti vähäisempi.

Lue lisää

>>Pykälän 3 momentissa säädettäisiin yhtiökokoukseen osallistumisesta silloin, kun useat henkilöt omistavat saman osakeryhmän yhteisesti. Jos yhteisomistajia on useampia kuin kaksi, yhtiökokoukseen osallistuminen edellyttäisi, että yhteisomistajat valtuuttavat yhden henkilön edustamaan heitä kaikkia. Osakeyhtiölain mukaan vaatimus yhteisen edustajan käyttämisestä koskee muidenkin yhteisomistajien oikeuksien kuin kokoukseen osallistumisoikeuden käyttämistä yhtiössä. Jos yhteisomistajia on vain kaksi, he molemmat voisivat osallistua kokoukseen. Näin ollen esimerkiksi aviopuolisoiden ei välttämättä tarvitsisi valtuuttaa toista toisen asiamieheksi silloin, kun molemmat ovat kokouksessa paikalla. Jos yhteisomistajat eivät yhtiökokouksessa äänestettäessä pääse yksimielisyyteen äänioikeuden käyttämisestä, heidän on katsottava jättävän käyttämättä äänioikeutensa. Muiden oikeuksien osalta yhteisomistajien toimintaa yhtiössä koskisivat eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain (180/58) säännökset.

Laki niin kuin luetaan kirjoitti:

Eipä siellä laissa säädetä, että osakkeenomistajan täytyisi käyttää äänivaltaansa osakeryhmittäin. Niinpä yhteisomistaja voi toimia oman omistuksensa nojalla, kunhan yhteisomistajia ei ole enempää kuin kaksi.

Äänimäärä tosin silloin sitten ilmeisesti vähäisempi.

Lue lisää

Taasko täällä ajetaan päin puuta?

Tahra kirjoitti:

>>Voidaan hyväksyä, mutta ei ole pakko.

Vaikka kirjallisuudessa olisi otettu mikä tahansa kanta tähän asiaan, niin käytännön elämään sillä ei ole vaikutusta. On erittäin harvinaista, että joku rupeisi tässä asiassa yhtiökokouksessa ottamaan esiin juridisen kirjallisuustulkinnan. Käytännössä asiat menevät niin, että jos puheenjohtajan mielestä valtakirja tarvitaan, se tarvitaan. Puheenjohtajan päätä voi yrittää kääntää millä tahansa sanahelinällä. Se joko kääntyy tai ei käänny. Käyttäkää valtakirjaa.

lexis kirjoitti:

Vaikka kirjallisuudessa olisi otettu mikä tahansa kanta tähän asiaan, niin käytännön elämään sillä ei ole vaikutusta. On erittäin harvinaista, että joku rupeisi tässä asiassa yhtiökokouksessa ottamaan esiin juridisen kirjallisuustulkinnan. Käytännössä asiat menevät niin, että jos puheenjohtajan mielestä valtakirja tarvitaan, se tarvitaan. Puheenjohtajan päätä voi yrittää kääntää millä tahansa sanahelinällä. Se joko kääntyy tai ei käänny. Käyttäkää valtakirjaa.

Lue lisää

25 §. Asiamies ja avustaja. Osakkeenomistaja voi osallistua yhtiökokoukseen joko henkilökohtaisesti tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä. Nykyisin valtuutus osoitetaan usein avoimella asianajovaltakirjalla. Ehdotus poikkeaa osakeyhtiölain 9 luvun 2 §:stä valtuutuksen muotoa koskevalta osalta. Asunto-osakeyhtiössä valtuutus voitaisiin osoittaa kuten nykyisinkin aina kirjallisella valtakirjalla.

Ehdotuksen mukaan kirjallista valtuutusta ei vaadittaisi, kun on kysymys yhtiön rakennuksessa asuvista osakeryhmän yhteisomistajista, kun joku yhteisomistajista valtuutetaan edustamaan muita yhteisomistajia. Tällöin esimerkiksi aviopuolisoiden, jotka yhdessä omistavat osakeryhmän ja asuvat talossa, ei yleensä tarvitsi käyttää kirjallista valtuutusta toisen heistä osallistuessa yhtiökokoukseen. Säännöksen soveltuminen edellyttää, että yhteisomistajat asuvat yhtiön rakennuksessa tai rakennuksissa, mutta heidän ei tarvitsisi asua samassa huoneistossa. Valtuutus voitaisiin selvittää esimerkiksi ilmoittamalla valtuutuksesta jollekin yhtiön edustajalle ennen kokousta. Myös asemavaltuutuksen luonteinen valtuutus voisi tulla kysymykseen. Valtuutus olisi yleensä hyväksyttävä, jollei ole perusteltua syytä otaksua, että valtuutusta ei ole annettu. Valtuutuksen hyväksymisestä päättää viime kädessä yhtiökokous.

Tahra kirjoitti:

25 §. Asiamies ja avustaja. Osakkeenomistaja voi osallistua yhtiökokoukseen joko henkilökohtaisesti tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä. Nykyisin valtuutus osoitetaan usein avoimella asianajovaltakirjalla. Ehdotus poikkeaa osakeyhtiölain 9 luvun 2 §:stä valtuutuksen muotoa koskevalta osalta. Asunto-osakeyhtiössä valtuutus voitaisiin osoittaa kuten nykyisinkin aina kirjallisella valtakirjalla.

Ehdotuksen mukaan kirjallista valtuutusta ei vaadittaisi, kun on kysymys yhtiön rakennuksessa asuvista osakeryhmän yhteisomistajista, kun joku yhteisomistajista valtuutetaan edustamaan muita yhteisomistajia. Tällöin esimerkiksi aviopuolisoiden, jotka yhdessä omistavat osakeryhmän ja asuvat talossa, ei yleensä tarvitsi käyttää kirjallista valtuutusta toisen heistä osallistuessa yhtiökokoukseen. Säännöksen soveltuminen edellyttää, että yhteisomistajat asuvat yhtiön rakennuksessa tai rakennuksissa, mutta heidän ei tarvitsisi asua samassa huoneistossa. Valtuutus voitaisiin selvittää esimerkiksi ilmoittamalla valtuutuksesta jollekin yhtiön edustajalle ennen kokousta. Myös asemavaltuutuksen luonteinen valtuutus voisi tulla kysymykseen. Valtuutus olisi yleensä hyväksyttävä, jollei ole perusteltua syytä otaksua, että valtuutusta ei ole annettu. Valtuutuksen hyväksymisestä päättää viime kädessä yhtiökokous.

Lue lisää

Hyvä huomio:
Valtuutuksen hyväksymisestä päättää viime kädessä yhtiökokous.