On vakava puute, jos opiskelijoille annetaan käsitys, että kun virkavastuulla toimiva viranomainen tekee päätöksiä jotka koskevat lapsia ja heidän perheitään, niin heillä ei tarvitse olla tarkkoja objektiivisia perusteita päätöksilleen. Heidän pitäisi pystyä perustelemaan toimenpiteensä tavalla joka kestää tuomioistuimessa. Heidän toimenpiteidensä kohteella pitää olla oikeus saada nämä perustelut ja joko hyväksyä ne, tai kiistää ne väärinä ja epäoikeudenmukaisina. Arnkilin huolen vyöhykkeissä tällaista ei vaadita. Parhaassa tapauksessa niistä voi keskustella, mutta jos kohdalle sattuu sopivasti sosiaalityön nykyiset paradigmat omaksunut työntekijä, keskustelu ymmärrettävällä tavalla ei ole mahdollista (todellisuuksia on yhtä monia kuin puhujia jne.). Uhri on aseeton, koska hänellä ei ole oikeita käsitteitä. Sillä, että lapsen tilanne ei täytä lain sisältämiä vaatimuksia huostaanottoon, ei ole merkitystä, koska työntekijän subjektiivinen arvio on toinen.
On valitettavaa, mutta ymmärrettävää että Arnkil ja Alhanen ottavat esimerkikseen koulun. Verrattuna lastensuojeluun koulun puuttuminen oppilaiden tilanteisiin on useimmiten melko viatonta. Ns. varhaisen puuttumisen yhteydessä koululle on kuitenkin annettu rooli ilmiantajana suhteessa lastensuojeluviranomaisiin. Ja lastensuojelu on se alue, jossa sekä varhainen puuttuminen ja huolen vyöhykkeet voivat olla suorastaan kohtalokkaita. Lastensuojelun vallitseva näkemys on, että Suomessa on valtavasti lapsia, joita uhkaa vaara heidän vanhempiensa taholta. Tähän ei päästä käsiksi, koska eri viranomaiset ovat lepsuja ja esimerkiksi koulun, poliisin, terveydenhoitojärjestelmän ja lastensuojelun yhteydenpito ei ole riittävää. Nyt huostaanotettuina olevat lapset ovat tässä ajattelussa vain jäävuoren huippu. Vähintään kaksin-kolminkertainen määrä lapsia tulisi heti "pelastaa" vanhemmiltaan. Huolen vyöhykkeet tarjoavat tässä viranomaistyövälineen joka helpottaa ryhtymistä huostaanottoihin. Lakihan lisäksi tukee epäsuorasti ajatusta huolesta huostaanoton perusteena: lapsen kohtelun seurausten on oltava vaaraksi hänelle tulevaisuudessa jolloin huostaanottoon on "pakko" ryhtyä heti. Uusi laki on lisäksi pahasti löysentänyt huostaanoton kriteereitä, mikä näkyy valtavana huostaanottojen lisääntymisenä. Tämä trendin kääntäminen tulee olemaan työlästä. Sanoisin että tällä hetkellä suurempi vaara on liiallinen kuin liian vähäinen huostaanottojen määrä.
Valitetettavasti linkitys ei onnistunut, mutta kirjoitus kokonaisuudesssaan löytyyy yhteiskuntapolitiikka- nimisestä lehdestä
On valitettavaa, mutta ymmärrettävää että Arnkil ja Alhanen ottavat esimerkikseen koulun. Verrattuna lastensuojeluun koulun puuttuminen oppilaiden tilanteisiin on useimmiten melko viatonta. Ns. varhaisen puuttumisen yhteydessä koululle on kuitenkin annettu rooli ilmiantajana suhteessa lastensuojeluviranomaisiin. Ja lastensuojelu on se alue, jossa sekä varhainen puuttuminen ja huolen vyöhykkeet voivat olla suorastaan kohtalokkaita. Lastensuojelun vallitseva näkemys on, että Suomessa on valtavasti lapsia, joita uhkaa vaara heidän vanhempiensa taholta. Tähän ei päästä käsiksi, koska eri viranomaiset ovat lepsuja ja esimerkiksi koulun, poliisin, terveydenhoitojärjestelmän ja lastensuojelun yhteydenpito ei ole riittävää. Nyt huostaanotettuina olevat lapset ovat tässä ajattelussa vain jäävuoren huippu. Vähintään kaksin-kolminkertainen määrä lapsia tulisi heti "pelastaa" vanhemmiltaan. Huolen vyöhykkeet tarjoavat tässä viranomaistyövälineen joka helpottaa ryhtymistä huostaanottoihin. Lakihan lisäksi tukee epäsuorasti ajatusta huolesta huostaanoton perusteena: lapsen kohtelun seurausten on oltava vaaraksi hänelle tulevaisuudessa jolloin huostaanottoon on "pakko" ryhtyä heti. Uusi laki on lisäksi pahasti löysentänyt huostaanoton kriteereitä, mikä näkyy valtavana huostaanottojen lisääntymisenä. Tämä trendin kääntäminen tulee olemaan työlästä. Sanoisin että tällä hetkellä suurempi vaara on liiallinen kuin liian vähäinen huostaanottojen määrä.
Valitetettavasti linkitys ei onnistunut, mutta kirjoitus kokonaisuudesssaan löytyyy yhteiskuntapolitiikka- nimisestä lehdestä
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kirjoitus on julkaistu 27.7.2009. Melko tuore kirjoitus siis.
Otsikko on tämä:
Huolen vyöhykemenetelmän todelliset vaikutukset on arvioitava heti
Kommentti Tom Erik Arnkilin ja Kai Alhasen analyysiin (YP 3/2009)
http://yp.stakes.fi/FI/keskustelu/090727_2.htm
Yhteiskuntapolitiikka-lehden "Keskustelua"-osastosta löytyy paljon hyviä kirjoituksia:
http://yp.stakes.fi/FI/keskustelu/index.htm
Perheen suojelun keskusliitto Anu Suomela. On toinen henkilö, joka protestoi voimakkaasti huostaaottoja ja muita vääryyksiä.
Valitettavasti "teflonpintaista panssaroiden järjestelmän" läpäisemiseen ei ole vielä löytynyt asetta.
Perheen suojelun keskusliitto. Selaa:
Artikkeleita.
Linkkejä.
Lapsen etu ja ihmisoikeudet huostaanotto.
http://www.kaapeli.fi/pesue/
---
sinulle, joka linkitit.
Löytyi tällanen Helmi:
"Huolen vyöhykkeistö - välineen pääkehittely tapahtui sosiaalityössä. Muiden työntekijöiden rooli oli toissijainen. Heille tarjottiin valmis väline "karamelli" tai "kaksiteräinen miekka", josta moni ammattilainen innostui."
Mihin tuota voisi verrata?
Kun keskeneräistä joutavuutta pääsee vääriin käsiin? Se on tainnut vaikuttaa huumeen tavoin, sen (vaikutuksen) on voinut nähdä jo "ammattilaisten" käytöksestä vaikka taviksilla ei vielä ollut tietoa että miksi päiväkodin työntekijän käytös on muuttunut "vettähylkiväksi" (sen, joka ennen oli läsnäoleva ja sitten yhtäkkiä loittoni kuin saippua).
Kuka jatkaa...?
Maassamme on myös "vastarannan kiiskiä", mutta valitettavasti he jäävät muiden jalkoihin, vaikka yrittävät saada ääntään kuuluville.
Anu Suomela on ottanut voimakkaasti kantaa MOT ohjelmien keskusteluissa.
Epäilys ja rangaistus. Sinun lapsesi eivät ole sinun. Ei valitusoikeutta. Lääkärit tuomarina.
Olen seurannut ja osallistunut joihinkin MOT ohjelmien jälkikeskusteluihin, jotka ovat olleet erittäin avartavia.
Anu Suomela ja Ben Furman ottivat voimakkaasti kantaa vuonna 2005 esitettyyn ohjelmaan "Ylilyönnit huostaanotoissa". Tämän ohjelman jälkikeskustelussa oli mukana myös henkilöitä, jotka ammattinsa puolesta tuntevat "lastensuojelun nurjat puolet".
Viesti ei vain mene perille "jostain syystä!
"Tieto ei aina lisää tuskaa, vaan saattaa vähentää tuskaa, mikäli tietää mikä tuskan aiheuttaa".
Linkki Sexpo sääätiön sivustoille.
http://www.sexpo.fi/?artikkelit
---
Tässä linkissä aiheina:
Henkinen helvetti alkoi neuvolassa.
Varhaisen puuttumisen eettiset säännöt.
Hyvää tarkoittava kirja tekeekin vahinkoa.
Varpun vaikutuksia vaikea todistaa.
http://dialogi.stakes.fi/FI/tesson arkisto/tesso5/sivu/34.htm
---
Hyvää tarkoittaen, mutta loppuun asti ajattelematta.
http://dialogi.stakes.fi/FI/tesson arkisto/tesso5/sivu/31.htm
----
Varhaiselle puuttumíselle taisi käydä niinkuin Titanicille kävi, törmättyyään "uppoamattomalla laivalla" jäävuoreen.
Varhainen puuttuminen on kaikkien etu.
http://dialogi.stakes.fi/FI/tesson arkisto/tesso5/sivu/27.htm
----
Varpun vaikutuksia on vaikea todistaa.
http://dialogi.stakes.fi/FI/tesson arkisto/tesso5/sivu/32.htm
---
Emme halua puuttua joka asiaan.
http://dialogi.stakes.fi/FI/tesson arkisto/tesso5/sivu/35.htm
---
Pohdin, miksi käytetään sanaa poliittinen. Onko lehti poliittinen?
Linkki Tesso lehden sivuille, jossa ajankohtaisia asioita.
http://dialogi.stakes.fi/FI/index.htm
---
Voisko jotenki pienesti vaikka referoida tai tiivistää sisältö, please
Kysymys. Olisiko avattava oma linkki jokaiselle aihelle, johonka voisi poimia kiinnostavia aihelinkkejä?
Täsä linkistä voi poimia kiinnostavat aiheet, avata ja liittää ketjuun.
Laittakaa otsake, mistä aiheesta on kysymys.
Yleislinkki Yhteiskunpolitiikka sivustolle.
http://yp.stakes.fi/FI/arkisto/lapset/index.htm
---
On olemassa monia eri asoita ja ilmiöitä, jotka ovat vaikuttaneet Suomalaiseen lapsipolitiikkaan.
Käsite Pa-syndrooma ei ole mennyt lävitse Suomessa, vaikka käsite on tunnistettu ja hyväksyttu muualla päin Eurooppaa.
Oikeustieteen lisensiaatti Anja Hannuniemi valmistelee väitöstutkimusta aihena "Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta.
Pesue ry Anu Suomela on myös käsitellyt lastensuojelun epäkohtia.
Linkki J.P. Roosin sivustolle ja aiheeseen, josssa oli 39 kommenttia Keskustelu käyty muistaakseni vuonna 2005. Keskustelusta saa laajemman kuvan, mistä on kysymys ja mitä Pa-syndrooma käytännössä tarkoittaa.
http://www.valt.helsinki.fi/blogs/jproos/post18.htm
---
Suomalaista lapsipoltiikkaa ja "lastensuojelua".
Heittämällä isä "ulkoruokintaan", on helppo huostaanottaa lapset erokriisissä ja taloudellisessa ahdingossa painiskelevalta yksihuoltajaäidiltä.
Väitöskirja: Isä manipuloidaan julmasti ulos lapsen elämästä.
http://www.aidostiporilaisempi.fi/uutiset.php?id=997
----
you understand? Pa syndrooma on muuten hyvin ristiriitainen asia. Tiesitkö, että sen kehittäjä teki itsemurhan lyömällä itseään puukolla keuhkoihin. Hän oli tähtitodistaja (asiantuntijan roolissa) monessa insestioikeudenkäynneissä, joissa lopulta insestin uhri määrättiin tekijän huoltoon.
TEHTYÄ EI saa tekemättömäksi
"Pa-syndrooma on ristiriitainen, ei kuulu aiheeseen"?
Entä, jos kaikkien ongelmien taustalla on valemuistosyndrooma?
Mitä tapahtuu ja kuinka ihmienen toimii jä käyttäytyy, mikäli hänen tieto, käsitys, ymmärrys, luulo, olettamus perustuvat valemuistosyndroomaan, tai jos hänellä on narsistinen persoonallisuushäiriö Toimiiko hän virka-asemassaan oikeudenmukaisesti?
Katsoin MOT ohjelman pakkohoitoon tuomitut. Jos oku saa päähänsä, että joku on hullu, hänet pidätettän. Poliisit vievät väksin sairaalaan tutkittavaksi. Laitetaan lepositeisiin, tai suljetulle osastolle. Uhreille aiheutetaan paniikhäiriö.
Dignoosi tehdään mutu tuntumalla.
Samat uskomukset voivat olla myös huostaanottojen taustalla. Uskotaan että joku ihminen on kyvytön huolehtimaan lapsistaan .Lapset ja nuoret huostaanotetaan viedään "pakkohoitoon".
Valituksia ei käsitellä. Viranhaltijat valehtelevat. Omaishoidon tukea ei makseta, vaan omaishoitaja leimataan kykenemättömäksi.
Löytyisikö selittäviä tekijöitä Valemuistosyndroomasta. False Memory Syndrome", tai Istutetut muistot ilmiöstä, joka levisi Jenkeistä 90-luvulla ympäri maailmaa, jossa käytettiin Freudin hylkäämiä teorioita.
Vastauksia saattaa löytyä linkissä:
http://www.kolumbus.fi/lauri.grohn/yk/skepsis/valemui.html
----
Mielestäni valemuistosyndrooma ei löydy lastensuojelun ongelmien taustalta. Jotenkin liian hieno ajatus meikäläiseen raakaan ja puhtaasti asenteelliseen lastensuojeluun, jossa kukaan ei noin paljon edes ole kiinnostunut kenenkään muistoista.
Vai sossujen omia muistojako tarkoitat? Tuskin nekään niin suuressa roolissa ovat. Subjekti ei ole kovin merkittävä koneistossa, jos koneisto itse on rakenteellisesti terve. Nythän se ei sitä ole.
Erilaisista rakenteellisuuksista on kyse, ei valemuistoista.
Ovatko sossut "aivopesty"?
Vastauksia voi löytyä linkissä:
http://www.uskontojenuhrientuki.fi/uskonyhteisot/krishna-liike
---
No, mitä itse löysit uskontojenuhrit-linkin takaa?
Luulen, että tällä palstalla jokainen osaa löytää linkit, niitä kannattaa nostaa tänne vain puheenvuorojen lisukkeeksi. Pelkkä linkki muistuttaa vain internetin alkuvuosia 1990-luvulla. Nyt eletään jo vuotta 2010 ja kaikki osaavat hakea tietoa.
Linkki on tällaisen keskustelun lomassa on vain nominalistinen irtorivi.