Tää ei oo kyllä enään ihmisen elämää. Nyt on muutamia päiviä ylityövapaata töistä. Ujo ja yksinäinen mies, ei oikeen tiedä mitä tekisi, elokuvia on nyt tullut katseltua oikeen urakalla mutta ei tätäkään pää kestä enää yhtään. Surullista, mutta ainoa vaihtoehto minkä nään on käydä alkossa ja alkaa dokaamaan. Ei sekään hääviä ole, mutta jos kävisi vaikka baarissa, vähän lievittää tuo ujouskin pöhnässä. Ei niin, kuin tahtoisin mutta jotenkin. Miesten kanssa pystyn puhelemaan jotenkin edes niitä näitä. Mutta auta armias jos joku nainen sanoo vaikka vaan hei. menen aivan lukkoon. Mikähän siinä on että osalle on luotu tällänen kirous. Olen 27v mies, ja päivä päivältä tunnen miten elämä luisuu käsistä, eräs kaveri tuossa juuri kysyi että eikö minulla ole tylsää, kun ei ole tyttöystävää eikä kavereita kauheasti. Ja juon aika useasti yksin. Niin, minkähän takia juon yksin, en mä viitsinyt kuitenkaan sanoa että olisi tylsää, sanoin vaan että viihdyn aika hyvin yksin. Turhaa sitä olisi ollut alkaa valittamaan tylsyyttään.. itsehän tässä pitäisi jotain elämälleen tehdä, mutta jokainen jolla ujous on suuri ongelma, tietää varmasti ettei se ole ihan niin yksinkertaista. Sosiaalisiin tilanteisiin ei ole kovin mukava pakottaa itseään kun se aiheuttaa vaan syvää ahdistusta. Kotona on niin turvallinen olla. Ei ahdistusta, vai surua yksinäisen elämän takia. Suru, on kuitenkin.niin paljon helpompi tunne käsitellä kuin tuo sosiaalisten tilanteiden tuoma ahdistus. Yleensä kun tuon ahdistuksen jälkeen on kuitenkin seuraavana päivänä surullisempi kuin koskaan. Tää on kyllä niin jäätävä oravanpyörä ettei tiedä miten tästä jaksaisi lähteä pois.. sitä on niin oppinut pelkäämään tuota ahdistusta ettei oikeen uskalla edes yrittää enää mitään.. ei muutakun tsemppiä kaikille teille jotka koette olevanne todella ujoja, niin ujoja, että se vaikeuttaa todella paljon teidän jokapäiväistä elämäänne.
kamalaa elämää..
shyguy83
121119
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
voi, tosi surullista.
itsekin olen aina ollut hyvin ujo. tosin helpottanut paljon kun rohkaisin vihdoin itseni ja otin yhteyttä pitkäaikaiseen ihastukseen.. se oli joku ensiaskel ujoudesta ylipääsemiseen. myös ihastukseni itsevarmuus jollain lailla sai minut itsenikin tuntemaan oloni rohkeammaksi. ja se, että otin etäisyyttä vanhempiini, joiden kanssa minulla on ollut ongelmia ja jotka ovat myös melko ujoja, auttoi paljon. kun aloin olemaan itsenäisempi. sisällä minussa nimittäin asuu aika rohkea ihminen, ympäristö vain ei tunnu sopivalta tai jostain muusta syystä muiden ihmisten kanssa ujostutti/ujostuttaa vieläkin vähän. no, tai minullakin, pikemminkin ahdistaa.
kuitenkin, kannattaa ehkä kokeilla sellaisia juttuja missä tuntee itsensä rohkeaksi ja mikä kasvattaa itseluottamusta. toivottavasti sinulla sellaisia asioita/sellainen asia on! ei varmaan väkisin kannata yrittää tehdä jotain mihin ei pysty, ei kyllä myöskään hakeutua aina turvaan ja yksinäisyyteen, ei liiaksi ainakaan.
niin, minulla kyllä auttoi jotenkin huomattavasti se että rohkaisin itseni siihen mitä niin pitkään halusin tehdä. ja uskon myös että itsetuntemuksen kasvattaminen auttaa. koin, että ihastukseni oli hyvin samanlainen ihminen kuin minä, se jotenkin helpotti paljonkin... ehkä auttaa jos löytää seuraa jossa viihtyy eli luultavasti seura ihmisistä ketkä ovat samalla aallonpituudella :).
tsemppiä myös sulle, toivon että tästä oli jotain apua!
tiedän, ettei ole mukavaa olla aina yksin, mulla on nyt hyvin samantapainen tilanne kuin sulla, usko pois. ja yksin ei jaksa, kyllähän siinä pikkuhiljaa sekoaa.
Sulla on vielä se hyvä puoli että olet kovin nuori. Ujous saattaa kuitenkin iän myötä kadota, tai ainakin helpottaa. Tässä iässä se ei kai enää mihinkään häviä, se on tullut jäädäkseen.. :( ihan hyvä kirjoitus sulla oli, ja hyviä pointteja.. en vaan sitten tiedä. se on totta että pitäisi osata lähteä johonkin. Kotona olemalla ei elämä muutu mihinkään suuntaan.
Minäkin tunnen itseni joskus kovin yksinäiseksi, eikä minulla ystäviäkään ole liikaa. Haluaisitko juttuseuraa Olen hyvä kuuntelija :)
Hmm.. kyllä juttuseura aina kelpaa.. laitatko sähköpostiosoitteen? Vähän viiveellähän tämä tulee, en ole huomannut seurata ketjua..
[email protected] Kirjoittele ihmeessä :)
Onko osoite oikein? En saanut lähetettyä mailia sulle. Ainakaan äsken... :(
No höh, kyllä se oikia on :/ Yritäppä lähettää tähän [email protected]
Hmm.. mahtoikohan tuo mun eka maili tulla koskaan perille? Lähetin sen samana päivänä kun laitoit tuon osoitteen. Vai etkö vaan muuten tahtonut kirjoitella sitten kuitenkaan?
mistäpäin olet?
Porista olen...
[email protected]
Siinä olis mun sähköpostiosoitteeni. Sinne saapi laittaa mailia jos joku tahtoo.:)
Ja sinäkin sofi, en tosiaan saanut jostain syywtä mailattua sulle. :( joten laitatko mulle vaikka postia niin kirjoittelen kyllä.
vautsi mulla ihan samoja ongelmia, et ole ainoa siis tosiaankaan! kyllä elämä vielä paranee uskoa mua, sun täytyy joskus tehdä jotain vaikka miten ois ongelmia, mennä läpi harmaan kiven, toisella puolella oot niin onnellinen että teit sen, tsemppiä elämään!
vaikka ei tässä mulla mitään tee mutta kuhan kerroin.