Vappua pukkaa ja vanha vene meni myyntiin
syksyllä. Eli nyt tarvitsisi löytää uusi hyvin
purjehtiva vene ja vielä pikaisesti. Minulle on
tarjottu virolaisvalmisteista otsikossa mainittua
venettä hyvin kohtuulliseen hintaan.
Mitä mieltä olette purjehdusominaisuuksista ja
työn laadusta? Kannattaako hankkia tai edes
harkita?
syksyllä. Eli nyt tarvitsisi löytää uusi hyvin
purjehtiva vene ja vielä pikaisesti. Minulle on
tarjottu virolaisvalmisteista otsikossa mainittua
venettä hyvin kohtuulliseen hintaan.
Mitä mieltä olette purjehdusominaisuuksista ja
työn laadusta? Kannattaako hankkia tai edes
harkita?
Vastaukset 14
Vanhimmat
itse harkitsin kanssa ko. venetyyppiä, mutta
muutin mieleni ja ostin h-veneen seuraavien
kertomusten perusteella:
ensinnäkin kuulin lukuisia tapauksia siitä, että
veneen peräsin oli pudonnut (kiinnitys pettänyt).
alkuperäistä rikiä haukuttiin (vaijerit venyy
mahdottomasti yms.) alkuperäisiä heloja haukuttiin
.
mikäli alkuperäiset helat ja riki on vaihdettu
länsimäiseen, voi vene ollakkin mielenkiintoinen.
veneen pitäisi olla nopea ja mielenkiintoinen
purjehtia (näin muistelisin vene-lehden testin
sanovan)
Olen purjehtinut monenlaisilla vempaimilla liki 40
vuotta. Kukkarossa on aina ollut liian vähän
markkoja, joten muutamat harvat venehankinnat ovat
aina osuneet myöhäissyksyyn ja hinnalla on ollut
merkitsevä osuus. Vuosien mittaan on
tärkeysjärjestys muovautunut purjehtimisen
hauskuuden mukaan: onko n.25-jalkaisella halvalla
yli-ikäisellä raaserilla (tai H-veneellä) mukava
ohitella kömpelöitä 35 jalkaisia perheveneitä, vai
onko tärkeämpää sijoittaa pääomaa veneeseen ja
"Elvistellä" sillä sitten vierasvenesatamissa.
Persaukisen tosipurjehtijan vaaka automaattisesti
kallistuu edelliseen vaitoehtoon. Ostin syksyllä
Polariksen kertaakan sitä purjehtimatta
perussuomalaiseen tyyliin:"kun halvalla sain". Nyt
keväällä olen vata tosimielellä tutustunut
hankintaani. Yleisvaikutelma on, että veneen
rakennustoleranssit eivät yllä länsimaisten
tasolle, mutta hintaansa nähden työn laatu on
riittävä. Laminaatti näyttää hyvälta ainakin
niistä kohdin, jossa olen tehnyt läpivientejä.
Peräsimet todennäköisesti ovat pudonneet siitä
syystä, ottä ne ovat onttoja ja täyttyvät vedellä,
joka menee sisään akselin juuresta. Vesi imeytyy
laminaattiin ja haurastuttaa sen. riittävän
suuressa rasituksessa se sitten pettää. (Ei
perhepurjehtijan normaaliretkillä, enkä itse ole
kuullut moisesta tätä ennen). Poraa n.8mm. reikiä
peräsinlapaan n. 20 cm välein pystysuunnassa
siten, että alin ensin n5cm lavan pohjasta. Vesi
valuu pois(sitä on PALJON, eli noin 5-6l.), jonka
jälkeen voit kuivattaa sisäosan reijistä esim.
hiustenkuivaajalla. Muutaman päivän jälkeen täytä
peräsin uretaanivaahdolla , ja täytä reijät
epoksihartsi-mikropalloseoksella. (myös alselin
läpivienti lapaan) Todennäköisesti tämän jälkeen
peräsin on viimeinen kestävä paikka veneessäsi.
Oma veneeni on varusteltu Puolassa. Helat ovat
siedettäviä (mm.kaikki plokit ja rapulukot ovat
kuulalaakeroituja). Riki- skuuttiköysistö on
todella huonoa. Vinssit ovat ok. Osa purjeita oli
Northilla talvihuollossa, jolloin puolalaiset
saivat arvosanan "ihmeen hyviä" ja venäläiset
ihmetyttivät kangasmateriaalillaan. Mastoprofiilin
valmista vaihtelee. Osa on suomalaista, osa
"itämaista". Ainoa todellinen murhe on se, että
saalingit on väärin asennettu, ja maston taivutus
on lähes mahdotonta. Ehkä se sitten taipuu, kun
käyttää takastaagissa tarpeeksi voimaa.
Alkuperäisessä on tuplasaalingit, mutta alemmat
voi poistaa ensitöikseen. Jäljellejäävien
kiinnitys kannatta viedä laitaan peräkaiteiden
kohdalle, niin manööverit helpottuvat hieman.
Vapun jälkeen loiskautetaan veteen ja katsotaan,
täyttyvätkö toiveet purjehdusominaisuuksista.
(Venelehden testi v. 93 on täysin perseestä, niin
kuin ne yleensä ovat! Siinä verrataan liki puoli
metriä pitempää yli 50000mk kalliiimpaa, kesän
kilpaa purjehdittua ja trimmattua Vitalia juuuri
telakalta tuotuun Polariksen protoon).
Ostaako, vai eikö ostaa, kas siinäpä pulma...
Mielestäni ei yli 6v. vanhasta Polariksesta
kannata maksaa yli35000, koska sillä saa jo hyvän
H-veneen, jolla takuuvarmasti "pesee" Polariksen
ainakin luovilla. Polariksen sisätilat ovat
mielyttävämmät, mutta kansilay-oyt onneton
(ainakin kaikki tavarat ovat meressä!).
Mielesträni Polaris on kuin vanha avomalli Triumph
Herald: Melkein
Että paljon kokeneelle tulee lisää sivistäviä
kokemuksia alavanttien purkamisen jälkeen...
Kiitos valaisevasta vastauksesta!
Lievistä ennakkoluuloista huolimatta, aurinkoisen
vapunpäivän ja edellisyön juhlinnan tuottaman
eteerisen olotilan suotuisalla vaikutuksella
kaupat sitten tehtiin.
Peräsimessä on muuten vettä!
Vaikka purjehtiminen ilman peräsintä kuulostaakin
varsin "mielenkiintoiselta", aion tehdä
kuvailemasi ennalta ehkäisevän operaation.
Voisitko vielä tarkentaa millä tavoin saalingit
on asennettu väärin? Miten ne estävät maston
taivutuksen; isopurjeen hyvä trimmattavuus on
varmaan tuon tyyppisessä rikissä todella tärkeää.
Nappasin jo mastosta pois alimmat barduunat,
tarkoittinet niitä?
Uskon, että teit hyvät kaupat! Tarkoitin tosiaan
alempia barduunoita. Ne voi poistaa tarpeetomina,
koska mastossa ei ole mitään keskikohtaa etenpäin
työntävää voimaa, jonka säätöön alemmat barduunat
kuuluvat. Jos saalingit olisiva eds hieman
taaksepäin, voisi vanteilla esijännittää maston
lievästi kaarevaksi. Tällöin purjehtiessa
vantteihin kohdistuva paine (tuulen puolella)
taivuttaisi mastoa lisää, jolloin alabarduunoilla
kaarevuutta rajoitettaisiin. Yläbarduunoita
käytetään pelkästään etustaagin kiristykseen.
Barduunan veto keskilinjalle ei ole tarpeen, vaan
se toimii yhtä hyvin hieman laidemmaltakin,
jolloin puomille jää enemmän tilaa liikkua esim.
vahinkojiipissä. Omassa veneessäni masto on
jatkettu juuri alemman barduunan kohdalta, joten
se on siltä kohtaa jäykin. Tämän maston kaarevaksi
saaminen vaatii niin suurta voimaa takastaagille,
että paikat varmasti hajoavat, eli ensimmäisen
reivin jälkeen ei purjeesta enää saa tehoa pois
mastoa taivuttamalla, koska se ei taivu. (Tähän
todennäköisesti viitattiin siinä Vene-lehden
testissäkin).
Veneeni ei vielä ole vedessä, mutta
todennäköisesti ensi viikolla voin jo kommentoida
p
...mutta alavanteista ei ollutkaan puhe, vaan
alabarduunoista. En jaksa kirjoittaa asiaa moneen
kertaan, joten luepa seuraavasta stringistä
"onneksi olkoon" vasta
Kiitosta "Paljon kokenut" taas opastuksesta!
Tarkastelin mastoani ja huomasin, ettei siinä ole
jatkokohtaa. Hieman ylimpien saalinkien
yläpuolelta alkaa voimakas kavennus. Elättelen
siis vielä toiveita, että ko.tapauksessa ei ole
taivutusongelmaa.
Polariksiin lienee asennettu eri tavoilla
valmistettuja ja jatkettuja mastoja.
Tsekkailin myös mukana tulleet purjeet, näyttivät
olevan virolaista alkuperää, kankaat tuntuivat
paria lukuunottamatta melko "normaaleilta",
viimeistelytaso vaan on hyvin vaatimaton. No
toivottavasti profiilit ovat kuitenkin ainakin
sinnepäin.
Olisin kiitollinen, jos voisit vielä palata
asiaan ensipurjehduksesi jälkeen ja kertoa
kokemuksesta.
Mastoprofiileja Polarikseen on tosiaan eri
valmistajilta. Jopa Nokian profiilia on käytetty.
Olen myös nähnyt mattaharmaaksi eloksoidun maston,
jonka alkuperä lienee itämailta. Jotkokset
mastoissa johtuvat yleensä kahdesta syystä: joko
profiilia ei saa riittävän pitkinä paloina, tai
pitkien palojen kuljetus on vaikeaa (esim.
takavuosina muistaakseni Suomessakaan ei voinut
olla yli 11m pitkiä rekan perävaunuja, eikä niissä
saanut kuljettaa ylipitkää kuormaa, joten pidemmän
profiilin kuljetus vaati erikoiskuljetuksen!).
Lisäksi huipun kavennus on tietysti hieman
helpompi tehdä lyhyeen palaan (käsittely).
Kavennettu, saalinkien yläpuolinen osa kyllä
taipuu minunkin veneessäni, mutta siitä alaspäin
onkin jo toinen juttu kaikissa suorilla (ei siis
takaviistoon asennetuilla) saalingeilla
varustetuissa mastoissa. Suorat saalingit ovat
yleisiä mastohuippurikeissä, joissa isopurjeen
osuus kokonaisalasta on pienempi, kuin
osatakilassa ja isonpurjeen voimaa säädellään
reivaamalla. Osatakilan paremmuus
mastonhuippurikiin on juuri siinä, että
keulapurjeita ei juuri tarvitse vaihtaa ja
isonpurjeen kallistavaa/eteenpäin vievää voimaa
säädellään pitkälti mastoa taivuttamalla=purjetta
latistamalla. Vesillelaskuni myöhästyi työ- ja
katsastuskiireiden takia vielä viikolla, mutta
No niin: Vedessä on ja kelluu! Ensikokemukset ovat
olleet yllättävän hyviä, vaikka yli 8m/s tulissa
ei vielä ole oltukaan. Vene purjehtii suorastaan
erinomaisesti, vaikka nopeus ja
nousukulmavertailut esim H-veneen suhteen ovat
vielä tekemättä, eivätkä polakkien mittarit näytä
muuta, kuin lottonumeroita. Rikin köysistöä joutuu
vielä vaihtamaan, kuin myös muutaman plokin, joten
hankintakulut hieman kasvavat. Vene on kuitenkin
hintaisekseen aivan erinomainen! Hyvästä
suunnittelusta kertoo mm. se, että pienellä
trimmaksella se pysyy erinomaisesti balanssissa
kaikilla purjeyhdistelmillä, ja joka suuntaan.
Spinnu saisi olla isompi, mutta kaipa tuollakin
pärjäilee. Olisi mielenkiintoista saada
jonkinlaista yhteistoimintaa aikaan Polaristen
omistajien kesken! Vaikka nettisivut tms. Ehkä
tulevaisuudessa yhteisiä skaboja?? Kommentoikaa,
niin katsotaan, mitä keksittäisiin!
ps. Saattaa olla, että annoin sittenkin väärät
ohjeet sen peräsimen suhteen, sillä tällä samalla
palstalle oli keskustelua FE-83 peräsimistä, jossa
todettiin vaahdon imeneen vettä(joka ainakin
minulle oli uutta!), ja peräsimien hajoilleen,
tosin rakennevirheen takia, joten...sorry jos
tulee murheita. Nimimerkiksi sopisi
Hieno ja loistavaa, että vene toimii noin hyvin!
Erityisesti hyvä ja täsmällinen reagointi
trimmeihin lämmitti tulevan innokkaan
Polarispurjehtijan mieltä. Itsellä on ollut
aavistus, että alta 6 m/s kryssissä saattaa
Polariksessa olla kivasti potentiaalia.
Aloitin omassani muuten pienen sisustusrempan.
Suurimpana syynä oli, että rustiraudat on
kiinnitetty tässä yksilössä laipioihin, ja ne
olivat varsin arveluttavassa kunnossa. Vaihdoin
laipparit vahvempiin ja samaan syssyyn uusitaan
sisustusta muutenkin hiukan mukavamman oloiseksi.
Kustannustahan siitä toki tulee, mutta "aihion"
sain kuitenkin tosi mukavaan hintaan.
Vesillelasku on varmaan kesäkuun toisella
viikolla. Tarkoitus olisi veneeseen rauhassa
tutustuen seilailla rauhassa täällä Turun
saaristossa. Ehkäpä loppukesästä voisi osallistua
johonkin paikalliseen, ei-niin-verenmaku-suussa,
kisaan, saisi hiukan perspektiiviä. LYS luvusta
ei minulla ole varmaa tietoa, jostain kuulin ,
että olisi 1,08. Onko sinulla?
Ehdotuksesi ajatusten vaihdosta ynnä muusta
toiminnasta Polaris-tyyppien kesken kuulostaa
hyvältä.
Montakohan ko. venettä mahtaa Suomessa olla, vai
ollaanko me suurinpiirtein ainoat
Polarisomistajat?
Tallinnassa näitä paateja oli viime kesänä sen
verran runsaasti, tuli tässä mieleen, että
mikäli webbisivut tms. mahdollinen postitusryhmä
saadaan aikaan voisi olla järkevää yrittää saada
kontaktia myös virolaisiin kollegoihin.
Olisi múkava ja hyödyllistä jatkaa tätä
keskustelua vielä jatkossakin. Palaan viimeistään
ensipurjehdukseni jälkeen!
Kyllä Polariksia ymmartääkseni on ympäri Suomea
useita veneitä. Itse en todennäköisesti Turun
saaristoon kerkiä, mutta kyllä silläkin alueella
niitä varmasti on useita! Kaikilta kiireiltäni
tuskin joudan webbitouhuun mukaan, mutta jospa
jostain löytyisi joku TODELLA aktiivinen vetäjä...
Mittalukua en (toistaiseksi) tiedä, täytyypä
yrittää ottaa selville, tai sitten mittauttaa vene
uudestaan.
Sisustusta itsekin ajattelin ehostaa, mutta päätin
siirtää vielä vuodella -parilla.
Kokemukset kiinnostavat aina ja tämähän on mainio
kanava niiden välittämiseen, jotan eipä muuta, kuin
suotuisia tuulia!
Tuoreena Plariksen omistajana olen mielenkiinnolla
seurannut keskustelujanne. "Paljon kokeneen"
kanssa olen monessa asiassa samaa mieltä ja
kokemukset veneestä ovat olleet samantapaisia.
Trimmiä en nyt niin hirveästi menisi kehumaan,
mutta hyvinhän tuo tuntuu kulkevan, kun tuuli
pysyy alle 8-metrin. Avotuulella tumtuu melko
helposti mutkittelevan, joten tarkkana pitää olla
ainakin juuri yli 8-metrin keleillä. Maston trimmi
tuntuu myös olevan hankalaa. Ehdotus Polaristen
yhteistoiminnasta tuntuu hyvältä idealta,
mahdollisesti vaikka kerho tms. Vaikka minullakaan
ei moiseen olisi juurikaan aikaa, ajattelin, että
voisin sen verran kartoittaa tilannetta, että
avasin sähköpostiosoitteen veneen nimellä, johon
halukkaat voivat lähetellä kommentteja. Osoite on
"[email protected]" Itse purjehdin pääasiassa
Turun saaristossa, joten todennäköisesti joskus
"törmätään". Purjenumero on FIN 8552. Ottakaapa
yhteyttä, niin katsotaan saadaank
Mistä löytyisi lisätietoa...kuvia tms.
veneestä ??
Polariksesta on testi Vene-lehdessä vuonna -95
Numeroa en varmuudella muista, mutta saattoi olla
8/95. Testissä oli uusin, itsenäisessä Virossa
tehty malli, joka poikkeaa jonkin verran
esim.istuinkaukalon ja kajuutan osalta vanhemmasta
venäläisten tekemästä. Valmistuspaikka Tallinnassa
oli sama, eli "Tallin Sportilaivatehas" myöhemmin
"Navico". Testissä on muistaakseni sen aikaisen
maahantuojankin osoitetiedot, joita voinee jotenkin
jäljittää tarkemman tiedon saamiseksi. Testi
sinällään on melko onneton: Vastakkain on jo yhden
kesän trimmattu Vital-26, joka on selvästi suurempi
ja tehokkaampi vene ja juuri Tallinnasta tuotu
Polariksen prototyyppi, josta puuttui mm.
skuuttipisteet pienelle fokalle, eivätkä onnettomat
testaajaraukat osanneet nostaa fokan etukulman
kiinnitystä esim sakkelilla, tai narunpätkällä sen
vertaa, että skuuttipiste olisi edes suurinpiirtein
siirtynyt oikeaan paikkaan. Testin kuvista näkee
hyvin, että näin olisi ollut mahdollista tehdä.
Mikäli venettä olisi vielä purjehdittu pikku
genoalla, olisi tulos ollut lähempänä realistista.
Skuuttasivat sitten fokan VARVASLISTAAN ja
valittavat, ettei luovi! ELI:Suhtaudu testiin
varauksella!
Muuta tietoa tai kuvia ei tietääkseni ole
julkaistu.