A A 19.2.2008 0:01
Kuva: Mauri Ratilainen
Oikeusministeri Tuija Brax haluaa selvittää, soveltuuko talousrikollisille ollenkaan ehdollinen vankeustuomio.
Talousrikollisuus kukoistaa ja voi hyvin Suomessa. Vaikka talousrikostorjunta sai edellisen hallituksen aikana reilusti uusia vakansseja, niin tutkijat uhkaavat tukehtua työhönsä. Tutkinta on työlästä ja se vie paljon aikaa. Karrikoidusti voidaan sanoa, että viranomaiset joutuvat lusimaan juttunsa parissa jopa pitempään kuin teosta vankeuteen tuomitut rikolliset.
Voi myös perustellusti kysyä, ovatko langetetut rangaistukset liian lieviä. Esimerkiksi veropetoksiin ja muihin verorikoksiin syyllistyneet selviävät useimmiten sakoilla tai ehdollisella vankeustuomiolla (HS 17.2.). Vankilatuomion saa vain aniharva talousrikollinen.
Rikosten ennalta estävyyden kannalta rangaistusasteikkoja tulisi koventaa. Nyt veropetoksesta, kirjanpitorikoksesta ja velallisen petoksesta voidaan tuomita sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Törkeästä veropetoksesta, törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä velallisen petoksesta voidaan tuomita vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta.
Verottajan tekemät rikosilmoitukset menestyvät huonosti tuomioistuimissa. Viime vuonna 154 tuomittua sai sakkoja, 179 ehdollista vankeutta ja 16 ehdotonta vankeutta. Ainoastaan kuudelle langetettiin yli vuoden mittainen linnatuomio. Luvut kuvastavat hyvin oikeuslaitoksen lepsua linjaa talousrikollisia kohtaan.
Ruotsissa 81-92 prosenttia törkeistä veropetoksista viime vuonna annetuista tuomioista on ollut ehdottomia vankeusrangaistuksia. Oikeusministeri Tuija Brax (vihr) ilmaisi maanantaina lehtihaastattelussa mielipiteensä rangaistuksiin. Hänen mielestään on selvitettävä, soveltuuko talousrikollisille ollenkaan ehdollinen vankeustuomio.
Niin verorikoksissa kuin muissa talousrikoksissa kysymys on yleensä suurista rahasummista. Nyt vaikuttaa siltä, että konnat suorastaan nauravat yhteiskunnalle. Rikoshyötyä ei aina saada ainakaan täysimääräisenä takaisin. Rikolliset pääsevät pälkähästä vetoamalla varattomuutensa. Samaan aikaan heillä on erilaisin omaisuusjärjestelyin varaa esimerkiksi tasokkaisiin autoihin ja asuntoihin.
Talousrikollisia kutsutaan usein valkokaulusrikollisiksi. Suuri osa heistä sellaisia onkin, mutta joukkoon ovat yhä voimakkaammin tunkeutuneet rikollisten moottoripyöräjengien jäsenet. He toimivat muun muassa rakennusalalla. Tuottoisinta bisnes on kuitenkin huumerikollisuudessa, jossa jengit ovat vahvasti mukana.
Talousrikosten kirjo nousi esille kaikessa karmeudessaan viime laman yhteydessä. Onkin luultavaa, että pitkään jatkuneen noususuhdanteen aikana on syntynyt aikapommeja, jotka räjähtäessään tekevät pahaa jälkeä
Kuva: Mauri Ratilainen
Oikeusministeri Tuija Brax haluaa selvittää, soveltuuko talousrikollisille ollenkaan ehdollinen vankeustuomio.
Talousrikollisuus kukoistaa ja voi hyvin Suomessa. Vaikka talousrikostorjunta sai edellisen hallituksen aikana reilusti uusia vakansseja, niin tutkijat uhkaavat tukehtua työhönsä. Tutkinta on työlästä ja se vie paljon aikaa. Karrikoidusti voidaan sanoa, että viranomaiset joutuvat lusimaan juttunsa parissa jopa pitempään kuin teosta vankeuteen tuomitut rikolliset.
Voi myös perustellusti kysyä, ovatko langetetut rangaistukset liian lieviä. Esimerkiksi veropetoksiin ja muihin verorikoksiin syyllistyneet selviävät useimmiten sakoilla tai ehdollisella vankeustuomiolla (HS 17.2.). Vankilatuomion saa vain aniharva talousrikollinen.
Rikosten ennalta estävyyden kannalta rangaistusasteikkoja tulisi koventaa. Nyt veropetoksesta, kirjanpitorikoksesta ja velallisen petoksesta voidaan tuomita sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Törkeästä veropetoksesta, törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä velallisen petoksesta voidaan tuomita vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta.
Verottajan tekemät rikosilmoitukset menestyvät huonosti tuomioistuimissa. Viime vuonna 154 tuomittua sai sakkoja, 179 ehdollista vankeutta ja 16 ehdotonta vankeutta. Ainoastaan kuudelle langetettiin yli vuoden mittainen linnatuomio. Luvut kuvastavat hyvin oikeuslaitoksen lepsua linjaa talousrikollisia kohtaan.
Ruotsissa 81-92 prosenttia törkeistä veropetoksista viime vuonna annetuista tuomioista on ollut ehdottomia vankeusrangaistuksia. Oikeusministeri Tuija Brax (vihr) ilmaisi maanantaina lehtihaastattelussa mielipiteensä rangaistuksiin. Hänen mielestään on selvitettävä, soveltuuko talousrikollisille ollenkaan ehdollinen vankeustuomio.
Niin verorikoksissa kuin muissa talousrikoksissa kysymys on yleensä suurista rahasummista. Nyt vaikuttaa siltä, että konnat suorastaan nauravat yhteiskunnalle. Rikoshyötyä ei aina saada ainakaan täysimääräisenä takaisin. Rikolliset pääsevät pälkähästä vetoamalla varattomuutensa. Samaan aikaan heillä on erilaisin omaisuusjärjestelyin varaa esimerkiksi tasokkaisiin autoihin ja asuntoihin.
Talousrikollisia kutsutaan usein valkokaulusrikollisiksi. Suuri osa heistä sellaisia onkin, mutta joukkoon ovat yhä voimakkaammin tunkeutuneet rikollisten moottoripyöräjengien jäsenet. He toimivat muun muassa rakennusalalla. Tuottoisinta bisnes on kuitenkin huumerikollisuudessa, jossa jengit ovat vahvasti mukana.
Talousrikosten kirjo nousi esille kaikessa karmeudessaan viime laman yhteydessä. Onkin luultavaa, että pitkään jatkuneen noususuhdanteen aikana on syntynyt aikapommeja, jotka räjähtäessään tekevät pahaa jälkeä
Vastaukset 2
Vanhimmat
85 sai tuomion joista istumaan 45... vai pieniä tuomiota.
5 vuoden tuomioita tais tulla 5 henkilölle
2-4 vuoden tuomioita tais olla toistakymmentä..
Kuka väittää, että talousrikoksista pieniä tuomioita ?
taposta saa 6 vuotta...
Syyttäjä hakee hovista kaikille vielä kovempaa, tuleeko 10 v ?
Tuomio määräytyy seuraavasti:
4 v törkeä veropetos (täys)
4 v törkeä oma veropetos (50%)
4 v törkeä kirjanpitorikos (25%)
4+2+1 = 7 maksimi, onko mielestänne 7 vuotta mutaman sadantuhannen € kusettamisesta VÄHÄN ?
lailla.
"4 2 1 = 7 maksimi, onko mielestänne 7 vuotta mutaman sadantuhannen € kusettamisesta VÄHÄN ?"
että REHELLISTEN ja UHRIEN mielestä KAIKKI tuomiot on LIIAN LIEVIÄ.