Kuinka paljon teidän 4.-6. -luokkalaiset lukevat kokeeseen? Siis monenako päivänä.
Meidän neidille kaksi päivää ei riitä, muuten numerot on luokkaa6-7. Mutta jos lukee vaikka kolmena päivänä esim. lukuaineeseen tai matikkaan kunnolla, sitten numerot jo 8-9. Hän on vain laiska lukemaan oma-alotteisesti, joten mitenkähän saisi oman motivaation ylle?
Miten saisi sen oman halun esille?
Yhdessä kyllä luemme kokeisiinkin, mutta on sellaista patistelua, että lue nyt muuten et pärjää..
Meidän neidille kaksi päivää ei riitä, muuten numerot on luokkaa6-7. Mutta jos lukee vaikka kolmena päivänä esim. lukuaineeseen tai matikkaan kunnolla, sitten numerot jo 8-9. Hän on vain laiska lukemaan oma-alotteisesti, joten mitenkähän saisi oman motivaation ylle?
Miten saisi sen oman halun esille?
Yhdessä kyllä luemme kokeisiinkin, mutta on sellaista patistelua, että lue nyt muuten et pärjää..
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jokin kiire (leikkeihin) saattaa olla syynä laiskaan lukemiseen. Tämä on meilläkin ollut harmina ennen, mutta nyt kun olemme jaksaneet vaan hoputtaa lukemaan, niin lukeminen onkin alkanut maistaa ja kun läksyt on luettu, niin aikaa jää sitten omiin leikkeihin (harrastuksiin?). Lapsella on oltava myös omaa aikaa riittävästi iltaisin ja viikonloppuisin, jotta jaksaa sitten pitkän talven. Taitaa olla melko tavallista tuon ikäisille, ainakin meillä niin kävi.
kyllä ole lukeneet kuin edellisenä päivänä/iltana :( olen kyllä painottanut että mitä paremmin kuuntelee ja opiskelee tunnilla niin se vähentää sitä kokeisiin lukua,ilmeisesti toimii,koenumerot on 7-10 riippuen aineesta.Nyt kun tyttö meni yläasteelle otin sitten porkkanat peliin :) eli kympistä kymppi aine kuin aine ja yli 8 koenumeroista vaihtelevasti 2- 5 euroon riiippuen aineesta,eli siitä mistä ei tykkää tulee paremmmin "porkkanaa" :9
että lapselle pitäisi maksaa 'palkkaa' koulunkäynnistä. Parempi olisi että vanhemmat itse lukisivat, olisivat kiinnostuneita hankkimaan tietoa. Mallioppiminen, se on hyvä.
Luokassa nämä rahaa saavat kerskuvat toisille miten paljon mistäkin saavat. Ajatelkaas miltä se tuntuu niistä, joilla ei ole varaa. Haukutaanhan pihamaalla jo siitäkin jos vaatteet on kirpparilta ostettu.
(Itse käytän kirpparia myös.) Koskaan en itse saanut rahaa koetuloksista enkä maksanut omille lapsilleni.
On keinot vähissä jos pitää lahjoa normaaliin koulutyöhön.
Opettajana olen jopa sanonut että en sitten pidä lainkaan kokeita, siinäpä loppuu kerskuminen. Ei kokeita ole pakko pitää. Todistusnumerot on lain mukaan annettava. Ei niitäkään alaluokilla.
Motiivi opiskeluun pitää mielestäni löytyä muualta.
Sinun tyylilläsi sitten pitäisi pukeutua säkkiin ja tuhkaan ettei vaan kaverille tule pahaa mieltä jos toisella on kalliimmat farkut tai kengät tai reppu . Kateuden aiheita löytyy aina. Jos jollakin on varaa maksaa koenumeroista niin so what? Jättäis ne perjantaikeppanat kauppaan, niin olis varaa antaa lapsillekin.
Meillä ei lahjota. Lapset ovat olleet aina hyviä koulussa vähemmälläkin pänttäämisellä. Minä sen sijaan palkitsen yli 9 numerot muutamalla eurolla. Tuntevatpa että ovat ansainneet jotakin itse kun saavat vitosen ysistä.
Ei tuolla tavalla voi jatkaa pitkään ja näin kehittyy vain lyhytnäköisiä tai näköalattomia aikuisia. Miten otat huomioon ne oppiaineet, joissa sitä ysiä ei tule kuten voi olla taideaineissa, liikunnassa tai muussa vastaavassa. Jos kannustaa aiot rahalla, niin silloin pitäisi ottaa huomioon myös tämä, sillä muutenhan ei lapsen hyödytä nähdä vaivaa ko. aineiden eteen. Minulla on esimerkkinä naapurin lapsi, jota myös sitten myöhemmin opetin. Iskä sanoi, että seiska on hyvä numero ja se riittää hänelle. No se riitti lapsellekin. Ei hyvä. Oma motivaationi on lähtenyt siitä, että olen aina nähnyt koulutuksen merkityksen omassa elämässäni elämänlaatua parantavana asiana ja että sitten minulla on omaa rahaa, siis omaa rahaa. Omien lasteni kohdalla helpotusta on tullut kotitöiden osalta silloin, kun luku on maistanut ja totta silloin myös lapsiemme elämä on vanhempien toimesta turvattu taloudellisesti. Lukuhaluja on riittänyt lapsillemme ja kun omaa rahaakin on ollut riittävästi, niin olemme voineet antaa lapsillemme myös huolettomat opiskeluvuodet. Näin se menee.
minun lapseni lukee kokeisiin niin monta iltaa, kuin kappaleita on. Siis joka iltana hän lukee yhden kappaleen huolellisesti läpi. Sen jälkeen hän alkaa kirjoittamaan muistiinpanoja paperille kappaleesta ( väh. 5 asiaa) ja opettelee ne kirjoittamansa asiat sitten ulkoa. Hän tekee tätä niin monta iltaa, kuin kappaleita on. Näin hän jaksaa keskittyä. Ja keskiarvo on nyt 8,9 (ennen oli 7,0 , huima parannus). Olen todella tyytyväinen hänen todistukseensa. Tätä koeluku-tapaa kannattaa kokeilla, sillä numerot parantuvat silmissä. Ainakin minun tyttärelläni on parantunut ja 8,9 on mielestäni erittäin hyvä keskiarvo. Hän on 6lk.