elikkä mulla olis tuolla paketti ferrikloridia ja multa löytyis tuolta pari kiloo kalium permangaatti sitä vaan että mä oon lukenu netistä että sitä on aikoinaan käytetty hapettimena syövytysaineen kanssa samalla tavalla kun nykyään vetyperoksidia nopeuttamaan syövytystä. kun tota kalium perm.. ei enää käytetä koska sitä ei saa mistään joten jos joku tietäis sen käytöstä ja sekotus suhteista niin apu tarpeen
Piirilevyjen syövytys/valmistus
tarttilantulinen
9748
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ostapa vielä noin 100 grammaa punaista fosforia, jos jostain
saat. Sitten hienonna kaliumpermanganaatti, sotke varovasti
fosforin kanssa ja tuikkaa tulta perään... saat sellaisen ruudin,
ettei paremmasta väliä. Tosin saattaa pamahtaa hämmennyksestäkin.
Räjähtää meinaan räyhäkkäästi tuo seos.
Oi niitä aikoja.. hyvä että mulla on vielä molemmat silmät ehjinä!
voisitteko kommentoida jotain edes niitä turhia juttuja ja aiheesta poikkeavia niin kuin yleensä tällä sivulla
Silloin kun on yksi levy ja kiireellä syövytettävänä on mulla n. 6-7dl lasipurkki johon laitettu 0,45kg ferrikloridia ja loput vettä. Suuri suinen lasipurkki. Seoksella syövyttää parikymmentä europpa1-levyä jos peittelee tyhjiä alueita teipin kanssa (ei siis syövytä). Syövyttää huoneenlämmössä tuoreliemi 3-5min (35um)ja puolisentuntia kun syövytysteho on viimesillään. Etuja on: ei tarvitse lämmitellä, tekee nättiä jälkeä, usean huopakynän jäli kestää syövytykse. haittoina: syövytkselle pyhitettävä omat astiat, syövytksen aikana astian heilutus suotavaa, levyt huuhdeltava runsaalla vedellä, syövytysliemi hyvä kipata heti käytön jälkeen takaisin säilytyspurkkiin.
Joten säilytykseen muovikanisteri ja käyttöön sopiva muoviastia.
Siksi vaan että lasiastia rikkoutuu helposti ja ferrikloria onkin todella
vaikea saada irti lattiasta tai muualta!
Tiedän, mutta jotenkin se haurastuttaa. Kaksi kertaa olen kaapin pohjan (on vieläkin) ja lattian kuurannut joten tiedän kuinka lujassa se on. Lasi särkyy joten suurta varovaisuutta sen käsittelyssä, mutta säilytyksessä se suo minulle rauhalliset yöunet.
Ongelman voi tietenkin kiertää vaihtamalla riittävän usein muovista säilytysastiaa.
http://www.springerlink.com/content/pg6602u435174858/
Sen jälkeen kun löysin tuon syövytysaineen, en ole ferrikloridia käyttänyt. Tuota ainetta saa Kouluelektroniikasta, ja sen käyttö on edullista. Blogissani on ohjeet www.elektroniikkaabytane.blogspot.com sen käytöstä.
Helpoimmalla pääsee, kun tilaa Kiinan suunnalta. 10 kpl max 10x10 sentin 2-kerroslevyjä alle 40 euroa, ei paljon kannata itse väkertää...
Pääsee pääsee, mutta kun laitteita tarvitaan usein se yksi ja pintaliitos on parempi syövyttää kuin yrittää reikälevylle. Mahdolliset suunnittelu bugit löytyvät myös jo yhdestä piirikortista. Samoin jos on olemassa jollain lailla toimiva laite saa siitä kivasti vinkkejä parempaan osien sijoitteluun lopullisen laitteen kohdalla.
Kytkentäkaaviohin pääsee joskus mielenkiintoisia bugeja esim. oli dil-kytkin joka vierekkäiset kytkimet oli samaan I/O-koipeen ja toinen kytki i/O:n linjaan ja toine -linjaan (en käsitä miksi). Molemmat yhtäaikaa päällä oikosulki virtalähteen. Eli tilanne jossa molemmat kytkimet ovat auki koiven tila asettuu ulkoisten häiriöitten mukaan. Esimerkki oli vielä oppikirjaan verrattavassa julkaisussa ja todellisesta käytännön kytkennästä.