Olen jo useamman vuoden miettinyt mitähän eräät selittämättömiksi jääneet kokemukseni ovat olleet. Ehkä tällä palstalla joku asiaan paremmin perehtynyt osaa ottaa kantaa. Olen aina yrittänyt pitää mieltä avoimena erilaisille näkemyksille todellisuudesta, joten kaikki mielipiteet ovat tervetulleita.
Ensimmäisen kerran (mitä muistan) näin jotain selittämätöntä parikymmentä vuotta sitten, kun ylä-asteikäisenä tyttönä heräsin keskellä yötä ja näin sängyn päädyssä seisovan pikkupojalta näyttävän hahmon. Väri oli harmahtava, pää iso ja jostain kumman syystä muistan piikikkäät hampaat? Jähmetyin kauhusta jollaista en koskaan ennen ole kokenut, mutta hahmo vaan tuijotti kunnes yhtäkkiä oli poissa. Näin jälkeenpäin olen miettinyt josko kyseessä olisi ollut unihavaus, varma en ole. Unta se ei ollut ja mitään ufo-juttuja en tuon ikäisenä ollut lukenut.
Tuon tapauksen jälkeen olen vuosien varrella nähnyt painajaisia, joissa näen taivaalla isoja yleensä kolmion mallisia metallinvärisiä aluksia, joilta sitten yritän unessa piiloutua. Yhdessä unessa olin hallimaisessa tilassa, jossa oli lisäkseni muitakin ihmisiä. Minua tultiin hakemaan pienempään tilaan, jossa pyydettiin käymään makuulle metalliselle tutkimuspöydälle. Jotain minulle tehtiin, en pysty muistamaan mitä. Muitakin unia olen nähnyt avaruudesta tulevista otuksista, jotka jostain kumman syystä tekevät vatsalleni(?) jotain.
Kymmenisen vuotta eteenpäin siitä, kun näin isopäisen pikkupojan, olin menossa nukkumaan, mutta en vielä ollut nukahtanut. Yhtäkkiä näin sängyn vieressä pitkän, vaalean naisen, joka ei sinänsä ollut uhkaava mutta säikähdin silti. Muistan vaan sen, että näky "esitteli" itsensä, ei ääneen vaan niin, että kuulin sanat mielessäni ihan kirkkaasti. Nimenkin sanoi, mutta sitä en muista. Olin ihan shokissa ja 100% hereillä. Sitten näky yhtäkkiä vain hävisi. Tuonkin tapauksen jälkeen olen nähnyt noita "ufo-unia", joissa jotain tehdään minulle.
Huom. Psykoottinen en ole koskaan ollut ja elän ihan normaalia elämää. Syy miksi näistä nyt kirjoittelen tänne on siis se, että mielellään kuulisin muidenkin mielipiteitä siitä mistä näissä kokemuksissa on ollut kyse. Onko minuun yritetty jotain "kontaktia", mutta olen pelännyt liikaa ja homma epäonnistui? Nyt mielelläni tapaisin tuon vaalean naisen, jos kyse ei ollut mielikuvitukseni tuotoksesta. (Pikkupoikaa en välttämättä kyllä haluaisi nähdä uudelleen...) Kummittelua? Vai oliko kyse ehkä unihalvauksista ja hyvästä mielikuvituksesta?
Ensimmäisen kerran (mitä muistan) näin jotain selittämätöntä parikymmentä vuotta sitten, kun ylä-asteikäisenä tyttönä heräsin keskellä yötä ja näin sängyn päädyssä seisovan pikkupojalta näyttävän hahmon. Väri oli harmahtava, pää iso ja jostain kumman syystä muistan piikikkäät hampaat? Jähmetyin kauhusta jollaista en koskaan ennen ole kokenut, mutta hahmo vaan tuijotti kunnes yhtäkkiä oli poissa. Näin jälkeenpäin olen miettinyt josko kyseessä olisi ollut unihavaus, varma en ole. Unta se ei ollut ja mitään ufo-juttuja en tuon ikäisenä ollut lukenut.
Tuon tapauksen jälkeen olen vuosien varrella nähnyt painajaisia, joissa näen taivaalla isoja yleensä kolmion mallisia metallinvärisiä aluksia, joilta sitten yritän unessa piiloutua. Yhdessä unessa olin hallimaisessa tilassa, jossa oli lisäkseni muitakin ihmisiä. Minua tultiin hakemaan pienempään tilaan, jossa pyydettiin käymään makuulle metalliselle tutkimuspöydälle. Jotain minulle tehtiin, en pysty muistamaan mitä. Muitakin unia olen nähnyt avaruudesta tulevista otuksista, jotka jostain kumman syystä tekevät vatsalleni(?) jotain.
Kymmenisen vuotta eteenpäin siitä, kun näin isopäisen pikkupojan, olin menossa nukkumaan, mutta en vielä ollut nukahtanut. Yhtäkkiä näin sängyn vieressä pitkän, vaalean naisen, joka ei sinänsä ollut uhkaava mutta säikähdin silti. Muistan vaan sen, että näky "esitteli" itsensä, ei ääneen vaan niin, että kuulin sanat mielessäni ihan kirkkaasti. Nimenkin sanoi, mutta sitä en muista. Olin ihan shokissa ja 100% hereillä. Sitten näky yhtäkkiä vain hävisi. Tuonkin tapauksen jälkeen olen nähnyt noita "ufo-unia", joissa jotain tehdään minulle.
Huom. Psykoottinen en ole koskaan ollut ja elän ihan normaalia elämää. Syy miksi näistä nyt kirjoittelen tänne on siis se, että mielellään kuulisin muidenkin mielipiteitä siitä mistä näissä kokemuksissa on ollut kyse. Onko minuun yritetty jotain "kontaktia", mutta olen pelännyt liikaa ja homma epäonnistui? Nyt mielelläni tapaisin tuon vaalean naisen, jos kyse ei ollut mielikuvitukseni tuotoksesta. (Pikkupoikaa en välttämättä kyllä haluaisi nähdä uudelleen...) Kummittelua? Vai oliko kyse ehkä unihalvauksista ja hyvästä mielikuvituksesta?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Voi tehdä nimettömänä
http://www.suomenufotutkijat.fi/lomakkeet/havaintolomake.php
Olen kokenut unihalvauksen.
Kokemus oli konkreettisuudessaan kuin päivätajunnasta. Kokemukseen kuuluu täydellinen halvaus ja ahdistus joka kuitenkin laukeaa kun tajuaa ettei kyseinen näky voi olla totta ja näin voi pakottaa ajattelemalla ja liikuttamalla itseään harhasta.
Näin aikoinaan (muutama vuosikymmen sitten) myös hätkähdyttävän todentuntuista unta (kuin muistoja) tilanteesta jossa avaruudesta tullut sivilisaatio kävi taistoa lasertykein(?) ihmisten jytkytellessä hopeisia kolmiomaisia "kiitäjiä" perinteisin tykein.
Kummituksia on tullut myös kuultua ja nähtyä.
Esimerkkinä yksi tapaus. Oletko nähnyt "Abyss" elokuvan ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Abyss_–_syvyys ) ? Jos olet ja muistat siinä syvyyksissä kiemurtelevan "madon", niin eräänä yönä heräsin jostain syystä yht'äkkiä ja avatessani silmäni kasvojeni edestä oli juuri sen kaltainen "kasvollinen mato", joka vetäytyi kuin pelästyen kauemmas häviten lopulta jäljettömiin.
Harhoja tai ei, niin ainakin mielenkiintoista lisää tylsähköön arkielämään ;).
Kiitos, kun vastasit ja kerroit kokemuksistasi. Nuo minun tapaukseni voivat tosiaan olla unihalvauksiakin, nimittäin muistelen, etten pystynyt liikkumaan tai sitten olin vaan kauhusta jäykkä... Kaikki tapahtui kuin päivätajunnassa, ei ollut edes mitään katkosta näyn ja sen häviämisen välillä kuten tavallisesta unessa herätessä. Sen kauhun tunteen muistan kyllä varmasti loppuelämäni.
Osaan noista omistakin ufo-unistani on liittynyt jokin konflikti humanoidien kanssa. Osa on ollut ns. lucid dream unia eli olen unessa tiedostanut näkeväni unta. Silti (tai ehkä juuri siksi) ne ovat olleet äärimmäisen todentuntuisia ja tuntuneet kuin oikeilta muistoilta. Suurin osa tosin on ollut ihan tavallisia unia, mutta todentuntuisia nekin.
Helpottavaa tietää että on muitakin, joilla outoja kokemuksia on. Kieltämättä ne tuovat joskus ihan tervetullutta vaihtelua arkielämään:) Ja varmasti on paljon niitäkin, jotka eivät syystä tai toisesta uskalla tai kehtaa omista kokemuksistaan edes puhua.
Poimin tämän jutun tuolta aikaisemmasta ketjusta.On aivan tosi kertomus minulle itselleni sattuneesta tapauksesta.Eikä ollut unihalvaus tai muukaan sen tyyppinen.
Näin se meni:
"Kertaan vielä tapahtuneen koska en siitä vielä kaikkea ole kertonut.Elikkäs olin lähtenyt paikalliseen Ravintolaan iltaa viettämään,ennen lähtöä tuli kotona jo maisteltua omia eväitä ja kapakassa pari paukkua lisää ja voin sanoa että oli jo vauhti päällä.Muistan kuitenkin illan tapahtumat.Viimeksi olin käynyt samassa paikassa vuoden vaihteessa.Ja kyllähän tämän voisi vaikka alkoholin piikkiin laittaa.Kerron nyt kuitenkin tapahtuneen.
Ilta oli jo ehtinyt kohtuullisen pitkälle tanssiminenkin kuulunut illan ohjelmaan ueampaankin kertaa,ihan kivaa oli ollut.Sitten tupakka miehenä nikotiinin tarve tuli tyydyttää ja uloshan sitä oli mentävä sauhuttelemaan.Istuin oven vieressä olevalle jakkaralle ja pistin palamaan.Muitakin ihmisiä siinä pihassa oli, sitten huomioni kiinnittyi siinä pihassa olijoista vaalea hiuksiseen kaveriin joka samassa katsoi minuun ja tuli eteeni ja sanoi jotain.Olin kuin paikalleen naulittuna enkä voinut liikkua,hän piti minua otteessaan.Katsoi suoraan silmiin ja minä katsoin takaisin.Hän puhui minulle vaikka suu ei liikkunut.Tuli siihen sitten eräs tuttuni viereen ja sanoi minulle jotain,puhetta en kuitenkaan kuullut suun liikkeet näin.Yritin sanoa tälle kaverilleni että näkeekö hän tuon henkilön edessäni,puheeni kuitenkin häpyi jonnekin eikä hän kuullut minua.Samalla tämä vaalea kaveri rypisti kulmiaan ja oli poissa.Jonka jälkeen puhekykykin palautui ja kysyin uudestaan oliko hän nähnyt edessäni ketään ja vastaus oli kielteinen.Silloin en vielä ollut kovin ihmeissäni tapahtuneesta, jälkeenpäin sitten vasta.Jos vielä kuvailen tätä tapamaani niin hänellä oli pitkät vaaleat suorat hiukset ylettyen korvien alapuolelle,leikkaus melko suora,asuna punainen(ehkä villapaita tai sen tyyppinen jossa pyöreä kaula aukko sitten sen alla vaalea aivan kuin poolopaita joka näkyi valkoisena renkaana kaulassa ja ehkä tummat housut.Suhteellisen laiha semmoinen sirotekoinen ja käytös hyväntahtoinen.Siitä kommunikoinnista en muista mitään.
Pitkään harkitsin kertoako tästä tapahtuneesta kaiken ja nythän se on sitten kerrottu,en usko tästä itselleni haittaa olevan.Saattaahan se olla että jollain on samanlaisia kokemuksia.Sen vielä sanon että kyllä tämän voi alkoholin syyksikin laittaa en ole sen suhteen varmalla pohjalla.Jo nyt helpotti kun sain purkaa tunteitani jollekin."
Kaiken muun tuosta illasta muistan mutta mitä tuossa kohtaamisessa tapahtui niin sillä kohtaa on aukko muistissa.
Itselläni oli unihalvauksen tyyppinen kokemus parikymmentä vuotta sitten. Kirjoitin siitä aiemmin SUTin palstalle ja kopioin sen nyt tähän:
Olin nukkumassa yksin kotonani. Havahduin siihen että sängyn päädyssä seisoo kaksi hahmoa joista toisen olin tunnistavinani hiljattain kuolleeksi henkilöksi, koin tilanteen jotenkin uhkaavana. Olen lapsesta asti pystynyt herättämään itseni painajaisesta tai unen mentyä muuten "liian jännäksi", nyt se ei onnistunut. Tilanne kesti oman aikansa ja lopulta pääsin hereille, nukkumiset jäivätkin sen yön osalta siihen...
Vuosia myöhemmin luin unihalvauksesta ja päättelin oman kokemukseni olleen saman tyyppinen. Minulla on ollut pari ns. yliluonnollista kokemusta ja pari ufo-kokemusta joita pidän aitoina. En kuitenkaan usko että kuolleet ihmiset ottaisivat kontaktia eläviin pelotellakseen tai muutenkaan kielteisessä mielessä. Kokemuksessani oli muitakin piirteitä joista arvelin kyseessä olevan unihalvauksen. Mainitaan vielä sekin että alkoholilla, lääkkeillä tms ei ollut osuutta asiaan.
Kun ihminen on väsynyt, hän havaitsee asioita, joita virkeänä ei havaitse. Itse tulkitsen yöllisillä vessahoippuroinneilla kaikenlaisia varjohahmoja ympärilläni.
Unen rajatilakokemuksiin en ole päässyt käsiksi kuin joskus lyhyissä säpsähdyksissä, jolloin katkennut uni on sekunnin osia jatkunut sängyn vieressä olleessa hahmossa. Tuosta jälkiunihahmosta en ole saanut yksityiskohtia.
Ketjun aloittajalle kysymys: olitko kuullut tai lukenut tarinoita ufosieppauksista ennen kuin aloit itse kokea kertomiasi tapahtumia aluksista ja tutkimuspöydistä?
Varma en ole, mutta muistaakseni en ollut lukenut mitään abduktioista ennen tuota tutkimuspöytäunta, mutta on silti mahdollista, että jostain olen voinut kuulla asiasta. Kuitenkin abduktio- ja ufokokemuksista on medioissa ollut jonkin verran juttua. Voi olla, että nuo jo unohtuneet jutut ovat jääneet elämään omaa elämäänsä alitajunnassa ja tulleet sitten esiin unessa. En siis pidä sitä mahdottomana, vaikka en tietoisesti muista aiheesta lukeneeni tai kuulleeni.
Näin jälkeenpäin ajatellen nuo näkemäni hahmot muistuttivat ns. harmaita ja nordic-rodun edustajia. Tosin tapahtumien aikaan en ollut kuullut kummastakaan. Tai voihan olla niinkin, että olin kuullut, mutta unohtanut ja myöhemmin alitajunta käytti kuultua ja luettua materiaalina.
Tuli vielä mieleen, että pikku-tyttönä, alle kouluikäisenä minulla oli vakaa usko, tai varmuus siitä, että emme ole yksin maailmankaikkeudessa. Sain muista sivilisaatioista puhumalla vanhan uskovaisen mummon kyyneliin. Tuo tuntuu vieläkin kummalta miten niin pienenä voi olla niin varma. No, yhä olen varma siitä, että elämää täytyy olla muuallakin kuin maapallolla.
Alitajunta muistaa havaintoja, joita ei päivätajuntamme muista. Sieltä syvältä ne monet unet ja oudot kokemukset lähtevät.
Havaintosi vain muistuttivat kovin paljon alan yleistä tarustoa, mikä tosin ei vähennä niiden omakohtaisuutta ollenkaan.
Vaikea sanoa varmasti oletko nähnyt unta vai onko sinulle tehty ns. mielensieppaus jossa näet ja koet asioita jotka näytetään sinulle signaalina aivoihin. Tuolloin he olisivat olleet siinä jossain lähellä aluksen kanssa. Mielestäni ilmiötä ei kannata pelätä se voi olla psyykkisesti voimakas mutta parempi ajatella kokeneensa ufo-ilmiön ja piste. Jos alkaa kuvittelemaan tuosta kaikenlaista mennään pahempaan suuntaan.
Pystyn kyllä kontaktihenkilönä lähettämään heitä lääketieteelliseen tehtävään ja heillä on keinoja selvitellä mitä on tapahtunut. Tuskin he sitä sinulle suoraan tulevat kertomaan ja näiden hoitojen idea on että potilas harvoin kokee niistä mitään muuta kuin paranemista, tosin tämä olisi vain tutkimus.
Jos olet kiinnostunut niin mailaa minulle [email protected] niin vaihdamme muutaman sähköpostin.
Kanavoin sitten vastuksen heiltä sinulle. Nähdä minun ei sinua tarvitse.
Nämä tulijat sitten muistuttavat tuota kuvaamasi naista, mutta pysyvät piilossa.
Yleensä kontaktia, ainakaan pysyvää ei oteta ihmiseen joka pelkää liikaa.
Jos voitaa pelon voivat ottaa, itselläni on ollut kontakti nyt yli kymmenen vuotta.
Mielestäni unihalvaus on tila jossa ei voi liikkua nukkumisen jälkeen vaikka heräsi.
Matti
unen ja valvetilan häiriö, unihalvaus,isopäinen poika on epämuodostunut unikuva, koska unen ja valvetilan tajunta on häiriintynyt siinä tilanteessa
mikäli kokemukset jatkuvat säännöllisesti ja vaikuttavat fyysiseen toimintakykyyn, kannattaa poissulkea mm orgaaniset syyt: epilepsia tms.
Mikäli tapahtumat jatkuvat, aiheuttavat selkeää ahdistusta ja pelkotiloja suosittelen tutustumista kansainväliseen abduktiotutkimukseen.
Mikäli kehoon ilmestyy outoja ruhjeita, mustelmia tms, nappaa valokuvat.
Suhtaudu krittisesti tietoon, jossa joku kertoo voivansa vaikuttaa olentojen toimintaan abduktiotilanteissa ja tiedon sisältöön.
Arvioi tapahtumien todenperäisyys pohjautuen omiin todellisiin tuntemuksiin sekä etsi mielestäsi luotettavaa vertaistukea, jossa voit pohtia tapahtuman luonnetta avoimesti, ilman siihen liittyvää etiologista ohjailua.
Ja ennenkaikkea, jatka normaalia elämääsi niin hyvin kuin voit. Vaikuta tärkeäksi kokemiisi asioihin vielä ponnekkaammin kuin ennen.