Riskitekijät

Voin omasta kokemuksesta sanoa, että teoriasi ei pidä paikkaansa. Elin vuosikausia suurkuluttajana, mutta samanaikaisesti kuntoilin runsaasti ja säännöllisesti, söin lisäravinteita, hoidin työni esimerkillisesti ja muistin soittaa mummolle kerran viikossa.... Kulissia voi pitää yllä jonkin aikaa - kukin oman sietokykynsä mukaisesti. Minulla sitä kesti melkein kymmenen vuotta, kunnes masennukseen sairastuminen, avioero, talousvaikeudet sekä ongelmat työpaikalla tekivät lopun itsepetoksesta. Mikään noista mainitsemistani asioista ei ole fysiologinen sairaus, mutta yhdessä ja erikseen, erilaisine seurannaisineen ne lyhentävät elinikää huomattavastikin.

Terveelliset elämäntavat eivät myöskään suojele tapaturmilta tai maksakirroosilta ja ennen kaikkea niiden avulla ei voi suojautua alkoholismilta, jonka jatkuva juominen voi laukaista.

Juopon riskejä, joita ei voi terveellisillä elämäntavoilla poistaa, ovat myös tapetuksi/hakatuksi ja/tai ryöstetyksi tuleminen, kaatuileminen, auton/junan/traktorin/moottoripyörän jne. alle jääminen, kolarin ajaminen, hankeen paleltuminen, hukkuminen, putoileminen eri korkeuksilta eri alustoille, alkoholimyrkytys, myrkkyviinan juonti, oksennukseen tukehtuminen jne. Itsemurhalla uhkailu on myös yleistä osalla professionaaleista ja luulen, että jotkut ovat sen vastoin parempaa tietoaan tehneetkin. Monikin juoppo on herännyt ja saanut tietää tappaneensa kaverinsa, puolisonsa, tai täysin tuntemattoman; tällainen vaikuttaa merkittävän huonontavasti elämänlaatuun ja sosiaaliseen asemaan.

En oikein jaksa uskoa sellaisia kirjanpitäjäjuoppoja löytyvänkään, jotka kovassa menossa jaksaisivat tai muistaisivat miettiä muuta ravintoa tai liikkumista.