Akkukapasiteetti

Kyllä tuota kapasiteettia pitäisi ladata pidempään kuin 2-3 tuntia. Itsellä tällä hetkellä 4x180 kahdet aurinkopaneelit riittää kevyesti viikoksi, jolloin käytössä sähköjääkaappi, tarpeen mukaan ilmastointi, valot ym. Tutka tietysti pois päältä

Meillä on 300 Ah akkupankki hupipuolelle, akkujen ikä 5v, asensin v2010 Battery monitor laitteen ( Aquastore 169.-€) mittaamaan todellisen kulutuksen / latauksen. Latasin maasähkön kautta, parin vuorokauden ajan, akuston täyteen ja nollasin laitteen, yllätys olikin kun noin 100 Ah oli kulutettu niin akuston lepojännite ( tarkastettu kahden tunnin "tasauksen" jälkeen, nolla kuorma tilanteessa) oli 12,0V mikä käytännössä tarkoittaa että akut ovat "tyhjät".
Ts 300 Ah kapasiteetti on tänään 100 Ah, mainittakoon että kerran kun vene jäi rantaan jätin vahingossa pääkytkimen avaamatta ja lepojännite putosi noin 11 Volttiin mikä tarkoittanee pysyvää "vammaa", tosin tälläkin kapasiteetilla menee kohtuudella 2vrk ja varsinkin nyt kun kaikki valaistus LED tekniikalla.
Viestiketjun aloittajalle vinkkinä että ei välttämättä enään 220Ah tallessa....

Mitattua tietoa kirjoitti:

Meillä on 300 Ah akkupankki hupipuolelle, akkujen ikä 5v, asensin v2010 Battery monitor laitteen ( Aquastore 169.-€) mittaamaan todellisen kulutuksen / latauksen. Latasin maasähkön kautta, parin vuorokauden ajan, akuston täyteen ja nollasin laitteen, yllätys olikin kun noin 100 Ah oli kulutettu niin akuston lepojännite ( tarkastettu kahden tunnin "tasauksen" jälkeen, nolla kuorma tilanteessa) oli 12,0V mikä käytännössä tarkoittaa että akut ovat "tyhjät".
Ts 300 Ah kapasiteetti on tänään 100 Ah, mainittakoon että kerran kun vene jäi rantaan jätin vahingossa pääkytkimen avaamatta ja lepojännite putosi noin 11 Volttiin mikä tarkoittanee pysyvää "vammaa", tosin tälläkin kapasiteetilla menee kohtuudella 2vrk ja varsinkin nyt kun kaikki valaistus LED tekniikalla.
Viestiketjun aloittajalle vinkkinä että ei välttämättä enään 220Ah tallessa....

Lue lisää

Tuokin näkökohta oli ensimmäistä vastausta kirjoittaessa mielessä. Akkujen kerrottiin kuitenkin olevan agm-akkuja, joita ei vielä ole ollut käytössä niin pitkään, että voisivat olla ainakaan pitkän iän pilaamia. Toki nekin saa käyttämällä piloille lyhyessäkin ajassa, vaikka sietävätkin tavallista akkua paremmin syväpurkauksia. Omat kokemukset agm:stä ovat toistaiseksi hyvät.

Mitattua tietoa kirjoitti:

Meillä on 300 Ah akkupankki hupipuolelle, akkujen ikä 5v, asensin v2010 Battery monitor laitteen ( Aquastore 169.-€) mittaamaan todellisen kulutuksen / latauksen. Latasin maasähkön kautta, parin vuorokauden ajan, akuston täyteen ja nollasin laitteen, yllätys olikin kun noin 100 Ah oli kulutettu niin akuston lepojännite ( tarkastettu kahden tunnin "tasauksen" jälkeen, nolla kuorma tilanteessa) oli 12,0V mikä käytännössä tarkoittaa että akut ovat "tyhjät".
Ts 300 Ah kapasiteetti on tänään 100 Ah, mainittakoon että kerran kun vene jäi rantaan jätin vahingossa pääkytkimen avaamatta ja lepojännite putosi noin 11 Volttiin mikä tarkoittanee pysyvää "vammaa", tosin tälläkin kapasiteetilla menee kohtuudella 2vrk ja varsinkin nyt kun kaikki valaistus LED tekniikalla.
Viestiketjun aloittajalle vinkkinä että ei välttämättä enään 220Ah tallessa....

Lue lisää

Tieto lisää tuskaa, eli lyijyakun käytettävissä oleva kapasiteetti on varsin kaukana nimellisestä. Ja vähän kun akku vanhenee, puhumattakaan että "pikavanhenee" alijännitteiseksi jääneenä, niin noin kolmasosa nimellisestä kapasiteetistä on realistinen purkuvara. Mutta pitää kuitenkin muistaa että varatessa tilanne on toinen, varaat edelleen sitä nimellisen kokoista akkua, ja se kestää.

Täällä käytiin keväällä hurjaa kädenvääntöä tuosta Vattery monitor laitteen tarpeellisuudesta. Itse ostin ja nyt tiedän paljon enemmän. Muunmuassa eron 3 vuotta vanhan ja tänä keväänä ostetun akun välillä. Saman merkkiset mutta vanhemmasta on kadonnut kapasiteettiä yllättävän paljon.

Tuollainen metanolilla toimiva polttokenno kuulostaa kiinnostavalta.

Onko jollakulla käytännön kokemusta polttokennosta veneessä?

Kuinkahan kestävä se on, kuinka pitkälle ajalle investoinnin voisi olettaa riittävän? (ruostuuko puhki)

Mitkä mahtaa olla paloturvallisuus- ym. riskit? Pitääkö asentaa tuuletettuun tilaan? Pakoputki varmaan tarvitaan?

38 kirjoitti:

Tuollainen metanolilla toimiva polttokenno kuulostaa kiinnostavalta.

Onko jollakulla käytännön kokemusta polttokennosta veneessä?

Kuinkahan kestävä se on, kuinka pitkälle ajalle investoinnin voisi olettaa riittävän? (ruostuuko puhki)

Mitkä mahtaa olla paloturvallisuus- ym. riskit? Pitääkö asentaa tuuletettuun tilaan? Pakoputki varmaan tarvitaan?

Lue lisää

Minulla on useamman vuoden kokemus. Pitkäaikaisesta kestosta en osaa sanoa vielä mitään. Näitä on myyty veneisiin jo kymmeniä ja suuriin asuntoautoihin myös (niillä kun on samantapainen ongelma jos auto ei liiku, tosin jääkaappi eli suurin kuluttaja toimii siellä yleensä kaasulla).
Asennusohjeissa käsketään laittamaan normaalit 100 mm letkut sekä sisääntulevalle ilmalle että lähtevälle ilmalle. En ole kuullut kenenkään niin tekevän mutta asennuspaikasta riipppuen sekin saattaa tietysti onnistua ja on varmempi ratkaisu. Itselläni laite on perän ulkoa (päältä) aukeavassa säilytystilassa ilman letkuja. Jos on oikein kuuma ja seisomme (luonnon)satamassa olen joskus pannut säilytystilan luukun raolleen, muuten en ole havainnut että laite olisi kuumentanut ympäristöään liikaa. Jos niin tapahtuu laite sulkee itse itsensä.
Laitteita ja metanolia saa mm Marnelasta, alla linkki asuntoautotarvikeliikkeeseen.
http://www.netticaravan.fi/tarviketori/?ID=3458
Huomaa, että Wattimäärät näyttävät pieniltä mutta kun laite käy tarvittaessa 24 h se tuottaa kuitenkin aivan eri tavalla kuin aurinkopaneeli tai muu sääoloista riippuvainen laite.
Laitteen asentamisen jälkeen ei ole tarvinnut sähkön riittävyydestä huolta kantaa.

Ei saa akkua tosiaan täyteen 2-3 tunnissa, mutta jonnekin 70-80% paikkeille kylläkin. Eiköhän tyhjä 220 Ah akku ota 50-100 A aika pitkään, jos on ehjä ja laturissa riittää puhtia.

Mulla on 100 Ah hupiakku ja 35 A laturi koneessa. En ole virtoja mittaillut, mutta tyhjähköllä akulla menee puolisen tuntia siihen, että latausjännite nousee normaalitasolle oli jonnekin 14,2 V paikkeille. Alussa se on jopa alle 13 V, kun laturissa ei ole puhtia enempään.

Joakim_ kirjoitti:

Ei saa akkua tosiaan täyteen 2-3 tunnissa, mutta jonnekin 70-80% paikkeille kylläkin. Eiköhän tyhjä 220 Ah akku ota 50-100 A aika pitkään, jos on ehjä ja laturissa riittää puhtia.

Mulla on 100 Ah hupiakku ja 35 A laturi koneessa. En ole virtoja mittaillut, mutta tyhjähköllä akulla menee puolisen tuntia siihen, että latausjännite nousee normaalitasolle oli jonnekin 14,2 V paikkeille. Alussa se on jopa alle 13 V, kun laturissa ei ole puhtia enempään.

Lue lisää

Puolisen tuntia siihen, että jännite on noussut 14,2 paikkeille... Jolloin latausvirta on jo pudonnut aika paljon.
Kokeileppa runsaasti virtaa (semmmosen 50A) antavalla akkulaturilla, että kauanko se akku ottaa yli 10 ampeeria 14 voltin jännitteellä ja kuinka paljon se silloin oikeastaan ottaa. Ei tyhjäkään akku ota kovin pitkään.

Nämä isot n.s. pikalaturit, joilla autonakkujakin voi ladata nopeasti, toimii jännitettä rajusti nostamalla. Ihan normaalia on, että kun vähän suurempaavirtaa halutaan, niin jännite nostetaan tuonne 18 voltin tuntumaan. Tällöin se on joko aikakytkimen takana tai sitten manuaalisesti valvottuna.

Mulla on 240 hupiakusto ja 35 A laturi. Ei toivetta saada koneella ladattua täyteen. Ja käytännössä olen myös siirtopurjehduksilla tänäkin kesänä todennut, että 6 tuntia vuorokaudessa (kahdessa 3 tunnin erässä) ei riitä pitämään akkuja edes puolillaan, saatikka lataamaan niitä täyteen. Ja tämä korostuu, kun kulutus on samaan aikaan päällä (ja niinhän se yleensä aina on). Ilman älykästä lataussäädintä, ei se moottorin laturi tiedä sitäkään, että sen tuottamasta 10-15 ampeerista menee samaan aikaan 5-10 ampeeria itseasiassa kulutukseen ja vaan se loppuosa akun lataukseen.

Alkuun auttaisi eds se, että akulta otettaisiin erillinen sense-piha laturille. Nythän se laturi mittaa jännitettä siitä laturin päästä latauspiuhaa. Pitkä piuha akustolle, samanaikainen suurehko kulutus ja ehkä yksi huono liitos matkalla saa aikaan sen, että jännite akun navoissa on jotain muuta kuin laturin lähtönavassa.

sentään. N 60% purettu 700Ah akku ottaa alussa virtaa 120A - yli 100A vielä puolen tunninkin päästä - eikä jännite ole ihan alussa kuin 12.80V. 3h ajonkin jälkeen menee vielä tuollaiset 60-70A, jolloin jännite noussut vasta ehkä 13.8V:iin. Ilman mitään älysäätimiä siis.

ihan noin kirjoitti:

sentään. N 60% purettu 700Ah akku ottaa alussa virtaa 120A - yli 100A vielä puolen tunninkin päästä - eikä jännite ole ihan alussa kuin 12.80V. 3h ajonkin jälkeen menee vielä tuollaiset 60-70A, jolloin jännite noussut vasta ehkä 13.8V:iin. Ilman mitään älysäätimiä siis.

Lue lisää

Jääkaappi on ihan tavallinen kompressorimalli, joka käy silloin tällöin ja kuluttaa 5ampeeria käydessään. Lämmitin on uusi Safire, jonka pitäisi olla vähän virtaa kuluttava. Osa valaistuksesta on jo ledejä ja loputkin vaihtuu talven aikana. Varastosta löytyy 60ampeerin 3-portainen laturi, joka myös ruuvataan talvella paikoilleen.
Starttiakkuna on 55ah punainen Optima, joka käynnistää iloisesti 29hv:n Volvon. Hupiakku on hankittu 5/2010, joten se on melkein uusi.
Minulla on akkumonitori veneessä mistä näen volttimäärän,toiminta-ajan,kulutuksen sekä varauksen prosenttimäärän. Itse en päästä akkua alle 65-70%:n, jolloin jännite on noin 12.1-12.2 volttia.

ihan noin kirjoitti:

sentään. N 60% purettu 700Ah akku ottaa alussa virtaa 120A - yli 100A vielä puolen tunninkin päästä - eikä jännite ole ihan alussa kuin 12.80V. 3h ajonkin jälkeen menee vielä tuollaiset 60-70A, jolloin jännite noussut vasta ehkä 13.8V:iin. Ilman mitään älysäätimiä siis.

Lue lisää

..on hiukka eri jutttu kuin 240 Ah. Ja lauri ilmeisesti myös kykenee antamaan sitä virtaa paljon.
Tilanne on toinen silloin, kun veneessä on 35 A laturi ja 240 Ah akusto. Ja kaapelointi varmasti ihan eri luokkaa, jolloin ännitehäviöt kaapeleissakin on silloin ihan eri luokkaa.

Sitten yksi tekijä on se, että akun napajännite kyllä nousee myös ajan funktiona jonkin verran. Käytännössä siis siten, että latauksessa olevan akun napajännite ei ole riippuvainen vain siihen jo ladatusta kapasiteetista. Tällöin isolla laturilla saadaan alussa puskettua enemmän virtaa kuin pienellä, mutta jonkin ajan kuluttua ero tasaantuu laturin koosta riippumattomaksi.

Selvennän tuota vielä: Kun isolla laturilla on ladattu puolisen tuntia (ehkä jopa sillä 100 A:n virralla, niin latausvirta pienenee, koska akun napajännite on jo noussut jonkin verran. Kun samaa akustoa ladataan paljon pienemmällä laturilla, niin silloinkin käy sama: runsaan puolen tunnin kuluttua latausvirta pienenee (siitä 30 Ampeerista) koska akuston napajännite on noussut.

Olen rakentanut kymmenisen vuotta mökille sähköjärjestelmää, jossa on aurinkokennoja (isoja) tuuligeneraattori (15 A) ja aggregaatti (150 A, 14V). Akustoa on paljon...
Olen tehnyt tähän systeemiin myös vähän tavallista enemmän älyä. Juuri tuohon kulutuksen huomioimiseen latauksen aikana. Kun akustoa kuormitetaan vaikkapa 20 ampeerilla, ei napajännite paljoa notkahda, eikä laturi älyä lisätä latausvirtaa, kun se ei näe sitä kulutusta. Mulla on shuntti mittamassa erikseen kulutukseen menevää virtaa ja se kompensoidaan lataustapahtumassa kokonaan. Vastaavaa kaipaisi myös veneeseen...

Kaikenkaikkiaan on veneiden latausjärjestelyt (muuten kuin maasähköllä) surkeita. Hyötysuhde on olematon. Tässä olisi paljon parannettavaa. Ja se parannus olisi edullisesti tehtävissä.

-Mika- kirjoitti:

Puolisen tuntia siihen, että jännite on noussut 14,2 paikkeille... Jolloin latausvirta on jo pudonnut aika paljon.
Kokeileppa runsaasti virtaa (semmmosen 50A) antavalla akkulaturilla, että kauanko se akku ottaa yli 10 ampeeria 14 voltin jännitteellä ja kuinka paljon se silloin oikeastaan ottaa. Ei tyhjäkään akku ota kovin pitkään.

Nämä isot n.s. pikalaturit, joilla autonakkujakin voi ladata nopeasti, toimii jännitettä rajusti nostamalla. Ihan normaalia on, että kun vähän suurempaavirtaa halutaan, niin jännite nostetaan tuonne 18 voltin tuntumaan. Tällöin se on joko aikakytkimen takana tai sitten manuaalisesti valvottuna.

Mulla on 240 hupiakusto ja 35 A laturi. Ei toivetta saada koneella ladattua täyteen. Ja käytännössä olen myös siirtopurjehduksilla tänäkin kesänä todennut, että 6 tuntia vuorokaudessa (kahdessa 3 tunnin erässä) ei riitä pitämään akkuja edes puolillaan, saatikka lataamaan niitä täyteen. Ja tämä korostuu, kun kulutus on samaan aikaan päällä (ja niinhän se yleensä aina on). Ilman älykästä lataussäädintä, ei se moottorin laturi tiedä sitäkään, että sen tuottamasta 10-15 ampeerista menee samaan aikaan 5-10 ampeeria itseasiassa kulutukseen ja vaan se loppuosa akun lataukseen.

Alkuun auttaisi eds se, että akulta otettaisiin erillinen sense-piha laturille. Nythän se laturi mittaa jännitettä siitä laturin päästä latauspiuhaa. Pitkä piuha akustolle, samanaikainen suurehko kulutus ja ehkä yksi huono liitos matkalla saa aikaan sen, että jännite akun navoissa on jotain muuta kuin laturin lähtönavassa.

Lue lisää

Virta alkaa tippumaan vasta silloin kun säädin alkaa rajoittamaan jännitettä eli jännitteen noustua sinne reiluun 14 V. Puolisen tuntia siis on mennyt kai tuo ~35 A 100 Ah akkuun, jossa ehkä 20% varausta jäljellä eli virran alkaessa tippua ollaan yli 30% tasossa. Tuskin tuo kovin nopeasti tippuu senkään jälkeen, mutta viimeiset 20% menee kyllä parin A virralla. Pitääpä joskus mitata pihtiamppeerimittarilla tarkemmin.

10 A maasähkölaturia olen mittaillut ja se kyllä antaa sen ~10 A aika pitkään vaikka ei annakaan jännitteen nousta yli 13,8 V.

Ei kaapeleissa tule kovinkaan suurta jännitehäviötä ladattaessa, kun niiden pitää kuitenkin toimia startatessakin, jolloin virta on moninkertainen. Tietysti uusilla 100 A latureilla alkaa tuollakin olla merkitystä.

Ei kai ole kovin ihmeellistä, että 35 A laturilla ei saa nopeasti 240 Ah akkustoa täyteen?

Joakim_ kirjoitti:

Virta alkaa tippumaan vasta silloin kun säädin alkaa rajoittamaan jännitettä eli jännitteen noustua sinne reiluun 14 V. Puolisen tuntia siis on mennyt kai tuo ~35 A 100 Ah akkuun, jossa ehkä 20% varausta jäljellä eli virran alkaessa tippua ollaan yli 30% tasossa. Tuskin tuo kovin nopeasti tippuu senkään jälkeen, mutta viimeiset 20% menee kyllä parin A virralla. Pitääpä joskus mitata pihtiamppeerimittarilla tarkemmin.

10 A maasähkölaturia olen mittaillut ja se kyllä antaa sen ~10 A aika pitkään vaikka ei annakaan jännitteen nousta yli 13,8 V.

Ei kaapeleissa tule kovinkaan suurta jännitehäviötä ladattaessa, kun niiden pitää kuitenkin toimia startatessakin, jolloin virta on moninkertainen. Tietysti uusilla 100 A latureilla alkaa tuollakin olla merkitystä.

Ei kai ole kovin ihmeellistä, että 35 A laturilla ei saa nopeasti 240 Ah akkustoa täyteen?

Lue lisää

Yleensä laturilta akustolle on 4mm2 tai korkeintaan 6mm2 piuha. Se on se "pullonkaula". Ja latausjännitteenmittaus on siellä laturin päässä. Paksukaan piha ei hirveästi auta, jos koko lataustapahtumaa mitataan vaan jännitteillä, niin kuin yleensä tehdään. Akulta startille onkin sitten ihan eri kokoluokkaa oleva piuha. Samat piuhat ei siis toimi ladattaessa ja startatessa.

Etippä ihan piruuttaan, että mitä tarkoittaa nelijohdinmittaus. Näissä asioissa se on ihan avainasemassa.

Mittaappas joskus tyhjällä akulla jännite-eroa sen latauspiuhan päistä. Voltin kymmenesosia löytyy ihan priimastakin järjestelmästä, vanhemmasta enemmän. Ja mikäs olikaan täyden ja tyhjän akun jännite-ero? Voltin kymmenesosista siinäkin on kyse.

Yksiselitteistä "parannusehdotusta" ei siis oikeastaan ole. Pieniä asioita sieltä täältä, mutta tärkeimpänä näkisin koneen latauskapasiteetin saaminen täyteen hyötykäyttöön... ja sre onnistuu vaan lisäämällä älyä latausjärjestelyihin..

-Mika- kirjoitti:

Yleensä laturilta akustolle on 4mm2 tai korkeintaan 6mm2 piuha. Se on se "pullonkaula". Ja latausjännitteenmittaus on siellä laturin päässä. Paksukaan piha ei hirveästi auta, jos koko lataustapahtumaa mitataan vaan jännitteillä, niin kuin yleensä tehdään. Akulta startille onkin sitten ihan eri kokoluokkaa oleva piuha. Samat piuhat ei siis toimi ladattaessa ja startatessa.

Etippä ihan piruuttaan, että mitä tarkoittaa nelijohdinmittaus. Näissä asioissa se on ihan avainasemassa.

Mittaappas joskus tyhjällä akulla jännite-eroa sen latauspiuhan päistä. Voltin kymmenesosia löytyy ihan priimastakin järjestelmästä, vanhemmasta enemmän. Ja mikäs olikaan täyden ja tyhjän akun jännite-ero? Voltin kymmenesosista siinäkin on kyse.

Yksiselitteistä "parannusehdotusta" ei siis oikeastaan ole. Pieniä asioita sieltä täältä, mutta tärkeimpänä näkisin koneen latauskapasiteetin saaminen täyteen hyötykäyttöön... ja sre onnistuu vaan lisäämällä älyä latausjärjestelyihin..

Lue lisää

Miinuskaapeli on sama ladatessa ja startatessa, mutta toki laturilta tulee oma piuha. Ainakin Yanmarin sähkökaaviossa tuo laturin piuha yhdistyy starttimoottorilla akkukaapeliin eli vain lyhyt pätkä on sitä ohutta piuhaa. Toki jotenkin pitää hoitaa latausvirta hupiakulle.

Vaikka olisi 3-4 m ja 4-6 mm2, on jännitehäviö n. 0,3 V 30 A virralla. Miinuskaapelissa on koosta riippuen enintään n. 0,1 V jännitehäviö vastaavasti. Ei tuolla ole juuri merkitystä virran suuruuteen. Sitten kun virta alkaa pienenemään, on jännitehäviökin enää kymmeniä mV.

Kyllä minulle on tuttua jännitteen mittaus omilla kaapeleilla, mutta latausjännite ei sentään ole mitään suurta tarkkuuttaa vaativaa touhua. Jos haluaa nopeampaa latausta, sen kun nostaa latausjännitettä, joka on aina kompromissi akkujen nopean latautumisen ja akkujen keston lyhentymisen kiuhuttamisella välillä. Tietysti, jos mitattaisiin akkuun menevää virtaa huomioiden kulutus, voisi hiukan järkevämmän kompromissin tehdä, mutta ero on aika olematon hyvin valitun kiinteän jännitteen kanssa ellei ajele todella pitkään akut täysinä.

dgh kirjoitti:

Jääkaappi on ihan tavallinen kompressorimalli, joka käy silloin tällöin ja kuluttaa 5ampeeria käydessään. Lämmitin on uusi Safire, jonka pitäisi olla vähän virtaa kuluttava. Osa valaistuksesta on jo ledejä ja loputkin vaihtuu talven aikana. Varastosta löytyy 60ampeerin 3-portainen laturi, joka myös ruuvataan talvella paikoilleen.
Starttiakkuna on 55ah punainen Optima, joka käynnistää iloisesti 29hv:n Volvon. Hupiakku on hankittu 5/2010, joten se on melkein uusi.
Minulla on akkumonitori veneessä mistä näen volttimäärän,toiminta-ajan,kulutuksen sekä varauksen prosenttimäärän. Itse en päästä akkua alle 65-70%:n, jolloin jännite on noin 12.1-12.2 volttia.

Lue lisää

Siis oliko tuo 1 vrk riittävyys tuohon 65-70% 12,1-12,2 V saakka? Ja onko tuo 65-70% purkauksen syvyys vai varaustila eli käytätkö kapasiteetista 30 vai 60 %? AGM-akulle 12,2 V on lähes 50% tila lepojännitteenä, jos ei ole hellettä ja pienikin kulutus tiputtaa jännitettä muutaman kymmenyksen eli noista arvoista ei oikein voi päätellä kumpaa tarkoitat.

Eikö AGM-akkua voisi hyvin purkaa ainakin 12 V lepojännitteeseen eli n. 25% varaustilaan saakka?

Mittaa mikä on kompuran käyntisuhde. Se voi olla todella suuri virtasyöppö, jos kylmäboksi on eristetty huonosti, lauhdutin ei saa tarpeeksi kylmää ilmaa tai termostaatti on säädetty liian kovalle. 50% käyntisuhteella tuo vie jo sentään 60 Ah/vrk, kun normaalimpi olisi 20-25% eli alle puolet tuosta ja oikein hyvässä tapauksessa pääsee 10-15% tasollekin.

Joakim_ kirjoitti:

Miinuskaapeli on sama ladatessa ja startatessa, mutta toki laturilta tulee oma piuha. Ainakin Yanmarin sähkökaaviossa tuo laturin piuha yhdistyy starttimoottorilla akkukaapeliin eli vain lyhyt pätkä on sitä ohutta piuhaa. Toki jotenkin pitää hoitaa latausvirta hupiakulle.

Vaikka olisi 3-4 m ja 4-6 mm2, on jännitehäviö n. 0,3 V 30 A virralla. Miinuskaapelissa on koosta riippuen enintään n. 0,1 V jännitehäviö vastaavasti. Ei tuolla ole juuri merkitystä virran suuruuteen. Sitten kun virta alkaa pienenemään, on jännitehäviökin enää kymmeniä mV.

Kyllä minulle on tuttua jännitteen mittaus omilla kaapeleilla, mutta latausjännite ei sentään ole mitään suurta tarkkuuttaa vaativaa touhua. Jos haluaa nopeampaa latausta, sen kun nostaa latausjännitettä, joka on aina kompromissi akkujen nopean latautumisen ja akkujen keston lyhentymisen kiuhuttamisella välillä. Tietysti, jos mitattaisiin akkuun menevää virtaa huomioiden kulutus, voisi hiukan järkevämmän kompromissin tehdä, mutta ero on aika olematon hyvin valitun kiinteän jännitteen kanssa ellei ajele todella pitkään akut täysinä.

Lue lisää

Kun veneessä on erilliset starttiakku ja hupiakusto, niin ei se hupiakun latauspiuha mene laturilta startille. Yleensä konehuoneessa on jakodiodi (tai rele tms) ja siitä menee hupiakustolle oma piuha, ja yleensä vielä sähköpäätaulun ja siellä olevan sulakkeen kautta. Piuhaa on pitkälti eikä se välttämättä ole paksua, liitoksia on useita ja sulakekin on jonkinasteinen resistanssi.

Kaikki edellämainittu saa aikaan sen, että jännite akun navoissa latataushetkellä on vähemmän kuin laturilla. Ja se vaukuttaa latausvirtaan, koska laturi ei tiedä millanen jännite siellä akun navoissa oikeasti vaikuttaa. Ja kun muutenkin pelkästään jännitteeseen perustuva akun lataus on hidasta, on se tällaisissa järjestelyissä pirun hidasta...

Mittamalla moni asia selviää... ja mittailu on paitsi opettavaista, myös kivaa. ;-)
Virtamittauksia ei vaan pidä yrittää tehdä millään yleismittarin virta-alueella, vaan vaikkapa milliohmin shuntilla, tai niin kuin mä teen, käyttämällä laturilta tulevaa kaapelia shunttina...

Helpointa se on tehdä niin, että tuo yhtenäisen latausjohdon molemmista päistä erilliset mittausjohdot naviskaan. Näihin on helppo liittaa tarkka millivolttimittari ja loppu on matematiikkaa.

Tyhjän akun latauskäyrä ajan ja jännitteen suhteen on aikas... mielenkiintoinen... ;-)

-Mika- kirjoitti:

Kun veneessä on erilliset starttiakku ja hupiakusto, niin ei se hupiakun latauspiuha mene laturilta startille. Yleensä konehuoneessa on jakodiodi (tai rele tms) ja siitä menee hupiakustolle oma piuha, ja yleensä vielä sähköpäätaulun ja siellä olevan sulakkeen kautta. Piuhaa on pitkälti eikä se välttämättä ole paksua, liitoksia on useita ja sulakekin on jonkinasteinen resistanssi.

Kaikki edellämainittu saa aikaan sen, että jännite akun navoissa latataushetkellä on vähemmän kuin laturilla. Ja se vaukuttaa latausvirtaan, koska laturi ei tiedä millanen jännite siellä akun navoissa oikeasti vaikuttaa. Ja kun muutenkin pelkästään jännitteeseen perustuva akun lataus on hidasta, on se tällaisissa järjestelyissä pirun hidasta...

Mittamalla moni asia selviää... ja mittailu on paitsi opettavaista, myös kivaa. ;-)
Virtamittauksia ei vaan pidä yrittää tehdä millään yleismittarin virta-alueella, vaan vaikkapa milliohmin shuntilla, tai niin kuin mä teen, käyttämällä laturilta tulevaa kaapelia shunttina...

Helpointa se on tehdä niin, että tuo yhtenäisen latausjohdon molemmista päistä erilliset mittausjohdot naviskaan. Näihin on helppo liittaa tarkka millivolttimittari ja loppu on matematiikkaa.

Tyhjän akun latauskäyrä ajan ja jännitteen suhteen on aikas... mielenkiintoinen... ;-)

Lue lisää

seilaat tällä hetkellä.

-Mika- kirjoitti:

Kun veneessä on erilliset starttiakku ja hupiakusto, niin ei se hupiakun latauspiuha mene laturilta startille. Yleensä konehuoneessa on jakodiodi (tai rele tms) ja siitä menee hupiakustolle oma piuha, ja yleensä vielä sähköpäätaulun ja siellä olevan sulakkeen kautta. Piuhaa on pitkälti eikä se välttämättä ole paksua, liitoksia on useita ja sulakekin on jonkinasteinen resistanssi.

Kaikki edellämainittu saa aikaan sen, että jännite akun navoissa latataushetkellä on vähemmän kuin laturilla. Ja se vaukuttaa latausvirtaan, koska laturi ei tiedä millanen jännite siellä akun navoissa oikeasti vaikuttaa. Ja kun muutenkin pelkästään jännitteeseen perustuva akun lataus on hidasta, on se tällaisissa järjestelyissä pirun hidasta...

Mittamalla moni asia selviää... ja mittailu on paitsi opettavaista, myös kivaa. ;-)
Virtamittauksia ei vaan pidä yrittää tehdä millään yleismittarin virta-alueella, vaan vaikkapa milliohmin shuntilla, tai niin kuin mä teen, käyttämällä laturilta tulevaa kaapelia shunttina...

Helpointa se on tehdä niin, että tuo yhtenäisen latausjohdon molemmista päistä erilliset mittausjohdot naviskaan. Näihin on helppo liittaa tarkka millivolttimittari ja loppu on matematiikkaa.

Tyhjän akun latauskäyrä ajan ja jännitteen suhteen on aikas... mielenkiintoinen... ;-)

Lue lisää

Kaksoisakkusyteemejä on monenlaisia ja toisissa akut ovat alle metrin päässä koneesta ja toisissa jopa 5 m päässä. Jakodiodi tai -rele tms. systeemi voi olla missä vaan akkujen ja laturin välillä tai latureita voi olla kaksikin. Mun veneessä on latausrele, joka kytkeytyy latausvalon sammuessa. Rele on akkujen vieressä ei siis koneehuoneessa. Pitää katsoa miten latauspiuha tulee releelle ja miten paksu se on. Releeltä hupiakulle on selvästi alle metri.

Virran voi tosiaan mitata akkukaapelista. Tuollaisen systeemin suunnittelin jo lähes kymmenen vuotta sitten ja nyt on piirilevy ja osat valmiina. Kunhan joskus ehtisi kokoamaankin vielä. Ainoa vika on kuparin vastuksen suurehko lämpötilariippuvuus ja lisäksi mittauskytkennät pitää tehdä huolella, jotta mittaa tosiaan vain kaapelin jännitehäviötä. Kyllä tuossa joutuu menemään kymmeniin mikrovoltteihin, jos haluaa saada kunnon tarkkuutta.

Kertaluonteiset mittaukset on mukava tehdä pihtiamppeerimittarilla. Noita saa nykyään 50 € hintaluokassa. Todella näppärä peli!

Mitä vikaa on jännitepohjaisessa latausmenetelmässä? Mitä muita vaihtoehtoja on? Hienoimmatkin systeemit ovat yleensä samoja kuin simppeli jänniterajoitus aina siihen saakka kunnes akku alkaa olla täysi eli on ajettu koneella tuntikausia. Oleellisinta on, että jännite on sopiva latauksen loppuvaiheessa, jolloin virta alkaa olla jo pieni ja jännitehäviöillä ei ole enää merkitystä.

Syksyseilaaja kirjoitti:

seilaat tällä hetkellä.

Ajoin tänään Kaivarista kirkkonummen Linlohon. Rakeita tuli vaakatasossa jo puolenpäivän aikaan ekan kerran. Viiden kieppeillä toistamiseen... raikasta!

Joakim_ kirjoitti:

Kaksoisakkusyteemejä on monenlaisia ja toisissa akut ovat alle metrin päässä koneesta ja toisissa jopa 5 m päässä. Jakodiodi tai -rele tms. systeemi voi olla missä vaan akkujen ja laturin välillä tai latureita voi olla kaksikin. Mun veneessä on latausrele, joka kytkeytyy latausvalon sammuessa. Rele on akkujen vieressä ei siis koneehuoneessa. Pitää katsoa miten latauspiuha tulee releelle ja miten paksu se on. Releeltä hupiakulle on selvästi alle metri.

Virran voi tosiaan mitata akkukaapelista. Tuollaisen systeemin suunnittelin jo lähes kymmenen vuotta sitten ja nyt on piirilevy ja osat valmiina. Kunhan joskus ehtisi kokoamaankin vielä. Ainoa vika on kuparin vastuksen suurehko lämpötilariippuvuus ja lisäksi mittauskytkennät pitää tehdä huolella, jotta mittaa tosiaan vain kaapelin jännitehäviötä. Kyllä tuossa joutuu menemään kymmeniin mikrovoltteihin, jos haluaa saada kunnon tarkkuutta.

Kertaluonteiset mittaukset on mukava tehdä pihtiamppeerimittarilla. Noita saa nykyään 50 € hintaluokassa. Todella näppärä peli!

Mitä vikaa on jännitepohjaisessa latausmenetelmässä? Mitä muita vaihtoehtoja on? Hienoimmatkin systeemit ovat yleensä samoja kuin simppeli jänniterajoitus aina siihen saakka kunnes akku alkaa olla täysi eli on ajettu koneella tuntikausia. Oleellisinta on, että jännite on sopiva latauksen loppuvaiheessa, jolloin virta alkaa olla jo pieni ja jännitehäviöillä ei ole enää merkitystä.

Lue lisää

Systeemejä on monenlaisia, koitin vaan kuvata yleisintä veneissä näkemääni. Ei mullakaan ole kovin paljon sitä kaapelia ja ei ole edes sitä relettä: ainoastaan yliheitin jota käytän manuaalisesti. Aloittajalla erillinen pinehkö starttiakku ja kohtuukokoinen hupiakku antavat olettaa, että kaapelia n
on enemmänkin ja välissä todennäköisesti jakodiodi.

Mittaus on aina haasteellista, siksi paras tapa onkin se ostettu millivoltin shuntti. Jännitteen alanema on pieni ja mittaus tarkka. Tai oikeastaan tärkeintä on että mittaa! Edes jotenkin, mutta luotettavalla tavalla. Pihtimittari onvarmaan kätevä, mutta kuinka tarkka se on alle 10 A:n virroilla? Ei ole kokemusta noista, sen myönnän.

Puhtaasti jännitepohjaisessa latausjärjestelyssä on vaan se huono puoli, että pienikin jännitehäviö alentaa merkittävästi latausvirtaa. Ja toisekseen se on huono hitautensa vuoksi purjeveneessä. Alkulatauksen jälkeen joutuu todella käyttämään konetta aivan liian monta tuntia, jotta virtaa akkuun menisi edes muutaman ampeerin verran ... ei siinä muuta huonoa ole.

Kun noita 2000 luvun vkioveneitä kuskailee euroopasta suomeen, sen huomaa käytännössä helposti: Maasähkölatauksen jälkeen menee 3 vuorokautta ilman koneajoa ja sitten vasta sähköt alkaa loppumaan. Kun 200 Ah:n akustolla olevan veneen konetta silloin käyttää 6 tuntia putkeen, ei sillä sähköllä pärjää vuorokauttakaan!! Ja tämä on siis sääntö, ei venekohtainen poikkeus.

Joakim_ kirjoitti:

Siis oliko tuo 1 vrk riittävyys tuohon 65-70% 12,1-12,2 V saakka? Ja onko tuo 65-70% purkauksen syvyys vai varaustila eli käytätkö kapasiteetista 30 vai 60 %? AGM-akulle 12,2 V on lähes 50% tila lepojännitteenä, jos ei ole hellettä ja pienikin kulutus tiputtaa jännitettä muutaman kymmenyksen eli noista arvoista ei oikein voi päätellä kumpaa tarkoitat.

Eikö AGM-akkua voisi hyvin purkaa ainakin 12 V lepojännitteeseen eli n. 25% varaustilaan saakka?

Mittaa mikä on kompuran käyntisuhde. Se voi olla todella suuri virtasyöppö, jos kylmäboksi on eristetty huonosti, lauhdutin ei saa tarpeeksi kylmää ilmaa tai termostaatti on säädetty liian kovalle. 50% käyntisuhteella tuo vie jo sentään 60 Ah/vrk, kun normaalimpi olisi 20-25% eli alle puolet tuosta ja oikein hyvässä tapauksessa pääsee 10-15% tasollekin.

Lue lisää

Jos kompressorissa ei ole tuuletinta, sellainen kanattaa asentaa. Tietokoneen tuuletin on halpa, helppo asentaa ja sopii usein hyvin tähän tarkoitukseen.

-Mika- kirjoitti:

Systeemejä on monenlaisia, koitin vaan kuvata yleisintä veneissä näkemääni. Ei mullakaan ole kovin paljon sitä kaapelia ja ei ole edes sitä relettä: ainoastaan yliheitin jota käytän manuaalisesti. Aloittajalla erillinen pinehkö starttiakku ja kohtuukokoinen hupiakku antavat olettaa, että kaapelia n
on enemmänkin ja välissä todennäköisesti jakodiodi.

Mittaus on aina haasteellista, siksi paras tapa onkin se ostettu millivoltin shuntti. Jännitteen alanema on pieni ja mittaus tarkka. Tai oikeastaan tärkeintä on että mittaa! Edes jotenkin, mutta luotettavalla tavalla. Pihtimittari onvarmaan kätevä, mutta kuinka tarkka se on alle 10 A:n virroilla? Ei ole kokemusta noista, sen myönnän.

Puhtaasti jännitepohjaisessa latausjärjestelyssä on vaan se huono puoli, että pienikin jännitehäviö alentaa merkittävästi latausvirtaa. Ja toisekseen se on huono hitautensa vuoksi purjeveneessä. Alkulatauksen jälkeen joutuu todella käyttämään konetta aivan liian monta tuntia, jotta virtaa akkuun menisi edes muutaman ampeerin verran ... ei siinä muuta huonoa ole.

Kun noita 2000 luvun vkioveneitä kuskailee euroopasta suomeen, sen huomaa käytännössä helposti: Maasähkölatauksen jälkeen menee 3 vuorokautta ilman koneajoa ja sitten vasta sähköt alkaa loppumaan. Kun 200 Ah:n akustolla olevan veneen konetta silloin käyttää 6 tuntia putkeen, ei sillä sähköllä pärjää vuorokauttakaan!! Ja tämä on siis sääntö, ei venekohtainen poikkeus.

Lue lisää

Mulla on ollut pari vuotta tämä:
http://www.biltema.fi/osteri/osteri.cgi?sivu=skriptisivut/index_kauppa.htm&linkki=15288.htm&tuote=15288&ryhmaid=

Taitaa olla Mastechin valmistama, mutta eipä ollutkaan enää aivan sama kuin mun. Ilmeisesti päivitetty malli.

400 A asteikolla näyttää 0,1 A resoluutiolla. Jos ei nollaa, näyttää n. 1 A nollavirralla. Nollaus onnistuu nappia painamalla, kun pihtien läpi ei mene kaapelia. Olen verrannut Fluken perinteiseen virtamittariin ja tuo on yllättävän tarkka. Muutaman amppeerin virroilla tarkkuus on nollattuna sama kuin resoluutio eli tuo 0,1 A. Isompien virtojen tarkkuudesta en tiedä muuta kuin, että manuaalissa luvataan n. 3% tarkkuus.

Tuossa nykyisessä mallissa näyttää olevan myös 40 A asteikko (mulla vain 400 ja 600 A), joten saattaa olla vielä tarkempi.

Pihtiampeerimittarin resoluutiota voi parantaa kieputtamalla johdon usean kierroksen pihtien läpi, jolloin näyttämä kasvaa kierrosten suhteessa.

Joakim_ kirjoitti:

Kaksoisakkusyteemejä on monenlaisia ja toisissa akut ovat alle metrin päässä koneesta ja toisissa jopa 5 m päässä. Jakodiodi tai -rele tms. systeemi voi olla missä vaan akkujen ja laturin välillä tai latureita voi olla kaksikin. Mun veneessä on latausrele, joka kytkeytyy latausvalon sammuessa. Rele on akkujen vieressä ei siis koneehuoneessa. Pitää katsoa miten latauspiuha tulee releelle ja miten paksu se on. Releeltä hupiakulle on selvästi alle metri.

Virran voi tosiaan mitata akkukaapelista. Tuollaisen systeemin suunnittelin jo lähes kymmenen vuotta sitten ja nyt on piirilevy ja osat valmiina. Kunhan joskus ehtisi kokoamaankin vielä. Ainoa vika on kuparin vastuksen suurehko lämpötilariippuvuus ja lisäksi mittauskytkennät pitää tehdä huolella, jotta mittaa tosiaan vain kaapelin jännitehäviötä. Kyllä tuossa joutuu menemään kymmeniin mikrovoltteihin, jos haluaa saada kunnon tarkkuutta.

Kertaluonteiset mittaukset on mukava tehdä pihtiamppeerimittarilla. Noita saa nykyään 50 € hintaluokassa. Todella näppärä peli!

Mitä vikaa on jännitepohjaisessa latausmenetelmässä? Mitä muita vaihtoehtoja on? Hienoimmatkin systeemit ovat yleensä samoja kuin simppeli jänniterajoitus aina siihen saakka kunnes akku alkaa olla täysi eli on ajettu koneella tuntikausia. Oleellisinta on, että jännite on sopiva latauksen loppuvaiheessa, jolloin virta alkaa olla jo pieni ja jännitehäviöillä ei ole enää merkitystä.

Lue lisää

Mun veneessä on laturilta startille n. 20 cm johto ja sitten latausvirta menee starttikaapeleita pitkin starttiakulle. Starttiakulta lähtee ohuempi johto latausrelelle ja sieltä hupiakulle. Tuo ohuempi näytti kuitenkin selvästi paksummalta kuin 4 mm2, luultavasti yli 6 mm2, ja pituudeltaan yhteensä n. 1 m.

Veneelle tultaessa hupiakun lepojännite (ei mitään latausta tai käyttöä viikkoon) oli 12,55 V. Latoin lämppärin päälle ja koneen käyntiin. Akkuun meni aluksi 7 A ja n. puolen tunnin päästä vielä 3 A. Starttiakkuun ei mennyt lainkaan virtaa pihtiampeerimittarin 0,1 A resoluutiolla (en mitannut heti starttauksen jälkeen). Laitoin vähän kulutusta päälle, jolloin laturilta tuli 11 A. Jännite laturilla 14,52 V ja hupiakulla 14,19 V.

Mittailin jännitehäviöitä eri väleistä tuolla 11 A virralla. Hupi- ja starttiakun välinen pluskaapeli ~30 mV, miinuskaapeli hupiakulta koneelle (sis. pääkytkin) ~80 mV, hupiakun plusnavasta startille ~90 mV ja yllätys yllätys startin ja laturin välillä ~190 mV. Tuo viimeinen vaikutti aivan liian suurelta, joten löysäsin mutterit ja heiluttelin kaapeleita ja sitten kiristin kunnolla. Tuon jälkeen 190 mv oli enää 55 mV eli nyt 11 A virralla tuli akulle yli 14,3 V ja kokonaisjännitehäviö oli n. 200 mV.

Tyhjäkäynnillä laturi ei jaksanut antaa kuin n. 7 A täydellä latausjännitteellä. 11 A kuormalla jännite tippui jo 13,5 V paikkeille.

-Mika- kirjoitti:

Systeemejä on monenlaisia, koitin vaan kuvata yleisintä veneissä näkemääni. Ei mullakaan ole kovin paljon sitä kaapelia ja ei ole edes sitä relettä: ainoastaan yliheitin jota käytän manuaalisesti. Aloittajalla erillinen pinehkö starttiakku ja kohtuukokoinen hupiakku antavat olettaa, että kaapelia n
on enemmänkin ja välissä todennäköisesti jakodiodi.

Mittaus on aina haasteellista, siksi paras tapa onkin se ostettu millivoltin shuntti. Jännitteen alanema on pieni ja mittaus tarkka. Tai oikeastaan tärkeintä on että mittaa! Edes jotenkin, mutta luotettavalla tavalla. Pihtimittari onvarmaan kätevä, mutta kuinka tarkka se on alle 10 A:n virroilla? Ei ole kokemusta noista, sen myönnän.

Puhtaasti jännitepohjaisessa latausjärjestelyssä on vaan se huono puoli, että pienikin jännitehäviö alentaa merkittävästi latausvirtaa. Ja toisekseen se on huono hitautensa vuoksi purjeveneessä. Alkulatauksen jälkeen joutuu todella käyttämään konetta aivan liian monta tuntia, jotta virtaa akkuun menisi edes muutaman ampeerin verran ... ei siinä muuta huonoa ole.

Kun noita 2000 luvun vkioveneitä kuskailee euroopasta suomeen, sen huomaa käytännössä helposti: Maasähkölatauksen jälkeen menee 3 vuorokautta ilman koneajoa ja sitten vasta sähköt alkaa loppumaan. Kun 200 Ah:n akustolla olevan veneen konetta silloin käyttää 6 tuntia putkeen, ei sillä sähköllä pärjää vuorokauttakaan!! Ja tämä on siis sääntö, ei venekohtainen poikkeus.

Lue lisää

Mikään muu ei tuo sadalla eurolla yhtä paljon kapasiteettia kuin:

http://www.yachtbits.com/sterling_power/sterling_advanced_alternator_regulator_digital_12v_only.php

Joakim_ kirjoitti:

Mun veneessä on laturilta startille n. 20 cm johto ja sitten latausvirta menee starttikaapeleita pitkin starttiakulle. Starttiakulta lähtee ohuempi johto latausrelelle ja sieltä hupiakulle. Tuo ohuempi näytti kuitenkin selvästi paksummalta kuin 4 mm2, luultavasti yli 6 mm2, ja pituudeltaan yhteensä n. 1 m.

Veneelle tultaessa hupiakun lepojännite (ei mitään latausta tai käyttöä viikkoon) oli 12,55 V. Latoin lämppärin päälle ja koneen käyntiin. Akkuun meni aluksi 7 A ja n. puolen tunnin päästä vielä 3 A. Starttiakkuun ei mennyt lainkaan virtaa pihtiampeerimittarin 0,1 A resoluutiolla (en mitannut heti starttauksen jälkeen). Laitoin vähän kulutusta päälle, jolloin laturilta tuli 11 A. Jännite laturilla 14,52 V ja hupiakulla 14,19 V.

Mittailin jännitehäviöitä eri väleistä tuolla 11 A virralla. Hupi- ja starttiakun välinen pluskaapeli ~30 mV, miinuskaapeli hupiakulta koneelle (sis. pääkytkin) ~80 mV, hupiakun plusnavasta startille ~90 mV ja yllätys yllätys startin ja laturin välillä ~190 mV. Tuo viimeinen vaikutti aivan liian suurelta, joten löysäsin mutterit ja heiluttelin kaapeleita ja sitten kiristin kunnolla. Tuon jälkeen 190 mv oli enää 55 mV eli nyt 11 A virralla tuli akulle yli 14,3 V ja kokonaisjännitehäviö oli n. 200 mV.

Tyhjäkäynnillä laturi ei jaksanut antaa kuin n. 7 A täydellä latausjännitteellä. 11 A kuormalla jännite tippui jo 13,5 V paikkeille.

Lue lisää

Tutulta kuullostaa. Kymmeniä millivoltteja sielllä, satoja täällä. Hyvin tyypillinen alle kymmenvuotiaan veneen sähköjärjestelmä. Aatteleppa, että sulla olisikin ollut hupiakku tyhjä. Tuolla resistanssilla ( arviolta 0,032 ohmia) olisi täydellä latausvirralla jännitehäviö kaapeleissa jo päälle voltin luokkaa! Eli täyttä latausvirtaa ei edes voisi laturista lähteä. Todennäköisimmin laturi antaisi pelkkää latausvirtaa tyhjään akkuun (poislukien kulutus) korkeintaan 10-12 ampeeria laturin koosta riippumatta. Ja sitäkin vain korkeintaan vajaan tunnin, jonka jälkeen virta alkaisi hiipumaan. Tämä siis ennen piuhojen kiristämistä. Jo pelkkä sense-piuhan vieminen laturilta suoraan hupiakkuun vähintään tuplaisi latausvirran tyhjän akun tapauksessa veneessäsi.

Eli lyhentäisi latausaikaa raa'asti sanottuna puoleen aiemmasta. Ja tuossa alla oleva "siis oikeasti" otsikolla olevassa viestissä mainittu älykäs säädin lyhentäisi latausajan koneella ladatessa vielä siitäkin puoleen tai jopa vielä enemmän.

Minua hämmästyttää, että purjeveneiden vakiolatausjärjestelyt on edelleen moottoriveneestä tai autosta suoraan kopioituja. Ne siis toimivat hyvin, kun 70-90% vesilläoloajasta on kone käynnissä. Muuten akun lataaminen konetta käyttäen on järjettömän tuntuista.

p.s. täytynee muuten ostaa tuo mainitsemasi pihtimittari, vaikuttaa järkipeliltä. Vaikka ei absoluuttiset arvot olisikaan tarkkoja, niin muutokset sillä näkee hyvin.

Halvalla hyvää kirjoitti:

Mikään muu ei tuo sadalla eurolla yhtä paljon kapasiteettia kuin:

http://www.yachtbits.com/sterling_power/sterling_advanced_alternator_regulator_digital_12v_only.php

Lue lisää

Tuossa linkin alareunassa on kuvaaja, josta nähdään mahtava kasvu latausvirralle. Vertailukohtana on kuitenkin systeemi, jossa latausjännite on 13,83 V ja lisäksi vielä jakodiodi eli latausjännite on vain 13,2 V. Ei kai tuollaista enää missään ole! 14,4 V on "normaali" latausjännite ja lisäksi joissain venemoottoreissa on nostettu lähelle 15 V:tä, jotta latausdiodin tiputus kompensoituu.

-Mika- kirjoitti:

Tutulta kuullostaa. Kymmeniä millivoltteja sielllä, satoja täällä. Hyvin tyypillinen alle kymmenvuotiaan veneen sähköjärjestelmä. Aatteleppa, että sulla olisikin ollut hupiakku tyhjä. Tuolla resistanssilla ( arviolta 0,032 ohmia) olisi täydellä latausvirralla jännitehäviö kaapeleissa jo päälle voltin luokkaa! Eli täyttä latausvirtaa ei edes voisi laturista lähteä. Todennäköisimmin laturi antaisi pelkkää latausvirtaa tyhjään akkuun (poislukien kulutus) korkeintaan 10-12 ampeeria laturin koosta riippumatta. Ja sitäkin vain korkeintaan vajaan tunnin, jonka jälkeen virta alkaisi hiipumaan. Tämä siis ennen piuhojen kiristämistä. Jo pelkkä sense-piuhan vieminen laturilta suoraan hupiakkuun vähintään tuplaisi latausvirran tyhjän akun tapauksessa veneessäsi.

Eli lyhentäisi latausaikaa raa'asti sanottuna puoleen aiemmasta. Ja tuossa alla oleva "siis oikeasti" otsikolla olevassa viestissä mainittu älykäs säädin lyhentäisi latausajan koneella ladatessa vielä siitäkin puoleen tai jopa vielä enemmän.

Minua hämmästyttää, että purjeveneiden vakiolatausjärjestelyt on edelleen moottoriveneestä tai autosta suoraan kopioituja. Ne siis toimivat hyvin, kun 70-90% vesilläoloajasta on kone käynnissä. Muuten akun lataaminen konetta käyttäen on järjettömän tuntuista.

p.s. täytynee muuten ostaa tuo mainitsemasi pihtimittari, vaikuttaa järkipeliltä. Vaikka ei absoluuttiset arvot olisikaan tarkkoja, niin muutokset sillä näkee hyvin.

Lue lisää

Suuret jännitehäviöt yleensä kertovat itsestään, ainakin sillä osuudella, joka on myös starttauksessa käytössä. Mulla esimerkiksi oli starttausvaikeuksia, jotka hävisivät päävirtakytkimen huollolla. Starttivirta on kuitenkin suurusluokkaa 10-kertainen latausvirtaan nähden.

35 A maksimilatausvirralla lienee tosiaan jännitehäviö mun veneessä ~1 V ennen "korjausta" ja ~0,6 V sen jälkeen. Nuo ovat kuitenkin vain maksimivirralla eli vähentävät latausvirtaa vain osan ajasta. Tyhjä akku ottanee täyden virran alemmallakin jännitteellä ja taas latauksen loppupäässä virta on jokatapauksessa pienempi eli jännitehäviö on paljon pienempi. Homma on tietysti vakavampi, jos ensiksi välissä on jakodiodi, jonka jännitehäviö on 0,6 V luokkaa myös pienellä virralla.

En usko, että sense piuha tuplaisi latausvirran keskimäärin. Piuhoja vaadittaisiin kaksi, sillä jännitehäviötä on yhtälailla miinus- kuin pluskaapelistossa. Sterlingin systeemissä näyttää näin olevankin.

Joakim_ kirjoitti:

Tuossa linkin alareunassa on kuvaaja, josta nähdään mahtava kasvu latausvirralle. Vertailukohtana on kuitenkin systeemi, jossa latausjännite on 13,83 V ja lisäksi vielä jakodiodi eli latausjännite on vain 13,2 V. Ei kai tuollaista enää missään ole! 14,4 V on "normaali" latausjännite ja lisäksi joissain venemoottoreissa on nostettu lähelle 15 V:tä, jotta latausdiodin tiputus kompensoituu.

Lue lisää

Kyllä tuo kaavio on varmasti vähän tarkoitushakuisesti laadittu, niinkuin mikä tahansa mainoskäyttöön tarkoitettu vastaava. Mutta vähän turhaa on dissata noin rajusti tuotetta, josta on kuitenkin esim. fe83 foorumilla lukuisia positiivisia käytännön kokemuksia ja vieläpä melko tarkkaan dokumentoituna. Hyvä tuote siis, vaikka mainoksessa ehkä vähän ammuttaisiinkin yli.

On ihan tavallinen tilanne, että "tyhmä" laturi syöttää 14 pilkku jotain volttia ja kaikenlaisten häviöiden jälkeen akulle päätyy 13 pilkku jotain volttia. Tässä tilanteessa lataussäädin tekee ihmeitä, kun se tuottaa sinne akun navoille sen 14,4 volttia (laturi puskee jännitettä "niin paljon kun on tarvis", että 14,4 akulla toteutuu häviöistä huolimatta). Kannattaa mitata omassa veneessä mikä on jännite akun navoilla koneen käydessä, jos se on liian vähän, niin lataussäädin todennäköisesti tekee ihmeitä. (Ja ihmeeksi riittää tässä tapauksessa vähempikin, kuin mitä mainoksen käppyrät näyttää). Toisaalta sitten taas, jos sinne akulle tulee jo nykyisellä systeemillä yli 14 volttia, niin lataussäätimellä ei saa juuri mitään lisää. Omassa veneessä on ihan vakiona siten, että koneen laturi haistelee akun navoilta jännitettä. Tuo tuottaa 14,3 volttia akuille diodien ja piuhojen jälkeen ilman mitään erillisiä hienostuneita säätimiä.

Joakim_ kirjoitti:

Suuret jännitehäviöt yleensä kertovat itsestään, ainakin sillä osuudella, joka on myös starttauksessa käytössä. Mulla esimerkiksi oli starttausvaikeuksia, jotka hävisivät päävirtakytkimen huollolla. Starttivirta on kuitenkin suurusluokkaa 10-kertainen latausvirtaan nähden.

35 A maksimilatausvirralla lienee tosiaan jännitehäviö mun veneessä ~1 V ennen "korjausta" ja ~0,6 V sen jälkeen. Nuo ovat kuitenkin vain maksimivirralla eli vähentävät latausvirtaa vain osan ajasta. Tyhjä akku ottanee täyden virran alemmallakin jännitteellä ja taas latauksen loppupäässä virta on jokatapauksessa pienempi eli jännitehäviö on paljon pienempi. Homma on tietysti vakavampi, jos ensiksi välissä on jakodiodi, jonka jännitehäviö on 0,6 V luokkaa myös pienellä virralla.

En usko, että sense piuha tuplaisi latausvirran keskimäärin. Piuhoja vaadittaisiin kaksi, sillä jännitehäviötä on yhtälailla miinus- kuin pluskaapelistossa. Sterlingin systeemissä näyttää näin olevankin.

Lue lisää

Onko sinulla kokemusta tai tietoa VSR:stä, eli Voltage Sensitive Relaysta diodin korvaajana moniakkujärjestelmässä? Sehän eristää käynnistysakun muusta virtapiiristä piirin jännitteen perusteella, eli sallii korkeamman latausjännitteen aikana akun lataamisen, mutta katkaisee virtapiirin, kun lataus loppuu. Rele ei aiheuta jännitehäviötä käytännössä ollenkaan.
Esim.
http://www.bepautomotive.com/showproduct.cfm?productid=1023
http://www.jgtech.com/pdf/VSR_instructions.pdf
http://www.skyllermarks.se/en/produkter/skiljerelä/separating-relay-kit-75-12-v

11+16 kirjoitti:

Kyllä tuo kaavio on varmasti vähän tarkoitushakuisesti laadittu, niinkuin mikä tahansa mainoskäyttöön tarkoitettu vastaava. Mutta vähän turhaa on dissata noin rajusti tuotetta, josta on kuitenkin esim. fe83 foorumilla lukuisia positiivisia käytännön kokemuksia ja vieläpä melko tarkkaan dokumentoituna. Hyvä tuote siis, vaikka mainoksessa ehkä vähän ammuttaisiinkin yli.

On ihan tavallinen tilanne, että "tyhmä" laturi syöttää 14 pilkku jotain volttia ja kaikenlaisten häviöiden jälkeen akulle päätyy 13 pilkku jotain volttia. Tässä tilanteessa lataussäädin tekee ihmeitä, kun se tuottaa sinne akun navoille sen 14,4 volttia (laturi puskee jännitettä "niin paljon kun on tarvis", että 14,4 akulla toteutuu häviöistä huolimatta). Kannattaa mitata omassa veneessä mikä on jännite akun navoilla koneen käydessä, jos se on liian vähän, niin lataussäädin todennäköisesti tekee ihmeitä. (Ja ihmeeksi riittää tässä tapauksessa vähempikin, kuin mitä mainoksen käppyrät näyttää). Toisaalta sitten taas, jos sinne akulle tulee jo nykyisellä systeemillä yli 14 volttia, niin lataussäätimellä ei saa juuri mitään lisää. Omassa veneessä on ihan vakiona siten, että koneen laturi haistelee akun navoilta jännitettä. Tuo tuottaa 14,3 volttia akuille diodien ja piuhojen jälkeen ilman mitään erillisiä hienostuneita säätimiä.

Lue lisää

... on juuri se asia, mita tarkoitin sillä sense-piuhan vetämisellä suoraan hupiakustoon. Usein se yksistään riittää nopeuttamaan latausta huomattavasti. Sulla on siis ilmeisimmin näin tehty?
Vielä enemmän auttaisi, jos kulutusta mitattaisiin myös ja latausvirta säätyisi kaavalla: ladataan akun tarvitsema latausvirta sen hetkinen kulutus... Tällaisen säätöjärjestelyn olen tehnyt mökille. Latureina tosin siellä on aurinkokennot tuuigenu (iso) polttomoottorigeneraattori.

On ihan tavallinen tilanne, että laturi syöttää 13,8 volttia sieltä laturista ja akustossa näkyy enää vaan alle 13 volttia. Ja lataus on hidasta.

11+16 kirjoitti:

Kyllä tuo kaavio on varmasti vähän tarkoitushakuisesti laadittu, niinkuin mikä tahansa mainoskäyttöön tarkoitettu vastaava. Mutta vähän turhaa on dissata noin rajusti tuotetta, josta on kuitenkin esim. fe83 foorumilla lukuisia positiivisia käytännön kokemuksia ja vieläpä melko tarkkaan dokumentoituna. Hyvä tuote siis, vaikka mainoksessa ehkä vähän ammuttaisiinkin yli.

On ihan tavallinen tilanne, että "tyhmä" laturi syöttää 14 pilkku jotain volttia ja kaikenlaisten häviöiden jälkeen akulle päätyy 13 pilkku jotain volttia. Tässä tilanteessa lataussäädin tekee ihmeitä, kun se tuottaa sinne akun navoille sen 14,4 volttia (laturi puskee jännitettä "niin paljon kun on tarvis", että 14,4 akulla toteutuu häviöistä huolimatta). Kannattaa mitata omassa veneessä mikä on jännite akun navoilla koneen käydessä, jos se on liian vähän, niin lataussäädin todennäköisesti tekee ihmeitä. (Ja ihmeeksi riittää tässä tapauksessa vähempikin, kuin mitä mainoksen käppyrät näyttää). Toisaalta sitten taas, jos sinne akulle tulee jo nykyisellä systeemillä yli 14 volttia, niin lataussäätimellä ei saa juuri mitään lisää. Omassa veneessä on ihan vakiona siten, että koneen laturi haistelee akun navoilta jännitettä. Tuo tuottaa 14,3 volttia akuille diodien ja piuhojen jälkeen ilman mitään erillisiä hienostuneita säätimiä.

Lue lisää

Ei kai kukaan ole tuotetta dissannut, epärehellistä mainontaa vain.

Onko ne fe83-kokemukset sitten ihmeellisen positiivisia? Niiden mukaan pitää kyllä 14,5 V akulla eli toimii. Mutta onko lataus nyt sitten älyttömästi nopeampaa? Siihen ei tuolta löydy vastausta. Sen sijaan löytyy selkeä ongelma eli moottori hyytyy:

"- 1GM tehot loppuu kun lataus huitelee maksimi lukemissa eli täytyy ottaa huomioon luonnonsatamasta lähtiessä - 15-60min nopeus n. 4 solmua tasaisella vedellä"

Miten mahtaa laturi kestää tuollaista käyttöä? Entä moottori? 1GM antaa kuitenkin 7,5 hv ja 4 kn ei vaadi kuin n. 1 hv, joten aika hurjasti tehoa "häviää" 500 W (40 A) lataukseen.

Suosittelisin jännitehäviöden karsimista ja latausjännitteen tarkastusta tuon sijaan.

Joakim_ kirjoitti:

Ei kai kukaan ole tuotetta dissannut, epärehellistä mainontaa vain.

Onko ne fe83-kokemukset sitten ihmeellisen positiivisia? Niiden mukaan pitää kyllä 14,5 V akulla eli toimii. Mutta onko lataus nyt sitten älyttömästi nopeampaa? Siihen ei tuolta löydy vastausta. Sen sijaan löytyy selkeä ongelma eli moottori hyytyy:

"- 1GM tehot loppuu kun lataus huitelee maksimi lukemissa eli täytyy ottaa huomioon luonnonsatamasta lähtiessä - 15-60min nopeus n. 4 solmua tasaisella vedellä"

Miten mahtaa laturi kestää tuollaista käyttöä? Entä moottori? 1GM antaa kuitenkin 7,5 hv ja 4 kn ei vaadi kuin n. 1 hv, joten aika hurjasti tehoa "häviää" 500 W (40 A) lataukseen.

Suosittelisin jännitehäviöden karsimista ja latausjännitteen tarkastusta tuon sijaan.

Lue lisää

Suosittelet latausjännitteen tarkistusta? No se on tietysti tehty heti alkuun ja todettu riittämättömäksi, se voi olla riittämättön vielä häviöiden karsimisen jälkeenkin. Siihen ratkaisuksi yksi vaihtoehto on lataussäädin. Jää epäselväksi, että mikä on sun ratkaisu siinä vaiheessa, kun tarkistus kertoo että latausjännite ei ole riittävä. Tietääkseni latureissa ei ole mitään ruuvia mistä vääntämällä saisi latausjännitettä nostettua.

12+6 kirjoitti:

Suosittelet latausjännitteen tarkistusta? No se on tietysti tehty heti alkuun ja todettu riittämättömäksi, se voi olla riittämättön vielä häviöiden karsimisen jälkeenkin. Siihen ratkaisuksi yksi vaihtoehto on lataussäädin. Jää epäselväksi, että mikä on sun ratkaisu siinä vaiheessa, kun tarkistus kertoo että latausjännite ei ole riittävä. Tietääkseni latureissa ei ole mitään ruuvia mistä vääntämällä saisi latausjännitettä nostettua.

Lue lisää

Tehokasta latausta varten latausjännitteen on hyvä olla reilut 14 V. Jos ei ole sitä edes laturilla, on jossain vikaa tai systeemi vanhanaikainen. Useimpiin latureihin saa ostaa halvalla (10-30 €) autotarvikeliikkeestä lataussäätimen ja niitä saattaa jopa löytyä usealle eri jännitteelle ja joissain malleissa tulee samalla uusineeksi hiiletkin.

Sitten kun siellä laturilla on se reilut 14 V kannattaa katsoa koko ketju akulle. Jos tuossa pätkällä tulee suuri jännitehäviö, lataus ei ole tehokasta ja myöskin starttaus voi olla vaikeaa. Jos vielä jännitehäviötä syntyy merkittävästi yksittäisessä kohdassa, kuten kaapeliliitoksesssa, releessä tai pääkytkimessä, saattaa tuosta aiheutua tulipalovaara.

21 kirjoitti:

Onko sinulla kokemusta tai tietoa VSR:stä, eli Voltage Sensitive Relaysta diodin korvaajana moniakkujärjestelmässä? Sehän eristää käynnistysakun muusta virtapiiristä piirin jännitteen perusteella, eli sallii korkeamman latausjännitteen aikana akun lataamisen, mutta katkaisee virtapiirin, kun lataus loppuu. Rele ei aiheuta jännitehäviötä käytännössä ollenkaan.
Esim.
http://www.bepautomotive.com/showproduct.cfm?productid=1023
http://www.jgtech.com/pdf/VSR_instructions.pdf
http://www.skyllermarks.se/en/produkter/skiljerelä/separating-relay-kit-75-12-v

Lue lisää

Ei ole noista kokemusta, mutta ihan fiksu idea. En tosin tiedä onko tuossa mitään etua verrattuna mun veneen systeemiin, jossa latausvalon mukaan toimiva tavallinen "autorele" kytkee akut rinnan heti kun lataus alkaa. Ei tietysti toimi maasähkölatauksessa, mutta eipä starttiakkua tarvitsekaan ladata maasähköllä.

Halvalla hyvää kirjoitti:

Mikään muu ei tuo sadalla eurolla yhtä paljon kapasiteettia kuin:

http://www.yachtbits.com/sterling_power/sterling_advanced_alternator_regulator_digital_12v_only.php

Lue lisää

Tämmöinen tuli asennettua viime keväänä.

Veneessä oli jo akkumonitori (Link 10 tjms.) ja olin seuraillut lataustehoa jo pari vuotta. Tämä Sterling laitettiin sitten kaveriksi kun 240Ah:n hupiakut tuntuivat olevan aina puolilatingissa.

Sterlingin jälkeen siirryttiin kolmivaihelataukseen, jonka bulkkivaihe nopeutti huomattavasti akkujen täyttöä. Koneen kierroksia on turha nostaa latauksen vuoksi, koska sillä ei ole enää mitään osaa latausvirran määrään. Tämä säästää hermoja luonnonsatamissa.

Bulkkivaiheen jälkeen lataus putoaa noin 4-6A ja tällöin akut ovat noin 80% täynnä. Tässä kohtaa sammutan koneen, mikäli se on ollut pelkästään akun latauksen vuoksi käynnissä.

Akkujen (2x120Ah) kapasiteetti on lisääntynyt, eli patterimonitori näyttää koneen ladanneen yli kapasiteetin.

En keksi oikeestaan mitään huonoa puolta paitsi halpa hinta, mutta asentaja otti 200 euroa asennuksesta :(

Sulla on siis dynastartti, ja kone varmaankin Vire? Dynastartin latauspuoli on heikkotehoinen ja usein siitä on käämit saaneet siipeensä. Ei ole mitään estettä sille, ettetkö voisi jättää sen dynastartin latauspuolen kokonaan käyttämättä ja laittaa vaikkapa se rele akkujen väliin. Siis Joakimin tapaan rele, joka saa käämille pitovirran latausvalolta ja jonka kärjet yhdistää akut suoraan rinnakkain. Akujen erilaisuus ei haitta, kun ne on rinnakkain vain latauksen aikana.

-Mika- kirjoitti:

Sulla on siis dynastartti, ja kone varmaankin Vire? Dynastartin latauspuoli on heikkotehoinen ja usein siitä on käämit saaneet siipeensä. Ei ole mitään estettä sille, ettetkö voisi jättää sen dynastartin latauspuolen kokonaan käyttämättä ja laittaa vaikkapa se rele akkujen väliin. Siis Joakimin tapaan rele, joka saa käämille pitovirran latausvalolta ja jonka kärjet yhdistää akut suoraan rinnakkain. Akujen erilaisuus ei haitta, kun ne on rinnakkain vain latauksen aikana.

Lue lisää

Joo, samanlainen Dynastartti kuin vanhemmissa massikoissa :) Ja ne ovat tunnettuja myös huonosta akun lataamisesta. Kone on Albin, vm. -69, melkein yhtä monimutkaisia kuin ne Wikströmit...
Dynastartin latausvalo sitäpaitsi hehkuu himmeästi matalimmimmilla kierroksilla. En ole jaksanut tarkistaa hiiliä, vaikkakin pakissa jopa uudet valmiina. Ja eipä ne uudet hiilet auta jos käämit kärsineet, kuten povaat. Joten olisi aivan sama purkaa dynastartin lataus.

Wikissä http://fi.wikipedia.org/wiki/Rele . Joakimin mainitsema rele on siis kontaktori.

Tämän keskustelun aloittajalla on monen sadan euron, ellei tonnin varusteet, ja hänen ilmeisesti kannattaisi hommata lataussäädin (ja mahdollisesti tehokkaampi laturi), jotta saisi akut ladattua nopeammin.

Itse olen myös miettinyt eri vaihtoehtoja sähköjen uusimisessa.
Tällä hetkellä minulla on 2x20m johtoa ja sen päässä normaali verkkovirtalaturi, jolla lataan tarvittaessa akkuja.
Uudessa systeemissä, silloin kun rantasähköä on saatavilla, pitäisi 220V laitteita voida kytkeä verkkovistaan, ja ladata myös veneen akkuja.
Kun rantasähköä ei ole saatavilla, pitäisi lokin, gepsin ja (kulku)valojen saada virtaa akuista, ja akkuun lisävirtaa tarvittaessa moottoria käyttämällä.

Kaksi vaihtoehtoa
1. Maasähköjen asennus veneeseen
- maasähkökeskus 10A piiltemasta 129€ (vikavirtasuoja, automaattisulakkeet)
- (optio galvaaninen eristin, siinä 80-200€)
- lataussäädin 80€ ( kontaktori)
- sähkäri tarkastamaan maasähkökeskuksen asennus
= vähintään 200€

2. Jatkojohto, jossa päässä usean pistokkeen jakorasia
- akkulaturi 12V akkujen latausta varten 80-120€
(laturissa pitäisi olla "kelluva" maa, eli vastaisi galvaanista eristintä)
= vähintään 80€

2. vaihtoehto halvin, yksinkertaisin ja laillisin itse asennettuna?

22 kirjoitti:

Joo, samanlainen Dynastartti kuin vanhemmissa massikoissa :) Ja ne ovat tunnettuja myös huonosta akun lataamisesta. Kone on Albin, vm. -69, melkein yhtä monimutkaisia kuin ne Wikströmit...
Dynastartin latausvalo sitäpaitsi hehkuu himmeästi matalimmimmilla kierroksilla. En ole jaksanut tarkistaa hiiliä, vaikkakin pakissa jopa uudet valmiina. Ja eipä ne uudet hiilet auta jos käämit kärsineet, kuten povaat. Joten olisi aivan sama purkaa dynastartin lataus.

Wikissä http://fi.wikipedia.org/wiki/Rele . Joakimin mainitsema rele on siis kontaktori.

Tämän keskustelun aloittajalla on monen sadan euron, ellei tonnin varusteet, ja hänen ilmeisesti kannattaisi hommata lataussäädin (ja mahdollisesti tehokkaampi laturi), jotta saisi akut ladattua nopeammin.

Itse olen myös miettinyt eri vaihtoehtoja sähköjen uusimisessa.
Tällä hetkellä minulla on 2x20m johtoa ja sen päässä normaali verkkovirtalaturi, jolla lataan tarvittaessa akkuja.
Uudessa systeemissä, silloin kun rantasähköä on saatavilla, pitäisi 220V laitteita voida kytkeä verkkovistaan, ja ladata myös veneen akkuja.
Kun rantasähköä ei ole saatavilla, pitäisi lokin, gepsin ja (kulku)valojen saada virtaa akuista, ja akkuun lisävirtaa tarvittaessa moottoria käyttämällä.

Kaksi vaihtoehtoa
1. Maasähköjen asennus veneeseen
- maasähkökeskus 10A piiltemasta 129€ (vikavirtasuoja, automaattisulakkeet)
- (optio galvaaninen eristin, siinä 80-200€)
- lataussäädin 80€ ( kontaktori)
- sähkäri tarkastamaan maasähkökeskuksen asennus
= vähintään 200€

2. Jatkojohto, jossa päässä usean pistokkeen jakorasia
- akkulaturi 12V akkujen latausta varten 80-120€
(laturissa pitäisi olla "kelluva" maa, eli vastaisi galvaanista eristintä)
= vähintään 80€

2. vaihtoehto halvin, yksinkertaisin ja laillisin itse asennettuna?

Lue lisää

Dynastartti on tasavirtalaturi, jonka antama virta on suhteessa kierroksiin... siispä se hehkuminen on normaalia. Dynastarttia löytyy myös vanhemmista Volvoista ja tietysti myös Vireestä. Useimmat avaamani dynastartit on olleet käämeiltään (laturein osalta) surkeassa kunnossa. Käämit on käyneet kuumana ja lakka on kärdinyt, joten osa käämistä on jo oikosulussa. Toimiessaankin tällainen antaa latausvirtaa alle 10 ampeeria...

Dynastartista ei tarvitse purkaa mitään pois, voit vaan jättää sen latauspuolen kytkemättä.

Ja maasähköissä menisin vaihtoehtoon 2. Sellanen on itsellänikin enkä kaipaa mitään "maasähkökeskusta". Turvallisuus ja käytettävyys on silti *lähes* samantasoinen, kuin samankokoisessa veneessä kiinteällä maasähkökeskuksella. Lähinnä käytettävyydessä on sellanen miinus, että ainoatakaan kiinteää pistorasiaa ei salongissa ole, vain roikanpää naviskassa ja toinen pentryssä. Tosin ne on mielestäni järkevissä paikoissa ja lähes kiinteät.. Ja sulake on tolpassa sekä sen vikavirtakytkimen voi laittaa myös tässä vaihtoehdossa halutessaan.

Mulla tulee siis roikka sitlootan laatikkoon, jossa on akut ja laturi. Roikassa on kaksi rasiaa, toisessa on se laturi ja toisessa roikka, joka johtaa veneen salonkiin kaappien takana piilossa (tähän voisi laittaa sen vikavirtasuojan). Laturina on halpislaturi, 6 A antaa maksimissaan eikä siinä ole paljoa älyä. Sillä 80 eurolla saisi jo älykkään, 7A:n laturin.

-Mika- kirjoitti:

Dynastartti on tasavirtalaturi, jonka antama virta on suhteessa kierroksiin... siispä se hehkuminen on normaalia. Dynastarttia löytyy myös vanhemmista Volvoista ja tietysti myös Vireestä. Useimmat avaamani dynastartit on olleet käämeiltään (laturein osalta) surkeassa kunnossa. Käämit on käyneet kuumana ja lakka on kärdinyt, joten osa käämistä on jo oikosulussa. Toimiessaankin tällainen antaa latausvirtaa alle 10 ampeeria...

Dynastartista ei tarvitse purkaa mitään pois, voit vaan jättää sen latauspuolen kytkemättä.

Ja maasähköissä menisin vaihtoehtoon 2. Sellanen on itsellänikin enkä kaipaa mitään "maasähkökeskusta". Turvallisuus ja käytettävyys on silti *lähes* samantasoinen, kuin samankokoisessa veneessä kiinteällä maasähkökeskuksella. Lähinnä käytettävyydessä on sellanen miinus, että ainoatakaan kiinteää pistorasiaa ei salongissa ole, vain roikanpää naviskassa ja toinen pentryssä. Tosin ne on mielestäni järkevissä paikoissa ja lähes kiinteät.. Ja sulake on tolpassa sekä sen vikavirtakytkimen voi laittaa myös tässä vaihtoehdossa halutessaan.

Mulla tulee siis roikka sitlootan laatikkoon, jossa on akut ja laturi. Roikassa on kaksi rasiaa, toisessa on se laturi ja toisessa roikka, joka johtaa veneen salonkiin kaappien takana piilossa (tähän voisi laittaa sen vikavirtasuojan). Laturina on halpislaturi, 6 A antaa maksimissaan eikä siinä ole paljoa älyä. Sillä 80 eurolla saisi jo älykkään, 7A:n laturin.

Lue lisää

Onko sinulla laturissa jokin maan eristin, jotta maa "säilyisi veneen maapotentiaalissa" vaikka lataus olisikin päällä?