sua nainen herkeämättä, suoni pullistuu ohimossa ja tajunta jätättää.
Olen jättänyt niin monta mahdollisuutta väliin aina kohdatessamme, että oikeasti pelottaa.
Ymmärrän sua, ymmärräthän mua.
Pelkäämmeköhän samoja asioita? taitaa olla esteitä, minkä takia polkumme ei kunnolla kohtaa, ainakaan vielä.
http://www.youtube.com/watch?v=ONTvLWuOrrk
Olen jättänyt niin monta mahdollisuutta väliin aina kohdatessamme, että oikeasti pelottaa.
Ymmärrän sua, ymmärräthän mua.
Pelkäämmeköhän samoja asioita? taitaa olla esteitä, minkä takia polkumme ei kunnolla kohtaa, ainakaan vielä.
http://www.youtube.com/watch?v=ONTvLWuOrrk
Vastaukset 23
Vanhimmat
Esteitä tuntuu olevan, oikeita ja kuviteltuja sekä sun että mun mielessä. Kaikista en ehkä edes tiedä. Useimmiten ymmärrän sua ja ainakin haluan ymmärtää. Kieltämättä se aina harmittaa jos jätät meidän välisiä mahdollisuuksia käyttämättä. Silloin alan epäröimään, kuvittelenko sittenkin asiat toisin kuin oikeasti onkaan. Epävarmuuden jälkeen usko meihin on aina palautunut nopeastikin ja yhä uskon, toivon ja odotan, että meidän polku joskus vielä (lähiaikoina) kohtaa.
Törmäillään vaan ihan liian harvoin, mutta ajatuksissani asut kyllä.
Toivon todella, että meidän polkumme lopulta kohtaa ja päästään tutustumaan.. oon syvästi suhun ihastunut tuntematta sua paljoakaan.
Ymmärrän kyllä sua, mutta mitä pelättävää siinä loppujen lopuks on?
Voisit tehdä ainakin mut niin onnelliseks :))
Ajattelen sua mies myös. Tämä voisi olla mulle, tai sitten ei. Mistä näistä täällä tietää, nimettömiä vihjeitä...Päähän tässä sekoaa. Mutta jos olisit "hän", niin haluaisin ehdottomasti tutustua suhun paremmin. Pelkäämme todennäköisesti samoja asioita, mutta mistäs senkään tietää kun emme niistä ole puhuneet ;-)
Turha täällä on kirjoittaa, jos jättää tilaisuuksia käyttämättä.
Elämä on valintoja.
jättänyt niitä tilaisuuksia käyttämättä, eli mitkä ne suurimmat esteet tässä on ?
Osittain kyllä varmaan pelkäämmekin samoja asioita luulisin, mutta varmaankin ihan turhaan :)
Olen niin pahasti ihastunut, tai rakastunut, vai mikä tämä hullunmylly pääni sisällä on.
Vaikeaa tästä tekee myös se, etten tiedä onko hän varattu (ainakin oli), jos lähestyisin häntä, saisin varmaan taas todeta ne samat tosiasiat. Tai ehkä hän haluaakin vain juttukaveria.
Hän tietää minun olevan kiinnostunut, hän vaikuttaa myös. Tiedän ettei kukaan järkipäinen tee mitään hätiköityä tekemisieni perusteella, joten ymmärrän häntä siinä mielessä todella hyvin. Toisaalta taas jos olisi vapaa olisi varmaankin lähestynyt jos kiinnostaisi, siis kiinnostaisi tarpeeksi. Niin tai sitten ei ole vapaa, ja mitäs sitten, voisinko (ehkäpä) jotenkin muuttaa tilannetta lähestymällä, kertomalla tunteistani, pyytämällä kahville ym. onko se sitten moraalin kannalta oikea ratkaisu, vaikkakin olen ajatellut heivaavani moraalit suohon ja seurata tunteitani, voiko se olla sitten väärin jos kummatkin tuntee samalla tavalla (?) Jos toinen on vaikka onneton nykyisessä tilanteessa (?) Voihan olla myös niin, että hänellä on enemmänkin vientiä ja katselee mitä aika tuo tullessaan, tuntuu pahalta. En voi varmuudella tietää tietenkään yhtään mitään.
Vaikeaa on:( vaikka ei sen pitäisi olla.. ääh ehkä mä mietin vaan liikaa
kuulostaa tutulle, voisitko sanoa/kommentoida jotain, oletko täällä, joskus tuntuu siltä.. erittäin vahvasti. Tilanteita on varmaankin paljon samankaltaisia, etkä siinä mielessä jää "kiinni" vaikka jotain vastaisit.
Et halua paljastaa käyväsi täällä, en ehkä varmuudella haluaisikaan tietää, en halua ajatella, että pitäisi saada täältä se tieto, että voisin lähestyä, etten muka muuten uskaltaisi, kyllä uskallan (jännittää), liikaa tullut pohdittua.. Mitä nopeammin sen parempi, kun katseemme taas kohtaa;)
Olet kuin huumetta mielelleni, riippuvuutta on monenlaista, mutta sinun katseesi, olemuksesi, kaikki sinussa aiheuttaa pahemman luokan vieroitusoireita;)
Kuulostaa tutulta. Mutta niin moni muukin tällä palastalla. Täällä on nimesi esiintynyt jossain kohtaa, ja minäkin olen varmaan jossain osallisena...
Se, että olisit oikeasti niin ihastunut että tekisit aloitteen joku päivä, tuntuu epätodelliselta. Niin paljon on esteitä ja asioita jotka ovat meitä vastaan. Mutta JOS niin olisi, että sen aloitteen tekisit, mielelläni juttelisin sinun kanssani enemmän kuin mielelläni. Voisin kertoa omista tuntemuksistani ja siitä kuinka aina katsoessani sinua silmiin tunnen sulavani. Ja kuka tietää, asiat voivat muuttua. Elämä voi muuttua ;-D
siltä osin, että mä en ole varattu ollut kokoaikana, kun hänet olen tuntenut.
Koska näen sinut seuraavan kerran?
Huomenna..
minä ainakin näin sinut.
Näin sinut mies..Missäpäin sinä näit minut?
Juuri nyt, en kykenis enää odottamaan hetkeäkään. Nyt kun ei nähdä.
Enää ei riitä se mitä tähän asti, haluun enemmän, tarviin enemmän.
Tämäkin keho huutaa ja ajatus sumenee.
toimimaan, koska tilaisuus voi lipua käsistä! Pyydät rohkeasti kahville tai yrität muuten jutella.
Kumpa vaan tilanne laukeaisi pian ja parhaalla mahdollisella tavalla; minuun.
varmaan useampikin miettii... Toisaalta, kun on tunteita, mielummin sitä kai yrittää tehdä jotain fiksua kuin täysin miettimättä päätyy johonkin hätäiseen tekoon. Kuitenkin jokainen käsittelee noita asioita omalla tavallaan. Osaisinpa kirjoittaa jotain fksua tähän, mutta tulee mieleen vain, että jos kummallakin olisi samantapaisia ajatuksia saati tunteita, niin ehkäpä asiat järjestyvät pikkuhiljaa.
olen kuullut kyllä juuri päin vastaista tuon asioiden järjestymisen suhteen.. Jos molemmilla on tunteita, mutta kumpikaan ei asialle rohkene tehdä mitään niin voi lopputulos olla aika onneton. Kannattaa ainakin yrittää lähestyä jotenkin sillä muuten asiat eivät ratkea mihinkään suuntaan. Kuulin äskettäin tapauksesta jossa kaksi henkilöä olivat kiinnostuneita toisistaan, mutta tekivät pelkkiä tulkintoja eivätkä puhuneet toisilleen tunteistaan tai ylipäätään yrittäneet tehdä asialle mitään. Lopulta kävi niin, että toinen oli odottanut jo tarpeeksi pitkään ja löysi toisen. Jälkeenpäin juteltuaan olivat vasta huomanneet asian laidan ja harmitus oli suuri.
mahdollista. Joskus sitä ei vaan tajua, tai ajattelee jonkin asian täysin toisin kuin miten se oikeasti on. Varsinkin, jos itsekseen miettisi, eikä juttelisi toiselle ollenkaan. Varmasti harmittavaa ja ikävää tuollainen.
Paljon surullisia kirjoituksia, mutta joskus on myös tekstejä yrittämisestä ja mukavista vastauksista. Onhan sitä mahdollista myös onnistua.
jo tänään. Uskaltaisitko laittaa viestiä? Eikä ole esteitä...tai mitä nyt kukakin esteiksi ajattelee. En seurustele, joten olisin erittäin käytettävissäsi :D
siitä se lähtee jos pystyt siihen mä teen aloitteen! voi oispa tämä mulle, oon niin lätkässä yhteen mieheen et haluisin jo tehdä jotaki mutta luulen et hän haluu vaan musta kaverin tai mistä sitä tietää jos ei kerro :(
ole rohkea ja yllätä mut! mä tahtosin niin jo sua koskettaa,kaipaa kaipaa sniif
Ootko Lapissa, Keski-, Itä-, Länsi-Suomessa vai Etelässä? Mites tuo sinun habitus, ootko vaalea vai tumma, pitkä vai lyhyt? Ja ikä 20-25, 26-30, 30-35, 36-40, 40-45, 46-50, 50-55, 56-60 tai sitä vanhempi? Ootko töissä, työtön, opiskelet tai jotain muuta? Missä me yleensä nähdään ja kuinka usein?
Mitä asioita pelkäät?
provo.