Suunnittelen tässä uutta traktorin perävaunua ja sen valmistamista. Tällä alueella maasto on kumpuraista ja se lähes aina haittaa kippaamista kaatumisvaaran takia.
Kumpi on parempi, pitkä vaiko lyhyt kärry jos halutaan hyvin pystyssä pysyvä sekä ajossa, että kipatessa? Entä takana lavaylitys akselista, lyhyt vaiko pitkä ylitys hyvä?
Kumpi on parempi, pitkä vaiko lyhyt kärry jos halutaan hyvin pystyssä pysyvä sekä ajossa, että kipatessa? Entä takana lavaylitys akselista, lyhyt vaiko pitkä ylitys hyvä?
Vastaukset 18
Vanhimmat
evääsi riittää perävaunun suunnitteluun.
parrain on: lava leveys 600, pituus 250 ja teli mahdollisimman suurella raideleveydellä!
Kyllä näin on kun Atte vakuuttaa.
Miten osaa valmistaa peräkärryä, jos ei edes tuollaisia asioita osaa päättää?? Ja täältäkö joku luulee jotakin järkevää vastausta löytävänsä?? Sanotaan sitten suoraan, vaikka että kärryn pituus olisi hyvä olla 10m ja perä ylitys vähintään 4 metriä, jotta kipatessa, jos meinaa keikata, niin perä ottaa maahan eikä kärry pyörähä ihan ympäriinsä!!
Ajatus vain jäi kesken. Siis , miksi et tekisi lavaa 3-kaatoiseksi, eli saat kippailtua tilanteen mukaan oikealle, vasemmalle ja taakse. Raideleveyttä tietysti tarpeeksi, eli renkaan ulkoreuna laitalinjaan tai hiukan ulommas. Ei ainakaan sisemmäksi. Kovin pitkää peränylitystä ei kannata tehdä, eli kippi pystyssä pitää jäädä lavan takareunaan vielä reilusti "maavaraa". Aisaan mittaa senverran, ettei paripyörät ota lavan etukulmaan käännyttäessä jyrkemmin. Kipatessa kyllä pitää muistaa, että oikeat saranat ovat lukittuna.
Oikeastaan pointtini oli se, että jos laittaa kärryn akselin suhteellisen taakse niin silloin saisi suuremman osan painosta pois "riskialttiilta" alueelta eli kärrystä.
Mutta toisaalta, eikö pidennetty pituus vetolenkistä akseliin lisää kaatumisvaaraa kipatessa?
Lähes kaikissa kärryissä on nykyisin pyörivä vetosilmukka. Minun vanhassa Tuhdissani ei ollut. Lautakuormaa kipatessa kärryn pyörä nousi pienen pienen kiven päälle ja siitä nurin. Onneksi kärry nyrjäytti itsensä irti traktorista, ettei kaatanut traktoria vierellä olleeseen ojaan.
Pitääkö vetokoukku mielestäsi kärryn pystyssä? Sehän se juuri pyörii vaikka ympäri tarvittaessä.
"suuremman osan painosta pois "riskialttiilta" alueelta eli kärrystä. "
Kärryssä se aisaakin kuormittava paino on, ja myös kaataa kärryn. Usko pois.
Kärry on tuettu kolmesta pisteestä eli pyöristä ja aisasta. Jos kärryä aletaan kallistaa, toisella pyörällä oleva paino vähenee (ja toisella lisääntyy). Kärry kaatuu jos pyörä nousee ilmaan. Mitä enemmän painoa on pyörillä, sitä suurempi kallistava momentti tarvitaan kaatumiseen. Kallistava momentti tulee myös kärryn etuosasta rungon välityksellä pyörille, koska aisa ei estä kallistumista mitenkään. Lisäksi tämä momentti vääntää kärryn runkoa (jäykkyydestä riippuen), jolloin kärryn etuosa kallistuu enemmän ja momentti lisääntyy entisestään.
Osta kaupasta lelutraktori kärryn kanssa ja kokeile miten kärry kaatuu juuri etunurkasta painamalla, ei pyörän kohdalta. Kuorma siis mahdollisimman paljon kärryn pyörille jos kaatuminen pelottaa. Toki pitää ottaa huomioon painon siirtyminen kipatessa ja riittävä aisapaino traktorille että pääset liikkeelle.
Nämä keskustelut ovat vähän hankalia, koska väärinymmärryksiä sattuu helposti ja asioita on hankala lyhyesti selittää.
Itselläni lähtöajatus on se, että kys. laite on mitoitettava siten, että sillä voi laillisesti tai "laillisesti" kuljettaa mahdollisimman suuren kuorman. Ja jos mennään laillisuusalueen ulkopuolelle niin silloinkin mahdollisimman vähillä riskeillä ja suoranaisilla vaurioilla.
Em. asioita mietittäessä tulee alkupäässä vastaan muutama peruskysymys:
- kuinka paljon halutaan/voidaan kärryn kuorman painoa siirtää traktorille pois kärrylle suurimasta salllitusta painosta
- toteutetaanko valittu suurin kärryn vetomassa pitkällä, mutta kapealla ja matalalla lavalla( runkolla), vaiko lyhyellä, mutta leveällä ja korkealla lavalla.
Mielestäni keskustelun kiinteä lähtöpäätös pitää olla suurin valittu vetomassa esim. xx xxx kg. Sitten vain keskustellaan siitä, miten rakenteet toteutetaan valitun massan kuljettamiseksi.
Kirjoitin aikaisemmin:
"suuremman osan painosta pois "riskialttiilta" alueelta eli kärrystä. "
Tällä tarkoitin, että jos tavavoitellaan mahdollisimman suurta LAILLISTA kärryn kantavuutta kannattaa traktorin vetokoukulle mitoittaa "suuri" massa, jota ei kärryn painosäännöt rasita.
Jos sama kantavuus/vetomassa voidaan kuljettaa joko lyhyellä lavalla/kärryllä tai pitkällä lavalla/kärryllä niin kaatumisvarmuutta haettaessa kannattaa valita lyhyt kärry lyhyellä mitalla akselista vetokoukkuun. Mitä lähempänä akseli on vetokoukkua niin sitä paremmin kärry pysyy sivusuunnassa pystyssä ellei mennä mauttomuuksiin akselipainoissa (uppoaa maan sisään) tai takaylitys on niin suuri, että aisa nostaa traktoria.
Minä ymmärsin "riskialttiin" kaatumisriskiksi.
"kaatumisvarmuutta haettaessa kannattaa valita lyhyt kärry lyhyellä mitalla akselista vetokoukkuun"
Tarkoitatko kipatessa? Silloin tietysti pitkä lava nousee korkealle. Lava alhaalla ei pitkä kärry kaadu ymmärtääkseni sen helpommin kuin lyhytkään, poislukien tuo rungon kiertymisen vaikutus. Se on tietenkin pidemmässä suurempaa. Itse asiassa pitkällä lavalla kuorma voi olla matalampi, joka ei kaadu niin helposti. Akselin tuominen lähemmäs vetokoukkua (lavaylityksen lisääminen) kyllä siirtää painoa akselille eli tukevoittaa kärryä.
Rakenna vankkurikärry,niin on haastetta rakentamiseen sekä peruuttamiseen.
Sekä kipatessa, että kippi alhaalla ajettaessa pitkä kärry kaatuu helpommin kuin lyhyt.
Kaatumisherkkyyden paljolti ratkaisee kärryä kannattavan tukikolmion leveys. Tukikolmion kärki on vetoaisan pyörivä lenkki ja kolmion leveyden määrää kärryn akselin leveys. Sivukaatumista (ei kipatessa taaksekaatumista arvioitaessa) tarkasteltaessa tukikolmion sivut jatkuvat vielä äärettömyyteen kärryn takana. Mitä leveämpi tukikolmio on painopisteen kohdalla sitä vakaampi kärry on kipattaessa. Kolmion leveys kasvaa aina tuotaessa akselia lähemmäksi vetoaisan päätä.
Kuormaajalla varustettu metsäkärry on hyvä esimerkki. Jos metsä on mäkinen ja kumpuinen niin voi helposti tulalla tilanne, että kärryä ei pysty tyhjänä ajamaan jollekin lohkolle kaltevien paikkojen takia edes aisaohjauksella painopistettä siirtämällä. Mutta jos kuormaan laittaa mahdollisimman pitkää tavaraa sopivan määrän ajaminen kaltevissa paikoissa voi olla helppoa. Tämä perustuu siihen, että perävaunun painopiste siirtyy taaemmaksi, jossa tukikolmio on leveämpi .
Sekaantuu.
" Itselläni lähtöajatus on se, että kys. laite on mitoitettava siten, että sillä voi laillisesti tai "laillisesti" kuljettaa mahdollisimman suuren kuorman. Ja jos mennään laillisuusalueen ulkopuolelle niin silloinkin mahdollisimman vähillä riskeillä ja suoranaisilla vaurioilla. "
" Em. asioita mietittäessä tulee alkupäässä vastaan muutama peruskysymys:
- kuinka paljon halutaan/voidaan kärryn kuorman painoa siirtää traktorille pois kärrylle suurimasta salllitusta painosta "
Väärin ymmärretty = kärryn paino on lailla määritelty = riippuu traktorin painosta / varustuksesta, traktorin paino ei saa olla kuitenkaan suurempi kuin rekisteriotteessa on ilmoitettu.
Vetokoukulle tuleva pystysuuntainen kytkentämassan max paino saa olla korkeintaan 3tn.
Kärryn vakavuuteen voi lähinnä vaikuttaa painopisteen mataluudella ja mahdollisimman suurella raidevälillä sekä lavan yläosan/etupään painolla
MAATALOUSKÄYTÖSSÄ (ei siis urakointikäytössä) olevan traktorin perään saa kytkeä vetomassaltaan 3 x traktorin oman painon suuruisen kärryn MIKÄLI KÄRRYSSÄ ON TRAKTORIN JARRUPOLKIMESTA säätyvät jarrut. Vetomassalla tarkoitetaan kärryn akseliston kautta tiehen välittyvää painoa, joten aisapainoa ei lasketa mukaan.
Traktorin omamassa on merkitty rekisteriotteeseen. Omaa massaa voidaan sallittujen akselipainojen rajoissa korottaa kolmanneksella eli jos traktorin oma massa on esim. 6000kg niin omaa massaa voidaan korottaa 6000/3=2000 kg:llä, minkä jälkeen traktorin paino on 8000 kg. Jos perävaunu on em. tavalla jarrullinen niin kys. kärryn akselipainojen summa voi olla 3x8000= 24000 kg (siis maatalousajossa, jos akselipainot sen sallivat).
Vetokoukulle max paino on tosiaan 3000 kg, mutta sen punnitseminen on vähän hankalaa...
Raideväli tietenkin lisää sivukaatumisvarmuutta, mutta pidin sitä itsestään selvyytenä, että raideväli on 2,5-2,6 metriä leveän ajoneuvon mukainen.
Raidevälin lisäksi kaatumisvarmuuteen voidaan vaikuttaa akselin pituussuuntaisella paikalla. Kun akseli tuodaan lähemmäksi traktoria niin tukikolmi levenee ja kaatumisvarmuus paranee. Piirräppä kuva ruutupaperille niin huomaat miten matka painopisteestä tukikolmion sivulle kasvaa akselia siirrettäessä eteenpäin.
Jotenkin tuntuu että ensimmäisen viestin kirjoittaja on eri henkilö, tai sitten olet todellakin miettinyt tätä juttua.
Tukikolmion ymmärrän. Väitän myös että jos painopiste suhteessa kärryn pituuteen on samassa kohdassa, tukikolmio on yhtä leveä painopisteen kohdalla sekä pitkässä että lyhyessä kärryssä. Miksi siis pitkä kärry kaatuisi helpommin?
Ajoin minäkin hurjassa (?) nuoruudessani kuorma-auton pohjasta tehtyä kärryä niin metsässä kuin pellollakin. Rungon kiertojäykkyys oli sellainen että kärryn etuosa kallistui tuplasti sen mitä akseli. Heinäpaalikuorman kanssa sai joskus olla tarkkana.
Keskustelun tulkinnassa on se ongelma, että ei ole määritelty missä suhteessa akselit yms. muuttavat paikkaansa geometriassa jos kärryn oletetaan lyhenevän tai pitenevän.
Esim jos halutaan aisapainon pysyvän laillisessa max 3000 kg painossa niin akselin paikka on laskettava jokaisessa variaatiossa erikseen tulosta on ilman laskua vaikea arvioida.
Mutta yksinkertaistetaampa tilannetta vähän. Kuvitellaan, että sinulla on 5m lavalla kärry ja asennat siihen uuden akselin. Kuvitellaan, että asennuksen yhteydessä voit määritellä akselin pituussuuntaisen aseman vapaasti tämän hetken tarpeiden mukaan.
Jos asennat akselin niin taakse kuin runko/lava sallii niin kärry kaatuu helpommin kuin että asentaisit akselin edemmäksi ja hyväksyisit suhteellisen pienen aisapainon ja muutenkin suhteellisen tasapainoisen kärryn. Näin kun tuodaan akselia edemmäksi niin saadaan positiivisella tavalla tukikolmio levenemään.
Täällä on kirjoiteltu myöskin runkon kiertymisestä. Sekin vähenee jos tuodaan akselia edemmäksi.
Tosin, traktorin perävaunussa en sallisi lainkaan rakenteita, joille ominaista on helppo kiertyminen. Nänä ns. U-palkkirungot ovat lähinnä kuorma-autoihin ja niiden perävaunuihin sopivia joustavia ratkaisuja, joita autokäytössä on pakko käyttää.
Traktorin perävaunun on oltava mahdollisimman jäykkä kiertymisen suhteen. Runkopalkkina voi kyllä käyttää perinteistä U-palkkia mutta poikittain välissä pitää olla suurihalkaisijainen paksuseinämäinen pyöreä poikkipalkki tai jopa 2 tai 3 kpl.
"Keskustelun tulkinnassa on se ongelma, että ei ole määritelty missä suhteessa akselit yms. muuttavat paikkaansa geometriassa jos kärryn oletetaan lyhenevän tai pitenevän."
No, kyllähän minä mainitsin jotain sinne päin että jos geometrian mittasuhteet eivät muutu.
Muuten en väitä vastaan, varsinkaan tuosta rungon rakenteesta. Ennen nuo auton pohjalle tehdyt kärryt oli yleisiä. Nuuka piti olla, valmiin ostaminen kaupasta oli lähes syntiä.
Kirjoitit:
"No, kyllähän minä mainitsin jotain sinne päin että jos geometrian mittasuhteet eivät muutu."
Puhuttiin kärryn pidentämisestä tai lyhentämisestä (suunnitelmassa) niin mittasuhteiden muuttumattomuudellekin jää ainakin kaksi tulkintaa:
- meneekö sama %- osuus kuorman painosta aisalle pituussuunnitelmaa muutettaessa
- tai pidetäänkö laillista max aisapainoa 3t tabuna (määrää akselin paikan)
Eli lopputulos on että kaikki vaikuttaa kaikkeen...