jo nyt vaikka ei vielä edes tiedä olevani raskaana. Ollaan kyllä kovasti yritetty. Mutta itseäni suorastaan pelottaa, että selviääkö siitä, nimittäin paluuta ei ole jos synnytyssairaalaan pääsee. Ja toisaalta leikkaamallakaan ei varmaan oo hyvä, kun siitäkin parantuminen kestää pitempään..näin kuullut.
Joten en todellakaan tiedä uskallanko/selviänkö synnytyksestä, lapsia kyllä ehdottomasti haluan mutta pelottaa vaan aivan karmeesti, että selviääkö siitä ja miten...? ja varsinkin kun on lukenut niitä kauhukokemuksia synnytyksistä.
Mutta olisi kiva kuulla myös toisten samassa tilanteessa olevien mietteitä ja jo synnyttäneiden rohkaisevia kommentteja =)
Joten en todellakaan tiedä uskallanko/selviänkö synnytyksestä, lapsia kyllä ehdottomasti haluan mutta pelottaa vaan aivan karmeesti, että selviääkö siitä ja miten...? ja varsinkin kun on lukenut niitä kauhukokemuksia synnytyksistä.
Mutta olisi kiva kuulla myös toisten samassa tilanteessa olevien mietteitä ja jo synnyttäneiden rohkaisevia kommentteja =)
Vastaukset 32
Vanhimmat
Jos aidosti synnytys pelottaa jo ennen raskautta, asiasta voi mennä puhumaan neuvolaan (josta saattavat lähettää oelkopolille) tai esim. synnytysaiheisiin vertaistuki-iltoihin (sieltä löytyy sellaisiakin ihmisiä, joiden synnytys on ollut positivinen kokemus).
Eka syntyi suunnitellusti sektiolla viimeisillä viikoilla huomatun perätilan takia. Leikkaus jännitti, muttei pelottanut. Itse asiassa olin helpottunut, kun leikkauspäätös tehtiin, koska pelkäsin synnytystä kovasti.
Itse leikkaus meni hyvin ja toivuin nopeasti ilman mitään kovempaa kipua. Pari ekaa päivää aristi liikkuessa, mutta muuten tosi hyvin meni.
Toisen kanssa oli päättänyt, että sektioon taas mennään, koska se meni viimeksikin hyvin. Ja lisäksi pelkäsin kohdunrepeämää synnytyksessä sektion jälkeen. Juttelin asiasta neuvolassa ja pariin otteeseen äitipolilla, pelkopoliklinikalle en kuitenkaan mennyt. Saivat puhuttua ympäri alatiesynnytykseen sillä varauksella, että jos homma ei etene oppikirjojen mukaan, mentäisiin sitten helpolla sektioon taas. Synnytys käynnistettiin yliaikaisena. Homma oli ohi alle 8 tunnissa. Olihan se kokemus, mutta voin rehellisesti sanoa, että helpompaa se oli, kuin olin pelännyt. Toki supistukset sattuivat valtavasti alusta alkaen, mutta epiduraalin jälkeen ei mitään kipua tuntunut missään vaiheessa. Ei edes ponnistusvaiheessa.
Toivuin myös tästä hyvin nopeasti. Olihan se aika eläimellistä ja alkukantaista hommaa, mutta ei mitenkään traumatisoivaa. Itse synnytystilanteessa en enää osannut edes pelätä. Ei siinä kaiken keskellä aivotkaan enää toimi =)
Onpahan nyt molemmat koettuna, enkä enää osaa pelätä synnytystä, jos vielä kolmannen lapsen joskus saamme. Summa summarum: Suurin osa synnytyksistä menee hyvin kaikin puolin. Pieni pelko on hyväksi vaan, mutta jos tosiaan alkaa ahdistamaan, muistat vaan sitten neuvolassa heti ottaa asian puheeksi, kun tulee ajankohtaiseksi.
Kiitos vastauksistanne, on rohkaisevaa lukea moisia! Ja tosiaan eihän siinä vaiheessa ole muuta keinoa kuin selviytyä kun vauveli alkaa syntymään. Ja varmaan sitä keskittyy synnytykseen/kipuihin ja niiden kestämiseen sen verran intensiivisesti niin ei siinä varmaan pelolle kauheasti enää liikene ajatuksia...
Mutta raskaaksi tulemisen yrittäminen jatkuu edelleen pienestä synnytyspelosta huolimatta =)
Minusta tuntuu, että synnytys kammottaa niin monia ensikertalaisia, koska lähinnä vaikeista synnytyksistä kerrotaan juttuja eteenpäin. Jos synnytys on ollut ihan OK, ja supistuskipu on tuntunut jokseenkin siedettävältä, niin eipä siitä saa mitään mehevää juttua jälkikäteen kerrottavaksi. Kuitenkin epäilen että valtaosa synnytyksistä on tällaisia; supistukset ovat siedettäviä, joskaan nyt eivät ehkä kovin miellyttäviä.
Itselläni oli 2 kk sitten imukuppisynnytys, josta ei jäänyt mitään pahoja henkisiä tai fyysisiä traumoja. Supistuskipu tuntui pahimmillaankin todella voimakkaalta vatsan, selän ja reisien lihaskrampilta -sattui voimakkaammissa supistuksissa kovasti, mutta ei niin paljon että olisi itkettänyt saati pelottanut. Toki käytössä oli tehokas kivunlievitys (ilokaasu, kohdunkaulan puudutus ja lopulta epiduraali), joiden turvin kokemus oli kaikin puolin OK. Jälkikäteen ehkä jäi harmittamaan vain, että sinnittelin ilman epiduraalia, ilokaasulla ja kohdunkaulan puudutuksella, turhankin pitkään kun ajattelin että epiduraali hidastaisi kovastikin synnytyksen kulkua. Lopulta kätilö tuli tenttaamaan, siinä vaiheessa kun kohdunkaula oli avautunut 7 cm, että eikö nyt kuitenkin laitettaisi se epiduraali? Sen jälkeen ei enää tuntunut mitään kipuja -taisin jopa torkahtaa hetkeksi- eikä minusta epiduraalin laittaminenkaan ollut mitenkään erityisen vastenmielistä.
Ilman epiduraalia kannattaakin sinnitellä, jos olisit sen ottanut aikaisemmassa vaiheessa olisi vauvan tarjonta saattanut jäädä vääränlaiseksi.
Ilman epiduraalia sinnitteleminen on ihan turhaa!
Itse asiassa minun tapauksessani ilman epiduraalia ihan loppuvaiheeseen asti sinnittelystä huolimatta vauva jäi "väärään" asentoon, avotarjontaan, joten en oikein usko että tässä tapauksessa aiemmin otettu epiduraali olisi mitenkään vaikuttanut lopputulokseen. Siinä vaiheessa kun epiduraali annettiin, vauvan pää oli jo niin pitkälle laskeutunut että en tiedä olisiko pystynyt enää mitenkään kääntymään, vaikka epiduraali olisi kokonaan jätetty antamattakin.
Sinulla väärän asennon selittää juurikin se, että puudutteita on laitettu paljon ja liian aikaisin, mutta ei kätilöt pysty tätä estämään, jos synnyttäjä puudutteet haluaa ottaa.
khlo --> sinnitteleminen on ihan turhaa, jos syntyvän lapsen terveydellä ja hyvinvoinnilla ei ole synnyttäjälle mitään merkitystä tai jos ei myöskään omalla alapään kunnolla synnytyksen jälkeen ole mitään merkitystä.
Sinähän tiedät tarkalleen, mitä edellisen synnyttäjän tapauksessa on ollut kyseessä...
"Sinulla väärän asennon selittää juurikin se, että puudutteita on laitettu paljon ja liian aikaisin,"
Olisikohan mitenkään mahdollista, että väärä asento saattaisi johtua muustakin kuin puudutteista? Että vauvan tarjonta olisi jo ennen puudutteitakin ollut virheellinen..?
Sinun logiikkasi mukaan kaikkien kipulääkkeitä ottavien äitien vauvat syntyisivät virheellisessä tarjonnassa...
"Olisikohan mitenkään mahdollista, että väärä asento saattaisi johtua muustakin kuin puudutteista? Että vauvan tarjonta olisi jo ennen puudutteitakin ollut virheellinen..? "
Mitä tarkoitat tällä? Synnytyksen alkuvaiheessa vauvan tarjonta ON eri kuin loppupuolella. Eli tarjonta on usein virheellinen avautumisvaiheen alussa ponnistamista ajatellen. Ja totta kai tarjonta virheet voivat johtua muustakin, mutta kovin usein niitä esiintyy tilanteissa, joissa puudutuksia on käytettyä useampaa tai lisätty..
"Sinun logiikkasi mukaan kaikkien kipulääkkeitä ottavien äitien vauvat syntyisivät virheellisessä tarjonnassa..."
Missäs minä näin muka sanoin?
Tarjontavirheet ovat usein niiden synnyttäjien murheena, jotka ottavat puudutteita synnytyksen alkuvaiheessa ennen kuin synnytys on edennyt kovinkaan pitkällä siten, että puudutetta joudutaan lisäämään tai jatkamaan toisella puudutuksella.
Sitä vaan, että sinä tunnuit tietävän edellisen kommentoijan synnytyksen kulun niin tarkkaan, että kykenit sanomaan, mistä vauvan tarjontavirhe tässä tapauksessa johtui... Olitko kenties itse siellä paikalla?
Toki tiedän, että puudutteet saattavat aiheuttaa hankaluuksia synnytyksen kulussa, mutta sinä et voi tietää, mikä oli syynä tässä tapauksessa. Sitä ajoin takaa, kun niin asiantuntevasti julistit tietäväsi syyn vauvan tarjontavirheeseen em.tapauksessa.
""Sinun logiikkasi mukaan kaikkien kipulääkkeitä ottavien äitien vauvat syntyisivät virheellisessä tarjonnassa..."
Missäs minä näin muka sanoin? "
-En väittänytkään sinun näin sanoneen, vaan totesin, että sinun logiikkasi mukaan... kuten edellä lukeekin...
vähän liikaa innostunut jostakin babesinfo-huuhaa sivuista.
Mikä on bebesinfo?
"Sitä vaan, että sinä tunnuit tietävän edellisen kommentoijan synnytyksen kulun niin tarkkaan, että kykenit sanomaan, mistä vauvan tarjontavirhe tässä tapauksessa johtui... Olitko kenties itse siellä paikalla? "
Miten niin tiedän..? Jos sanoin, että selittävätekijä tarjontavirheeseen oli yhdistelmä kohdunkaulanpuudutus epiduraali. Vai olitko sinä siellä paikalla ja tiedät että näillä ei ollut tarjontaan mitään vaikutusta? Onko sinusta todennäköisempää, että tarjonta on ollut virheellinen jo valmiiksi? Mielestäni minun kannanottoni on yhtä pätevä kuin omasi :)
"""Sinun logiikkasi mukaan kaikkien kipulääkkeitä ottavien äitien vauvat syntyisivät virheellisessä tarjonnassa..."
Missäs minä näin muka sanoin? "
-En väittänytkään sinun näin sanoneen, vaan totesin, että sinun logiikkasi mukaan... kuten edellä lukeekin... "
Miten niin minun logiikkani mukaan? Sanoin siis, että lisätty puudutus voi johtaa tarjontavirheeseen.. (kuten edellä olevassa tapauksessa). En ole siis missään kohtaa väittänyt että kaikki kivunlievitys johtaisi tarjontavirheeseen!
Hieman hymyilyttää lukea, miten paljon polemiikkia minun synnytykseni kulusta, puudutteista & niiden vaikutuksista vauvani avotarjontaan syntyi :-)
Tässä siis lisää faktaa keskustelun pohjaksi.
Kivunlievitysteni antojärjestys ja -aikataulu oli siis tarkkaan ottaen seuraava:
avautuminen 4 cm asti: Kotosalla Panadolin voimin
6 cm asti: sairaalassa ilokaasupöhnässä
6 cm vauvan pää lähtenyt jo laskeutumaan: kohdunkaulan puudutus edelleen ilokaasupöhnää. Epiduraaliakin tarjottiin, mutta valitsin tuolloin kohdunkaulan puudutuksen epiduraalin sijaan koska kivut eivät tuntuneet mitenkään ylivoimaisilta ja koska ajattelin tuolloin voivani sinnitellä ilman epiduraalia. Käsittääkseni kohdunkaulan puudutusta ei siis annettu mitenkään poikkeuksellisen varhaisessa vaiheessa? -> avautuminen noin 1,5 tunnin aikana 7 cm:iin. Tämän jälkeen kohdunkaulan puudutuksen teho alkoi loppua (kätilö kertoi jo puudutusta annettaessa että sen vaikutus kestää vain 1-2 tuntia), ja kätilö tuli kysymään haluaisinko harkita sitä epiduraalia, koska hän epäili sen rentouttavan sen verran että loppu avautuminen sujuisi nopeammin. Koska anastesialääkäriä ei kuitenkaan ollut saatavilla (häntä jouduttiin odottelemaan lopulta toista tuntia, kun joku hätätapaus ymmärrettävästikin meni edelleni), päädyttiin antamaan toinen kohdunkaulan puudutus koska oloni oli jo aika vaikea. Toisen puudutuksen teho ei kuitenkaan enää ollut kovin hyvä, ja tässä vaiheessa oikeastaan mulla oli muutamat mielestäni luokkaa "erittäin kivuliaat" supistukset, jolloin juotava ei pysynyt sisässä ja silmissä musteni.
Raksu tuli maailmaan luullakseni noin 1,5 tuntia epiduraalin laiton jälkeen, kokonaista 5 min (!) kestäneen imukuppiavusteisen ponnistusvaiheen jälkeen.
Koska en ole asiantuntuja, en osaa sanoa oliko useamman eri puudutteen käytöllä yhteisvaikutusta enää tuossa vaiheessa asentovirheeseen, mutta itse koin jälkikäteen että se epiduraali olisi tehokkaan kivunlievitysvaikutuksensa vuoksi kannattanut ottaa jo 6 cm kohdalla.
Mietin kotvasen, viitsinkö lähettää tätä viestiä: tuntuu aika hullulta näin yksityiskohtaisesti repostella keskustelupalstalla yhtä elämäni intiimeimmistä kokemuksista, mutta minua oikeasti kiinnostaa seurata tästä kivunlievityskysymyksestä versonutta keskustelua.
Stupid is as stupid does... turha näköjään selittää sulle mitään, kun et omaa tekstiäsikään ymmärrä...
Edelleenkin huvittaa, että totesit alussa, että edellä kirjoittaneen vauvan asentovirhe johtuu puudutteista. Ymmärräthän itsekin, ette voi sitä varmasti tietää, ellet ole kätilö/lääkäri ja ollut paikalla silloin.
Minä en taas esittänyt tilanteesta mitään oletuksia, koska en siellä ollut. Näin yksinkertaista se on, jos nyt yrittäisit ymmärtää...
Tässä vielä muistutukseksi kirjoittamasi virke, johon kommentoin alunperin:
"Sinulla väärän asennon selittää juurikin se, että puudutteita on laitettu paljon ja liian aikaisin, mutta ei kätilöt pysty tätä estämään, jos synnyttäjä puudutteet haluaa ottaa."
Olisit kirjoittanut, että "väärän asennon saattaisi selittää..."
Nyt väität, että juurikin (sanojasi lainatakseni) puudutteet selittävät virheellisen asennon.
Mainittakoon vielä, että 6 cm auki ollessa, kohdunkaulanpuudute ei ole ollenkaan liian aikaista. Eikä epiduraali. Aikaista olisi antaa niitä ollessa esim vain 3 cm auki, mutta tätäkin tapahtuu, eikä asentovirheitä normaalisti siitäkään seuraa.
No niin, nyt tämä ärsyyntynyt kielipoliisi lähtee nukkumaan =)
"Stupid is as stupid does... turha näköjään selittää sulle mitään, kun et omaa tekstiäsikään ymmärrä... "
Pitääkö lähteä haukkumaan, kun huomaa olevansa väärässä. Ei se tee minusta mitenkään tyhmää, jos et pysty perustelemaan väitteitäsi :)
"Mainittakoon vielä, että 6 cm auki ollessa, kohdunkaulanpuudute ei ole ollenkaan liian aikaista. Eikä epiduraali. Aikaista olisi antaa niitä ollessa esim vain 3 cm auki, mutta tätäkin tapahtuu, eikä asentovirheitä normaalisti siitäkään seuraa. "
Mitä tarkoittaa normaalisti? Kuinka usein väität, että ei vaikuta tarjontaan..? Miten tällaista voi edes tietää/tutkia.
Puudutteen anto voi olla 6 cm liian aikaista, jos vauva on vielä kovin ylhäällä eikä laskeutumista ole vielä kunnolla tapahtunut, mutta ei kukaan alan ihminen kieltäne puudutusta kivuliaaltakaan synnyttäjältä oli tilanne mikä tahansa..
"Edelleenkin huvittaa, että totesit alussa, että edellä kirjoittaneen vauvan asentovirhe johtuu puudutteista. Ymmärräthän itsekin, ette voi sitä varmasti tietää, ellet ole kätilö/lääkäri ja ollut paikalla silloin.
Minä en taas esittänyt tilanteesta mitään oletuksia, koska en siellä ollut."
Omaa tekstiäsi lainaten.."Olisikohan mitenkään mahdollista, että väärä asento saattaisi johtua muustakin kuin puudutteista? Että vauvan tarjonta olisi jo ennen puudutteitakin ollut virheellinen..? " Mitäs nämä ovat jos ei oletuksia.
Mutta siis loppu tulema on se, että tässä nimenomaisessa tapauksessa on ollut tarjontavirhe oli syy mikä tahansa. Sinun mielestäsikö se ei ole voinut johtua LISÄTYSTÄ puudutuksesta?
"Omaa tekstiäsi lainaten.."Olisikohan mitenkään mahdollista, että väärä asento saattaisi johtua muustakin kuin puudutteista? Että vauvan tarjonta olisi jo ennen puudutteitakin ollut virheellinen..? " Mitäs nämä ovat jos ei oletuksia."
-nimenomaan ei oletuksia, vaan toteamus, että jokin muukin syy voi olla tarjontavirheeseen. Sinä kun kirjoitit, että "sinun tapauksessasi syy oli..." Se, jos mikä on oletus.
"Mutta siis loppu tulema on se, että tässä nimenomaisessa tapauksessa on ollut tarjontavirhe oli syy mikä tahansa. Sinun mielestäsikö se ei ole voinut johtua LISÄTYSTÄ puudutuksesta?"
- en niin väittänytkään, vaan jos lukisit viestit tarkemmin, siinä esitänkin mahdolliseksi sen, että puudute ei välttämättä ole syy. En missään kohti väittänyt, etteikö se voisi olla syynä tarjontavirheeseen.
Kuinka vaikeaa sinulle on lukea aiempia kirjoituksiasi? Voisi unohtaa turhan jankkaamisen tässäkin tapauksessa, tai sitten voisit vain myöntää ristiriidat kirjoituksissasi.
Kommentoin vain sitä, että sinä suoraan väitit puudutteiden olevan ko. henkilön tapauksessa syynä tarjontavirheeseen, vaikket sitä voi varmasti tietää. Oli syynä puudutteet tai ei, sinä et sitä tässä tapauksessa tiedä, vaikka väitit niin. Minä taas en väittänyt yhtään mitään. Tämä nyt on ehkä pilkunviilausta, mutta nyppii aika lailla, kun et voi myöntää mahdollista virheellistä oletustasi.
Oikeasti, anna olla jo, tai opettele lukemaan, ja ymmärtämään lukemaasi. Meni jo turhan paljon sivuun alkuperäisestä aiheesta, eli emmeköhän jo anna asian olla.
"Voisi unohtaa turhan jankkaamisen tässäkin tapauksessa, tai sitten voisit vain myöntää ristiriidat kirjoituksissasi. "
Totean nyt vielä että siellä ei ole ristiriitaa minun kirjoituksissani. Mutta sinulla on.
"nyppii aika lailla, kun et voi myöntää mahdollista virheellistä oletustasi."
Mielestäni en ole tehnyt yhtäkään virheellistä oletusta tai et ole ainakaan kyennyt osoittamaan perustellusti, mikä oletus olisi sellainen.
"Oikeasti, anna olla jo, tai opettele lukemaan, ja ymmärtämään lukemaasi."
Toivon että jonain päivänä myös sinä pystyt siihen :)
Kuulostat kyllä minunkin mielestäni hieman oudolta kirjoituksinesi. Esitit faktana asian, joka olisi pitänyt esittää eräänä vaihtoehtoehtona ja tähän puuttui väittelytoverisi. Erikoista, ettet pysty sitä myöntämään, vaikka kyseinen väitteesi lukee ensimmäisessä kirjoituksessasi, mustaa valkoisella.
Huvittava väittely teillä kyllä oli... :)
"Voisi unohtaa turhan jankkaamisen tässäkin tapauksessa, tai sitten voisit vain myöntää ristiriidat kirjoituksissasi. "
Totean nyt vielä että siellä ei ole ristiriitaa minun kirjoituksissani. Mutta sinulla on. "
-Eikun sinullapas...
"nyppii aika lailla, kun et voi myöntää mahdollista virheellistä oletustasi."
Mielestäni en ole tehnyt yhtäkään virheellistä oletusta tai et ole ainakaan kyennyt osoittamaan perustellusti, mikä oletus olisi sellainen."
-Teitpäs ja pystyinpäs...
"Oikeasti, anna olla jo, tai opettele lukemaan, ja ymmärtämään lukemaasi."
Toivon että jonain päivänä myös sinä pystyt siihen :)"
- Sinä ensin....
Tätä tasoa sinun väittelytaitosi ovat... En jaksa enää tuollaisen selkeästi debiilin kanssa kinata .
En todellakaan ymmärrä missä se ongelma on!? Kun olen koko ajan pitänyt kiinni omasta näkökannastani ja torjunut toisen kritisoijan tekemät virheelliset johtopäätökset!?
"En jaksa enää tuollaisen selkeästi debiilin kanssa kinata . "
Minä en sentään ole missään vaiheessa alentunut haukkumaan toista, mutta sinä tykkäät kovasti pönkittää omaa itsetuntoasi toisia haukkumalla !! Onnea sinulle!
Ei kyseessä ole haukkuminen tai edes oletus, vaan näkemys, joka perustuu kirjoituksiesi ja ymmärryksesi tasoon. Ei siinä sen kummempaa.
Ärrrrrrsyttääkö? =)
"Ärrrrrrsyttääkö? =) "
Ei, koska en ota tätä ilmeisestikään niin vakavasti kuin sinä.
Jos esitän oman mielipiteeni johonkin tapaukseen liittyen, ei sitä oikeasti voi sanoa vääräksi. Voi olla että muilla on erilaisia mielipiteitä, mutta tämä oli minun. Ikävää, jos koet sen jotenkin häiritseväksi :)
Et kyllä esittänyt mielipidettäsi, koska silloin olisit kirjoittanut, että edellä mainitussa tapauksessa tarjontavirheen syynä SAATTOI olla epi. Kuitenkin sinä kirjoitit, että syynä tässä tapauksessa olisi ollut nimenomaan epi. Siinä ero. Jos olisit esittänyt oman mielipiteesi ja arvellut vain syytä tarjontavirheeseen, kukaan ei olisi virheelliseen lauseenmuodostukseesi puuttunut. On se kumma, ettei voi myöntää, että ehkä olisit voinut muotoilla ensimmäisessä viestissä kirjoittamasi lauseen paremmin. Tältäkin väittelyltä olisi vältytty.
Sinun mielipiteesi ei suinkaan häiritse, kunhan ensin esittäisit jonkun mielipiteen, etkä oikeaksi luulemiasi väitteitä, joita et edes myönnä kirjoittaneesi.
"Et kyllä esittänyt mielipidettäsi, koska silloin olisit kirjoittanut, että edellä mainitussa tapauksessa tarjontavirheen syynä SAATTOI olla epi. Kuitenkin sinä kirjoitit, että syynä tässä tapauksessa olisi ollut nimenomaan epi."
En ole kirjoittanut että syynä olisi ollut epi. Jos olisin käyttänyt sanaa saattoi ei se olisi ollut mielipide vaan ehdotus..
"En ole kirjoittanut että syynä olisi ollut epi."
-Ai et sitten ole kirjoittanut niin? Seuraavana suora lainaus kirjoittamastasi tekstistä:
"Sinulla väärän asennon selittää juurikin se, että puudutteita on laitettu paljon ja liian aikaisin"...
-ja kun käytät sanaa ´juurikin´, se viittaa siihen, että nimenomaan puudutteet ovat syynä.
Olisit hyvä ihminen kirjoittanut, että MIELESTÄSI syynä oli puudutteet, niin eipä olisi tarvinut tähänkään asti jankata. Aiemmin kirjoittamasi ei suinkaan ole mielipide, vaan luulemasi fakta. Voihan olla, että puudutteet olivat syynä tai sitten eivät, aivan sama mulle. Mutta edelleenkään, sinäkään et sitä voi tietää.
"En ole kirjoittanut että syynä olisi ollut epi."
-Ai et sitten ole kirjoittanut niin? Seuraavana suora lainaus kirjoittamastasi tekstistä:
"Sinulla väärän asennon selittää juurikin se, että puudutteita on laitettu paljon ja liian aikaisin"...
EN löydä tuosta lauseesta epiduraalista mitään mainintaa. Ja puhun monikossa puudutteita on laitettu paljon. Eli pelkkä yksi epi ei suinkaan ole mielestäni selittämässä tässä tapauksessa tai yleensä tajontavirhettä.
Sama se puhuitko epistä vai yleensä puudutteista. Sinä et voi tietää, oliko tässä tapauksessa kyse nimenomaan puudutteiden aiheuttamasta tarjontavirheesta. Vieläkö jaksat jankata? Jännä, että kiertelet ja kaartelet muita asioita, muttet käsittele ollenkaan ensimmäisessä viestissäsi olevaa virheellista oletustasi.
"Jännä, että kiertelet ja kaartelet muita asioita, muttet käsittele ollenkaan ensimmäisessä viestissäsi olevaa virheellista oletustasi. "
Kun se ei ole oletus vaan mielipide.
"Sama se puhuitko epistä vai yleensä puudutteista."
Ei se ole, jos kerran jaksat jankata minun kirjoituksistani ja niiden tarkkuudesta..