Oikeudenkäyntiaineistosta

Eli, kun poliisi lähettää asian syyteharkintaan niin alkuperäinen tutkintapyyntö/rikosilmoitus on mukana?
Ei esimerkiksi poliisin referoimana lyhennelmänä?

Koskeeko asia myös loppulausuntoa ja lisätutkintapyyntöä?

tässä kyselee kirjoitti:

Eli, kun poliisi lähettää asian syyteharkintaan niin alkuperäinen tutkintapyyntö/rikosilmoitus on mukana?
Ei esimerkiksi poliisin referoimana lyhennelmänä?

Koskeeko asia myös loppulausuntoa ja lisätutkintapyyntöä?

Sekä tutkintapyyntö/rikosilmoitus, että loppulausunto ovat liitteinä alkuperäisinä.

Vähän selvennykseksi. Kun kansalainen tekee poliisille rikosilmoituksen joko kirjallisesti tai suullisesti istuen poliisin päivystyksessä tiskin takana, niin kyllä se on poliisi, joka tietokoneen takana istuu sitä kirjaamassa. Jotkut rikosilmoituksen tekijät istuvat tuntikausia kertomassa asiaansa, mutta poliisi laatii siitä vain lyhennelmän, eikä ryhdy kirjoittamaan satoja sivuja. Sama on kirjallisessa tutkintapyynnössäkin. Ne ovat usein satasivuisia (eli, mitä hullumpi pyynnön tekijä on, sitä pidempi pyyntö), mutta poliisi kirjaa niistä rikosilmoitusta varten vain sen, mitä esitutkinta edellyttää.
Mutta, ole huoleti, kyllä ne kaikki pyynnöt seuraavat mukana alkuperäisinä. Usein on niin, että vasta niistä syyttäjä näkee, heittääkö ja miten paljon.

piste Veikkonen kirjoitti:

Sekä tutkintapyyntö/rikosilmoitus, että loppulausunto ovat liitteinä alkuperäisinä.

Vähän selvennykseksi. Kun kansalainen tekee poliisille rikosilmoituksen joko kirjallisesti tai suullisesti istuen poliisin päivystyksessä tiskin takana, niin kyllä se on poliisi, joka tietokoneen takana istuu sitä kirjaamassa. Jotkut rikosilmoituksen tekijät istuvat tuntikausia kertomassa asiaansa, mutta poliisi laatii siitä vain lyhennelmän, eikä ryhdy kirjoittamaan satoja sivuja. Sama on kirjallisessa tutkintapyynnössäkin. Ne ovat usein satasivuisia (eli, mitä hullumpi pyynnön tekijä on, sitä pidempi pyyntö), mutta poliisi kirjaa niistä rikosilmoitusta varten vain sen, mitä esitutkinta edellyttää.
Mutta, ole huoleti, kyllä ne kaikki pyynnöt seuraavat mukana alkuperäisinä. Usein on niin, että vasta niistä syyttäjä näkee, heittääkö ja miten paljon.

Kuulusteleeko poliisi aina tutkintapyynnön kohteen, vai voiko tehdä syyttämättäjättämis-
päätöksen, ihan vaan omin päin, vaatimatta esim lisäselvityksiä tutkintapyynnön tekijältä ?
Jos poliisi tekee päätöksen että esitutkintaa ei jatketa, niin tuleeko tutkintapyynnön kohteelle
joka tapauksessa tieto että tutkintapyyntö häntä kohtaan on tehty ?

kuinka käytäntö kirjoitti:

Kuulusteleeko poliisi aina tutkintapyynnön kohteen, vai voiko tehdä syyttämättäjättämis-
päätöksen, ihan vaan omin päin, vaatimatta esim lisäselvityksiä tutkintapyynnön tekijältä ?
Jos poliisi tekee päätöksen että esitutkintaa ei jatketa, niin tuleeko tutkintapyynnön kohteelle
joka tapauksessa tieto että tutkintapyyntö häntä kohtaan on tehty ?

Lain mukaan esitutkinnasta vastaa poliisi, eikä pyynnön esittäjä. Monasti pyynnön esittäjät ovat niin henkisesti häiriintyneitä, että poliisi voi sen todeta pyynnöstä ilman lääkärin koulutustakin, jolloin pyyntö ei ns. anna aihetta, eikä esitutkintaa aloiteta. Tällöin se jää sinne mappi ööhöön.
Mikäli pyyntö vaatii lisäselvityksiä, niin poliisi ei suinkaan ryntää heti kuuluttamaan siitä pyynnön kohteelle, vaan pyytää yleensä pyynnön esittäjää kuulusteluun. Vasta siinä selviää aloitetaanko esitutkinta, vai ei. Jos aloitetaan, niin poliisi laatii viran puolesta pyynnöstä rikosilmoituksen ja ilmoittaa pyynnön kohteelle, että häntä epäillään rikosilmoituksessa ilmenevästä rikoksesta. Kaiken perustana on tietysti se, että on syytä epäillä rikosta. Asianomistajarikoksessa on oltava myös asianomistajan rangaistusvaatimus.

Poliisi ei voi tehdä mitään syyttämättäjättämispäätöstä, sen voi tehdä vain syyttäjä. Poliisi voi esitutkintalain perusteella kuitenkin tehdä päätöksen, ettei esitutkintaa toimiteta laissa luetelluin perustein. Poliisi voi ilmoittaa pyynnöstä myös syyttäjälle, joka voi tehdä asiasta poliisin esityksestä tutkimattajättämispäätöksen tai, että jo aloitettu esitutkinta lopetetaan, nekin tietysti laissa luetelluin perustein.
Esitutkintalaissa määrätään, että jos on tehty päätös, ettei esitutkintaa suoriteta, se lopetetaan,tai se keskeytetään, niin siitä on ilmoitettava viipymättä asianomistajille, eli esimerkkitapauksessa pyynnön esittäjälle, sekä asianosaisina KUULUSTELLUILLE, mikäli sitä ei pidetä tarpeettomana. Esim. häiriintyneeltä ihmiseltähän saattaa tulla poliisille pyyntö per päivä.

piste Veikkonen kirjoitti:

Lain mukaan esitutkinnasta vastaa poliisi, eikä pyynnön esittäjä. Monasti pyynnön esittäjät ovat niin henkisesti häiriintyneitä, että poliisi voi sen todeta pyynnöstä ilman lääkärin koulutustakin, jolloin pyyntö ei ns. anna aihetta, eikä esitutkintaa aloiteta. Tällöin se jää sinne mappi ööhöön.
Mikäli pyyntö vaatii lisäselvityksiä, niin poliisi ei suinkaan ryntää heti kuuluttamaan siitä pyynnön kohteelle, vaan pyytää yleensä pyynnön esittäjää kuulusteluun. Vasta siinä selviää aloitetaanko esitutkinta, vai ei. Jos aloitetaan, niin poliisi laatii viran puolesta pyynnöstä rikosilmoituksen ja ilmoittaa pyynnön kohteelle, että häntä epäillään rikosilmoituksessa ilmenevästä rikoksesta. Kaiken perustana on tietysti se, että on syytä epäillä rikosta. Asianomistajarikoksessa on oltava myös asianomistajan rangaistusvaatimus.

Poliisi ei voi tehdä mitään syyttämättäjättämispäätöstä, sen voi tehdä vain syyttäjä. Poliisi voi esitutkintalain perusteella kuitenkin tehdä päätöksen, ettei esitutkintaa toimiteta laissa luetelluin perustein. Poliisi voi ilmoittaa pyynnöstä myös syyttäjälle, joka voi tehdä asiasta poliisin esityksestä tutkimattajättämispäätöksen tai, että jo aloitettu esitutkinta lopetetaan, nekin tietysti laissa luetelluin perustein.
Esitutkintalaissa määrätään, että jos on tehty päätös, ettei esitutkintaa suoriteta, se lopetetaan,tai se keskeytetään, niin siitä on ilmoitettava viipymättä asianomistajille, eli esimerkkitapauksessa pyynnön esittäjälle, sekä asianosaisina KUULUSTELLUILLE, mikäli sitä ei pidetä tarpeettomana. Esim. häiriintyneeltä ihmiseltähän saattaa tulla poliisille pyyntö per päivä.

Olen jonkin verran lukenut pöytäkirjoja, mutta en muista nähneeni niitten joukossa mitään rikosilmoituksia tai tutkintapyyntöjä.

Outoa. kirjoitti:

Olen jonkin verran lukenut pöytäkirjoja, mutta en muista nähneeni niitten joukossa mitään rikosilmoituksia tai tutkintapyyntöjä.

Olen samoin "jonkin" verran lukenut viran puolesta pöytsiköitä, ja ainakin sellaisissa talousrikosjutuissa, jotka ovat olleet verottaja- tai Kela tms. -lähtöisiä, tai konkursseihin liittyen syyttäjälähtöisiä, on ollut tutkintapyyntö pöytäkirjassa.

Outoa. kirjoitti:

Olen jonkin verran lukenut pöytäkirjoja, mutta en muista nähneeni niitten joukossa mitään rikosilmoituksia tai tutkintapyyntöjä.

Vaikka olet niitä jonkin verran lukenut, niin et ole niistä näköjään mitään ymmärtänyt. Poliisi ei kerta kaikkiaan voi laittaa syyttäjälle sellaista pöytäkirjaa, mistä puuttuu rikosilmoitus. Se olisi muotovirhe.
Rikokseen liittyviä alkutoimenpiteitä poliisi voi tehdä ilman rikosilmoitusta, mutta ei varsinaista esitutkintaa, joten se on aina pöytäkirjassa, yleensä heti ensimmäisenä kansilehden jälkeen. Rikosilmoituksestahan käy ilmi, miksi esitutkinta on suoritettu. Suuremmissa jutuissa kansilehden jälkeen on usein myös rikosjutun johdanto, mutta heti sitä seuraa tuo rikosilmoitus.

Esitutkintalain 40 pykälässä määrätään, että kertyneestä aineistosta on laadittava pöytäkirja. Siihen on otettava kuulustelut, selostukset tutkintatoimenpiteistä, sekä liitettävä tutkinnasta kertyneet asiakirjat ja tallenteet, mikäli niillä voidaan olettaa olevan merkitystä asiassa.
Jos tutkintapyynnön tekijä on ollut vähänkään järjissään, niin tutkintapyyntö on pöytäkirjan liitteenä, tosin sen viimeisenä osana.