Neljän aikuisen lapsen äiti kuoli keväällä. Häneltä jäi vaatimaton kiinteistö irtaimistoineen ja muutama hehtaari metsää. Yksi pojista vaatii puolta äidin asuntonaan käyttämän talon arvosta perustelleen vaatimustaan sillä, että hänen edesmenneellä isällään on ollut avio-oikeus siihen. Äidin muut rintaperilliset ovat hänen ensimmäisestä avioliitostaan. Äiti oli jäänyt ensimmäisen kerran leskeksi kolmen lapsen ollessa ala-ikäisiä. Toisesta avioliitosta syntynyt rintaperillinenkin oli isänsä kuollessa muutamaa vuotta vaille 18 eli alaikäinen.
Äiti oli käyttänyt toisen miehensä kuoleman jälkeisessä perunkirjoituksessa tasinkoprivilegiotaan, koska hän oli puolisoaan varakkaampi. Hän asui lisäksi kiinteistössä koko loppuikänsä vakituisesti.
Onko yhdellä perillisellä oikeus vaatia suurempaa perintöä sillä perusteella, ettei hän saanut tasinkoa äidiltään biologisen isänsä kuoleman jälkeen? Kyseinen sisarus on kuitenkin saanut lahjakirjalla äidiltään yli puolet kiinteistön maa-alasta. Lahjakirjassa on mainittu, ettei lahjaa ole pidettävä ennakkoperintönä. Lahjakirjassa on lisäksi ehto, että lahjansaajan on vastattava kiinteistöön kohdistuvan velan kuolettamisesta määräalan osuudelta. Onko lahjakirja sitova eli onko lahjansaajan pitänyt todellisuudessa vastata äitinsä nimissä aiemmin olleesta velasta? Ellei niin ole tapahtunut, voidaanko lahja katsoa ennakkoperinnöksi?
Lahjakirjan lausunto siitä, ettei lahjaa ole pidettävä ennakkoperintönä, on äidin elinaikanaan muille perillisilleen kertoman mukaan outoa. Äiti nimittäin uskoi, että lahjan saanut poika sai tavallaan isänperintöä ja samalla ennakkoperintöä, jolloin hän ei enää olisi saava mitään äitinsä kuoleman jälkeen, joten muut perilliset pitivät asiaa aivan hyväksyttävänä. Lahjakirja osoittaa kuitenkin muuta. Voiko äidin kertomukseen vedota tulevassa perinnönjaossa? Määräalan luovutus lahjakirjalla vaikuttaa oudolta, koska äiti olisi ilman kenenkään suostumusta voinut myydä määräalan tälle perisilleen ja käyttää kauppahinnan velkoihin.
Äiti oli käyttänyt toisen miehensä kuoleman jälkeisessä perunkirjoituksessa tasinkoprivilegiotaan, koska hän oli puolisoaan varakkaampi. Hän asui lisäksi kiinteistössä koko loppuikänsä vakituisesti.
Onko yhdellä perillisellä oikeus vaatia suurempaa perintöä sillä perusteella, ettei hän saanut tasinkoa äidiltään biologisen isänsä kuoleman jälkeen? Kyseinen sisarus on kuitenkin saanut lahjakirjalla äidiltään yli puolet kiinteistön maa-alasta. Lahjakirjassa on mainittu, ettei lahjaa ole pidettävä ennakkoperintönä. Lahjakirjassa on lisäksi ehto, että lahjansaajan on vastattava kiinteistöön kohdistuvan velan kuolettamisesta määräalan osuudelta. Onko lahjakirja sitova eli onko lahjansaajan pitänyt todellisuudessa vastata äitinsä nimissä aiemmin olleesta velasta? Ellei niin ole tapahtunut, voidaanko lahja katsoa ennakkoperinnöksi?
Lahjakirjan lausunto siitä, ettei lahjaa ole pidettävä ennakkoperintönä, on äidin elinaikanaan muille perillisilleen kertoman mukaan outoa. Äiti nimittäin uskoi, että lahjan saanut poika sai tavallaan isänperintöä ja samalla ennakkoperintöä, jolloin hän ei enää olisi saava mitään äitinsä kuoleman jälkeen, joten muut perilliset pitivät asiaa aivan hyväksyttävänä. Lahjakirja osoittaa kuitenkin muuta. Voiko äidin kertomukseen vedota tulevassa perinnönjaossa? Määräalan luovutus lahjakirjalla vaikuttaa oudolta, koska äiti olisi ilman kenenkään suostumusta voinut myydä määräalan tälle perisilleen ja käyttää kauppahinnan velkoihin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
>>Äiti oli jäänyt ensimmäisen kerran leskeksi kolmen lapsen ollessa ala-ikäisiä.>Äiti oli käyttänyt toisen miehensä kuoleman jälkeisessä perunkirjoituksessa tasinkoprivilegiotaan, koska hän oli puolisoaan varakkaampi.>Onko yhdellä perillisellä oikeus vaatia suurempaa perintöä sillä perusteella, ettei hän saanut tasinkoa äidiltään biologisen isänsä kuoleman jälkeen?>Kyseinen sisarus on kuitenkin saanut lahjakirjalla äidiltään yli puolet kiinteistön maa-alasta. Lahjakirjassa on mainittu, ettei lahjaa ole pidettävä ennakkoperintönä. Lahjakirjassa on lisäksi ehto, että lahjansaajan on vastattava kiinteistöön kohdistuvan velan kuolettamisesta määräalan osuudelta. Onko lahjakirja sitova eli onko lahjansaajan pitänyt todellisuudessa vastata äitinsä nimissä aiemmin olleesta velasta? Ellei niin ole tapahtunut, voidaanko lahja katsoa ennakkoperinnöksi?