Jos yhteiselämä ei yrityksistä huolimatta enää suju, niin on sitte lähdettävä. Mutta tämä ero maatilalla on vaikeuskertoimella korotetun mutkikas. On laajennettu ja piti työt järkeistyä. Niin kävi ja jatkajakin on jo kokopäiväisesti mukana maatilan töissä. Pankkiasiat, kirjanpito, veroilmoitus, eu- paperiasiat, visut ja eläinilmoitukset, karjantarkkailun paperihommat ja sellaiset toimistotyöt on ollu minun vastuullani. Isäntä ja poika tekevät käytännön työt, mutta kumpikaan ei ole perillä, mitä kaikkea tämä paperirumba pitää sisällään. Taloudellisesti homma on hanskassa, mutta parisuhde perseellään.
MIehellä on joku narsismia lähellä oleva juttu. Oon 20 vuotta yrittäny, hyvällä ja pahalla. Ei oo kumpikaan auttanu. Miehen mielestä meillä on kaikki hyvin, tehdään vaan töitä, ollaan hiljaa, katotaan telkkaria ja naia napsautetaan. siinä se. Hitto vaan kun mulla olis niitä unelmiakin. Olis ihana saada kotipiha siistiksi ja laittaa kasvimaata, istua keinussa ja juoda kahvit, käydä kyläilemässä. Onhan mun toiveita paljon toteutunutkin, mutta mies ei halua osallistua. Jos haluan siirtää isompia romuja pihapiiristä, niin mies sanoo että tee ite jos on tärkeetä, ja hetken päästä kun oon tehny, niin vaan niitä romuja taas ilmaantuu. Sairastuminen aiheuttu minulle valtavan ahdistuksen, ei tunnu ukkoa kiinnostavan.
No se siitä sitten, kun leikkaus on ohi, niin on avioliittokin ohi.
Ongelma on tämä omaisuuden jako ja tulevaisuus. Laajentamisen ja jatkajan takia tätä tilaa ei pitäisi pirstoa. Ja jatkajan tulevaisuus on minulle tärkeä. Tämä on koti, työpaikka, koko elämä. Ilmeisesti elämäkin on ohi.
MIehellä on joku narsismia lähellä oleva juttu. Oon 20 vuotta yrittäny, hyvällä ja pahalla. Ei oo kumpikaan auttanu. Miehen mielestä meillä on kaikki hyvin, tehdään vaan töitä, ollaan hiljaa, katotaan telkkaria ja naia napsautetaan. siinä se. Hitto vaan kun mulla olis niitä unelmiakin. Olis ihana saada kotipiha siistiksi ja laittaa kasvimaata, istua keinussa ja juoda kahvit, käydä kyläilemässä. Onhan mun toiveita paljon toteutunutkin, mutta mies ei halua osallistua. Jos haluan siirtää isompia romuja pihapiiristä, niin mies sanoo että tee ite jos on tärkeetä, ja hetken päästä kun oon tehny, niin vaan niitä romuja taas ilmaantuu. Sairastuminen aiheuttu minulle valtavan ahdistuksen, ei tunnu ukkoa kiinnostavan.
No se siitä sitten, kun leikkaus on ohi, niin on avioliittokin ohi.
Ongelma on tämä omaisuuden jako ja tulevaisuus. Laajentamisen ja jatkajan takia tätä tilaa ei pitäisi pirstoa. Ja jatkajan tulevaisuus on minulle tärkeä. Tämä on koti, työpaikka, koko elämä. Ilmeisesti elämäkin on ohi.
Vastaukset 77
Vanhimmat
Jos minä jään viimeisenä eloon, piha putsaantuu. Muuten ei.
laamaa tai genkuru. Ne tulee hyvin toimeen Suomesskin. On siinä ihmettelimistä isännällä, kun tulee ilman saalista jänismetsältä
tehdä meille hyväuskoisille lohduttajille "ohimarsin". Meni, ja naureskelee tyhmille kanssaeläjille. Taisi olla vaan huomionkipeyttä koko akalta. Hyi hitto.
emäntä oli selvästi ylirasittunut ja tressaantunut ainaiseen työhön ja huolehtimiseen. Kuten niin moni muukin alalla työskentelevä "jokapaikan höylä" Pitää sitä saada vähän purkautua ja hankkia piristystä arkeen.
sinulla on selkeästi enemmän intohimoja muuhunkin elämiseen, harmi että mies on tuollainen kelottunut pökkelö. Monestihan se menee niin kun tulee emännäksi taloon, on talon pojalla jo niin valmiit kaavat elämiseen että muusta ei tiedetä eikä haluta. Ihmiselo kuitenkin pitäisi olla ihmisenä kasvuakin kaiken aikaa, se on just sitä myötä- ja vastoinkäymisten kohtaamista yhdessä ja niistä oppimista ja kasvamista.
En nyt oikein muuta osaa sanoa kuin että pitäiskö sinun hankkiutua jonkun tilan ulkopuolisen juttusille. Joku joka näkee kokonaisuuden selkeästi ja puolueettomasti.
Kyllä, kiitos. Elämänhaluja on kovinkin, innostusta ja yrittämisenhalua. Joskus vajaa kolmekymmentä vuotta sitten mies oli se unelmien prinssi, minä ikionnellinen. On se vieläkin, mutta jotenkin tullut välinpitämättömäksi kaikesta. Purkas vanhan navetan parret ja kippas ne lasten leikkipaikan aidan päälle, vaikka tilaa olis ollu ihan riittävästi muuallakin. Sano että aurinko häikäs, ei nähny traktorista. Siinä ne nyt on ollu viikkotolkulla. Lapsenlapset käy harvakseltaan, että kyllä minä sen raivaan pikkuhiljaa.
Se ulkopuolinen apu vois olla ihan paikallaan, isännälle. Minun olo hiukka parani, tilanne ei kuitenkaan muuttunu. Vaikka mulla työhaluja onkin, tiedän että työpaikan saanti tällaisella reilu viiskymppisellä maamuijalla on liki mahoton.
mikäli tilanteesi on toivoton:
Ota kameralla kuvia kaikista sinua loukkaavista , ja kuvauskelpoisista kumppanisi oivalluksista.
pidä toimintasi salassa. Hanki muunlaista todistetta , jos et voi kuvata. tee niistä muistio.
Kun olet riittävästi saanut aineistoa , kopioi ne , pidä alkuperäinen varmassa paikassa.
esitä kopiosi sitten siipallesi , kun teillä on vieraita näkemässä , älä silti tuo sitä riiralla esiin,
vaan huumorilla , naurun alaiseksi joutuminen on paha rangaistus , ja huumori pahentaa sitä vielä.
Tavallaan ihan kiva, mutta minä vaan oon sen luontonen, etten sitä millään loukkaamaan rupeais. Kerran kyllä sukulaisten paikalla ollessa tulin maininneeksi yhestä jutusta. Jäin kerran kiinni autolla, ukko ei tullu apuun vaikka pyysin, naapuri tuli. Ei se juuri reagoinu, jotain selitti. Se oli kyllä ihan pikkujuttu, mutta siinä saattaa käydä niin, että minun oma olo vaan pahenee. Valitettavasti on käyny niin että tuo huumorin kukka on mulla vähän päässy kuivahtamaan. Ja vaikka parhaani yritän, on ne pahat päivät välillä minullakin. Ja kulumaviat.
Mutta edelleen mietin tätä tulevaisuutta. Oon tehny työtä enkä ihan kahta kättä heilutellen tähän tullut. Kaikki on vuosien saatossa kuitenkin tähän isännän kotitilaan sidottu. Tämä on minullekin koti ja työpaikka. Jatkajan asema huolettaa.
Omaa elämäänsä.Sinun on elettävä omaasi,nyt.Senjälkeen kun kauppakirjat on tehty voit olla huoleti.
Harrastaa voit nytkin omia juttujasi,harvoin ne harrastukset aviopuolisoillakaan ovat samoja.
Käy vaikka vieraissa,niin saat siitä vertailupohjaa, kannattaako vaihtaa kokonaan.
ulkorakennuksen tila (huone) johon alat keräämään kaikkea talon vanhoja käyttöesineitä ja muuta "rojua".
Siitä sitten alat rakentamaan kotimuseota. Jokaisella esineellä ja ja kuvalla on tarinansa. Ne kannattaa tallentaa. Siinä sitten on hieno harrastus. Eikä maksa paljon mitään. No huutokaupat siihen sitten kyllä tulee mukaan, ja sitten tämä harrastus jo vähän maksaakin. Ei silti hirveitä. Minä kerään suomalaisia puukkoja, startti, "penniläis", ja nallipistooleja. Pistooleja on melkoinen määrä. 97 kpl, Ja puukkoja 50. Lisää kertyy aikaa myöten.
vie se sinne makuuhuoneen puolelle ja kerro "tykästyneesi" sellaiseen kun sillä poltellessa tressi häviää ja saa uusia virikkeitä elämään. Voisit hankkia myös Koraanin iltalukemiseksi (ei hassumpi kirja ensinkään)
pitää olla
kuin yhteistyötä ja erotiikkaa. Siinä se. Jättäkää murheet kerran viikossa nurkkaan ja...................
Ala harrastamaan. Mies kyllä säikähtää, mutta se häntä vain piristää. Mitä alkaisit ? Harrastuksen pitää olla "poikkeava" esim, postimerkit, valokuvaus ( kurssi ensin) öljyvärimaalaus ( myös kurssi ensin) perhosidonta ja kalastus (jälleen kurssi ensin) akvaarioharrastus, kasvien keräily, huutokaupat, ravit, kissanäyttelyt, näytelmäkerho, muistelmien kirjoitus, haulikkoammunta, ratsastus......ynm. Kyllä ukko alkaa herätä.
vaan pitäisi muistaa sitä erotiikkaakin, vai onko se ihan unohtunut "harmaaseen arkeen" ? Voi ollakin. Mutta löytyy se jos on sitä "halua" (ja kalua)
sukupolvenvaihdos ei kovin kaukana enää ole niin jos vaan pystyisit sinne asti sinnittelemään ettei mene jatkajankin suunnitelmat uusiksi. Jos ukkosi nyt sinulle joutuu puolet huushollista maksamaan niin kyllä siinä tilan elinkelpoisuus tuppaa kärsimään. Itse jouduin exälle puolet maksamaan ja tiukilla siinä joutui aikansa olemaan mutta pystyin kuitenkin tilan pitämään. Lopettaminen kyllä käynyt mielessä muista syistä.
Ukkoosi , kumman puolelle hää asettuu. Käykö hän jo emäntää hakemassa.
Sitte kun saat vielä tuikeen miniän , alkaakin totinen aika.
Voihan se sut ja ukkos vielä yhdistääkkin.
Pojalla on asiat ihan ok, on tyttökaveri, josta mahdollisesti tulee emäntä. Ihan mukava tyttö, ja vielä ainakin pärjätään hyvin, eikä riesaksi aiota jäädä. Isänsä kanssa poika, niinkun muutkin lapset pärjää ihan hyvin. Järkyttyisivät kaikki, jos ero tulis. Onhan ne nähny mitä tämä on. Mutta aina on uskottu, että kyllä se siitä, ukko nyt vaan on tuollainen.
Onhan se niin että kun on kuitenkin niitä hyviä muistoja ja hyviä aikoja, ja jos tässä terveys palaa kohtuulliselle tasolle, niin kai tämän vajaan kymmenen vuotta ennen eläkeikää vielä jaksaa kitkutella. Ja tuo haulikkoammunta kuulosti kivalle. Käsitöitä teen, leivon ja tykkään muutenkin kotitöistä, mutta saattaapi olla että jos tekisinkin jonkun radikaalin vedon niin vähän ukko heräilis. Voipihan se käydä niin että kun ajatusmaailma laajenee, ei mieti joutavia.
jos joku harrastus kiinnostaa, niin siihenkin voi jäädä "koukkuun". Aloin kerätä aikanaan vanhoja suomalaisia kolikoita, suurruhtinaskunnan ajasta niin pitkälle kuin "markka-aikaa" kesti. Nyt vain täydennän kokoelmaa. !6 vuotta on harrastettu, ja yllätys onkin, kun kokelman rahallinen keräilyarvo on melkoinen. Varovainen arvio on 35 000 e. Arvo luonnollisesti nousee koko ajan. Yksi hyvä vinkki, haulikkoammunnan lisäksi, voisi olla oman perinneruokakirjan teko. Ojeet, työtavat ja valokuvat. Menekki on taattu, ja vaikkei myyntiin sitä laittaisikaan, se olisi arvokas perhemuisto.
Nuo kuvailemasi ongelmat ovat oikein tyypillisiä ylityöllistetyn pariskunnan ongelmia. Yrittäkää nyt pitää ainakin lomaa, joko yhdessä tai erikseen. Elämä ei saa olla pelkkää työntekoa! Eikä varmaankaan jokunen avioliittoleirikään olis pahasta, jos saisit ukkosi houkuteltua mukaan.
Ero sinänsä onnistuu oikeastaan vasta, kun luovutte tilasta. Joko omalle perilliselle tai myymällä sen. Jos haluatte lapsenne jatkavan, niin hänen kannaltaan olisi parasta, että luopuisitte vasta, kun hän on todella valmis ottamaan tilan vastuulleen.
Helvetin helvetti. Sexi piristää ukkoa ja vähän emäntääkin. Kun vaan osaa. Ei mitään ihme asentoja, vaan sauna kuumaksi ja tulet takkaan. Kunnon musiikkia, ja pienet totit. Siinä se. Syntyy yhteisymmärrys.
Olen keskustelussa ulkopuolinen, mutta tuo neuvo oli ihana. Ei vaan toteudu tässä "punaniskojen" maassa. Ei meillä ainakaan. Ennen oli toisin. Voi voi. Kun oltiin nuoria. Voi voi.
Kun näin vierestä kuulostelee. Ja kaikki Isännät ne vaan on "punaniskoja"
nii`i , mihinkähän tässä äijän körmyt oikein joudutaan , alkaa menee
sovinisti sopaks , kun daameilta on raamit rikkunu ja kuvan näkee
taustapahvista. Kaksi kinaa mutta yhdessä on syy. oi voi.
ruusunen itse rakentaa sen yhteisen tiensä enemmän tai vähemmän ruusuiseksi.
Se on elämisen laiskuutta jos ei viitsi yhteiseloon panostaa. Se että on jupinaa, kertoo tarpeesta parempaan elämään. Jos ei ole jupinaa, ei ole mitään halujakaan. Muutos lähtee aina jostain aloitteesta. Just simple.
käyntiin , nii anna ukolles luettavaksi , ja kattele pilkesilmällä
mitenkä suhtautuu , josko alkais vaikka heräileen miettiin
murjotustaan.
Valmistusaika 2 tuntia
Ohjeet
Pääruoat - 6 annosta
1. Mausta vehnäjauhot suolalla ja piipurilla. Pyörittele potkat seoksessa ja ruskista Omariinissa (kts. pöytälaatikostani) pannulla. Nosta potkarenkaat pataan.
2. Paloittele sipulit ja juurekset, ruskista ja siirrä pataan.
3. Lisää pataan tomaatit liemineen, viini, riistafondi ja suolaa makusi mukaan. Heitä sekaan vielä paloitellut valkosipulin kynnet, laakerinlehti, silputtu persija ja timjami. Ripottele vielä pinnalle rosmariinia.
4. Anna hautua miedolla lämmöllä n. 1½ tuntia. Jos liemi on sen jälkeen vielä liian nestemäistä, ota lihat pois ja keitä lientä kokoon. Pane sen jälkeen lihat takaisin ja ripottele päälle cremolataa (kts. pöytälaatikostani).
5. Nautitaan spagetin tai risoton kera.
Entä juoma ? Sopisi varmaan 2002 McWilliam´s Hanwood Shiraz Alueelta Riverina, new South wales Australia. Minä kyllä haluaisin tuon hienon lihaherkun uuniperunoiden kera. Taustamusiikiksi ehkä sopisi Bramsia (unkarilainen tanssi) Joko alkaa intohimo syttyä ?
pitäähän snapsi myös olla "listalla" Ihan oikea Vilja-Vaakuna sopii hyvin.
liekitetyt viikunat ja kirpeän kanelikastikkeen. Tarvitaan: 4 viikunaa 1 rkl voita 1 rkl sokeria 1 rkl rommia (tummaa) Kastike: 2 dl kuohukermaa 1 dl ruokajukurttia 1-2 rkl sokeria 1 tl vaniljasokeria 1/2 tl kanelia. Juomaksi kuohari, Janz. Alue : River Tasmania, Australia. Rypälelajike: Pinot Noir, tai Chadonnay.
Tournedos rossini ? 4 annosta hirven sisäfileetä (kapeasta päästä 500 kg) suolaa, mustapippuria, voita. 4 viipaletta hanhenmaksaa ja 2 tryffeliä.
Ota liha huoneenlämpöön vähintään puoli tuntia ennen paistamista. Sirottele pihveille kevyesti suolaa ja pippuria. Paista pihvejä voissa pannussa noin kymmenen minuuttia. Paista ensin lihanpalojen kyljet ja sitten molemmat pinnat kauniin ruskeiksi. Kokeile kypsyyttä painamalla pihvejä kevyesti. Jos liha tuntuu hyvin joustavalta, se on sisältä vielä punaista. Joustamaton liha on kypsää ja sisältä harmaata. Nosta pihville viipale hanhenmaksaa ja muutama tryffelinviipale. Tarjoile palloperunoiden ja madeirakastikkeen kanssa.
Palloperunat: Isoja kiinteitä perunoita, vettä, suolaa ja voita. Kuori perunat ja ota niistä palloraudalla mahdollisimman täydellisiä palloja. Keitä perunapalloja suolalla maustetussa vedessä noin viisi minuuttia. Valuta perunat ja paista ne pannussa voissa kullankeltaisiksi. Mausta suolalla.
Madeirakastike: 2 dl vahvaa lihalientä 1 rkl maissijauhoa 2 rkl madeiraa. Sekoita kylmään lihaliemeen maissijauho. Kuumenna kiehuvaksi koko ajan sekoittaen. Mausta madeiralla. Juoma: Esim. Alkon Premius Bordeaux Yvon Mau.
Pitää olla 16 vuotta. Ei !6.
Tuossa herkuttelussa...
tryffelit eivät ole kotimaisia. Olen kuullut, että jokin tryffelilaji kasvaa täällä Salpausselän rinteillä, lieneekö sitten asiassa perää ? Muuten noita ruokia ei tehdä kuin harvoin. Vaikka eihän se hintakysymys ole, vaan ei kuulu vaan tapoihin.
Mausteita tietysti käytetään "tavallisissakin" ruokalajeissa.
mutta mitähän nuo ruokaohjeet auttavat aloittajaa?
Eikös se isäntä harrasta muuta kuin sitä ainaista työntekoa ? Hyvä harrastus, mutta se tulee raskaaksi. Kun alkaa ikää kerttyä.
Vai käsitinkö väärin kenties? Jos tarkoitit, niin pieleen menee että pölinä käy. En ole vielä edes ehtinyt osallistua tähän keskusteluun. Enkä ehdi vieläkään, kun iltanavetta kutsuu.
avioliiton arjessakin. Eikö näin ole. Juomapulta vaan hyvin kohtuullisesti käyttäen. Viinikin on alkoholijuoma, se vaan ruokajuomana käytettynäkin monelta unohtuu. Joskus tuollainen "hienompi" ruoka on paikallaan, ihan vaan kahden keskenkin.
erehryn ,olikin 42:nen sorkku vaan.
ehkäisymuotokin, ei tule emäntäkään "etupainoieksi" kun mies metsästelee haulikon tai luodikon kanssa.
sellaista elämä maalla on .Työtä tehdään enemmän kuin jaksetaan.muuhun ei paukut piisaa.Kyllä sitä vaan haaveilee siitä pihasta ja keinusta,se on vain naisten juttuja.
Mutta joskus pitää ravistella miehet hereille.Laita itse,ellei puhe piisaa -huuda.Yksin sitä saa kylassä käydä.Mutta käy vain.Ota oma sänky.Heittäydy hankalaksi.NIIN ja tee yllättäviä päätöksiä.Eikä maatila ole sen arvoinen että kannattaa sen takia sairastaa.Minä olen opetellut tosi itsekääksi.Mutta se on vaikeaa,kun aina on ajatellut sitä tilaa ensin ja sitten vasta itseään.
Nyt ryhdistäydyt ja alat elämään uutta vaihetta -pikku hiljaa.Voisimpa neuvoa enemmän.
En vielä tiedä tästä avioliitosta, mutta sen verran on tullut hyviä ja herkullisia neuvoja, että oon piristynyt.
Aamulla tulee lomittaja ja lähden viikoksi kiertämään suomenniemeä, sukulaisten luona pyörähän. Muutamalle ystävällekin soittelin, menen tervehtimään pitkästä aikaa. Ja ehdin minä noita reseptejä kokeilla ennen kun käsi laitetaan pakettiin.
Isäntä oli huuli pyöreenä ruoka-aikana kun matkalaukut oli ovensuussa. Kaipa se ennen aamua ehtii kysyä että mitäs nyt.
Hyvää joulunodotusta kaikille.
ei sitä emäntää niinvain nujerreta.Se kun on jo niin monen mankelin läpi menny ja kovan koulun käyny.
ei pidä erota. Pitää oppia mieluummin rakastamaan, maata ja miestä. Siis naisen miestä ja päinvastoin.
en missään nimessä aloittajalle halua neuvoja antaa, mutta vihkikaavassakin kysytään: tahdotko rakastaa?
Joku haluaa kovasti (mies) rakastella, rakkaus on vaan sivuseikka. Vai onko ? Niin menee pari vuotta, ettei huomaakaan.
-teen ja laittoi ilmoituksen senssi sivuille.!
50 ohitettu , kelpaako kelleen vai palautetaanko samassa paketissa avaamattomana.
No, reissu tuli tehtyä. Oli mukava ja virkistävä. Tosi mukava ihan kiireettömästi käydä kylässä sukulaisten ja ystävien luona. Ja näyttää siltä, että isännän kanssa on mahdollista saavuttaa ihan aito keskusteluyhteys. Ja tuohon, tahdotko rakastaa; Olen tahtonut jo liki kolmekymmentä vuotta. Alku oli ihanaa, sellaista uskoa tulevaisuuteen. Ilmeisesti tämä ylityöllisyys muutti miestä, ja minä olin ylityöllistetty täällä huushollin puolella. Lapset aikuistui ja lähti omilleen, saivat omat perheet, niin mulla elämä helpottui, ja tuntui siltä, että nyt pitäis olla aikaa omille toiveille ja unelmille.
Miehen elämä vaan jatkuu samanlaisena, ainaista työtä. Vaikka poika on sillä apuna, on tämä laajentaminen lisänny työmäärää.
Siinä vihkikaavassa kysytään molemmilta, tahdotko. Tulostin miehelle luettavaksi viikon aikana väestöliiton vinkkejä hyvään parisuhteeseen. Ihan omalta kannaltanikin hyvää luettavaa. Keskustelupohjaksi tuntui olevan ihan mainio paperi.
Kävimme keskustelun mahdollisista toimenpiteistä jos ero olisi ainut vaihtoehto. Lopputulokseksi tuli että yritetään kumpikin omalta osaltamme vielä parantaa tätä liittoa. Mutta jos ero tulisi, meidän ratkaisu olisi, että saisin alkupääomaa, ja tietyn summan vuosittain. Ja osan kodin irtaimistosta. Mutta tässä iässä tuntuis niin kamalalta repiä kaikki rikki, että on valmis myönnytyksiin. Ja työnsaanti olis aika mahdotonta, varsinkin kun on näitä vaivoja jo valmiiksi. Siksi tämä viikon ero oli meidän kannalta hyväksi. Kumpikin tarvitsee hyväksyntää ja arvostusta.
Mutta se alkuperäinen huoli jatkajan asemasta on kyllä edelleen se suurin kysymys. Nykyisellään tämä meidän homma toimii, mutta jaettuna tämä tila ei innostaisi varmaan jatkajaakaan.
Vaikka tahdon rakastaa, niin vain lasteni vuoksi olen valmis uhrautumaan. En miehen. Miehen kanssa meidän pitäisi olla tasavertaisia.
että olet päässyt eteenpäin:) Kyllähän se jokapäiväinen ´rutíininomainen raadanta puuduttaa kenet vain. Niin tuttua tuo äiskähtely on meilläkin. Ja kúitenkin tiedetään, että toinen ei varsinaisesti tarkoita pahaa... Pienetkin poikkeamat arjesta helpottavat. Sehän se on, kun tässä työssä pitäisi olla sekä yrittäjätoveri että puoliso samalla ja aina ne eivät mene putkeen. Ei mitenkään. Ja kelle sitä sitten harmiaan purkaisi kuin sille puolisolle. Sukulaisille ei, lapsillekkaan ei . Jäljelle jää se armas ukko tai akka...
Joku tuolla ehdotti ihan uutta harrastusta. Näin olen itse tehnyt. Otin aivan uuden mielenkiinnon kohteen, jota ei aikaisemmin olisi ikinä osannut tai uskaltanut ajatellla. Mutta se toimii: kun sinne menemme parin muun akan kanssa on se ollut hienoa. Aika vaikeaa, mutta kun täytyy keskittyä ja ponnistella, siinä unohtuu kaikki maalliset murheet sillä kertaa.
Miksi elit itsekästä, kiireistä elämää ? Olisit vähän "rillutellut" myös. Minulla olisi mökit ja mersut ja myös kaikkea kivaa muistissa. Vaan kun sinua ei tapaa. Unohdetaan koko juttu. Tai mistä sitä tietää...
Perustetaan vuokramiespalvelu. Fiksu seuralainen vaikka teatteri-iltaan, tai illallistanssiaisiin. Oma ukkohan väistää sellaiset menot. Miksei seuralainen olisi hyvä myös ostosparatiiseissa, niihinkään oma ei lähde kuin kilon paloina. Mistään läheisemmästä seurustelusta ei olisi kyse ollenkaan. Eikö kannateta ehdotusta ?
sellainen palvelu voisi sopia sinkkuemännille, ei muuten.
tähänastisista ohjeista on kolme parasta tai hauskinta "tulevaisuudeton ???"
En laittaisi mitään paremmuusjärjestystä, mutta se yleinen positiivisyys, usko tulevaan, arjen pienet ilot (esim. hyvä ruoka, juoma, seksi, yhteinen aika) ja oman ajankäytön ja tekemisen uudelleenarviointi, uusi harrastus ne kaikki on hyviä ja toteuttamiskelpoisia malleja. Ja irtaantuminen tästä ylityöllistetystä arjesta yhdessä ukon kanssa, vaikkapa kylpyläviikonloppu. Huomasin, että moni muukin painii samojen ongelmien kanssa, ja joku muutos, uusi harrastus tai muu itsensä aktivointi on pelastanut paljon. Pitkään liittoon mahtuu niin paljon hyvääkin, että kaikkea kannattaa yrittää.
on hyvä. Me jo kokeiltiin. Ei ollut rommia totiin, mutta olipas laivalta tuotua Akvaviittia.
tarkoittaa, kun kirjoittaa "avioero maataloudessa" Aikooko hän erota maataloudesta, vai aviomiehestään ? Vai onko otsikko retorinen kysymys ?
Joko oman tai vieraan kanssa tekee nannaa.Pannaan lihaa piiloon.
yllytä ketään turmion tielle, ei ainakaan ventovieraan kanssa. Siitä ei hyvää seuraa.
On jännä tie.Ei tarvitse sitten kiikkutuolssa katua tekemätöntä
Pitkässä parisuhteessa eivät puolisoiden hormonit hyrrää aina tasatahtiin, ja ensihuuman laannuttua ei ehkä aina teekään mieli. Eroottista kipinää voi kuitenkin houkutella takaisin. Tarvitaan vain kykyä ja aikaa kuunnella toista. Eikä hippunen kekseliäisyyttäkään ole pahitteeksi!
Voipi olla sitten katumista noilla opeilla riittävästi niissä tehdyissä. Viimeistään kuolinvuoteellahan useimmat jotain tehtyä katuu, ellei ennemmin älyä.
Muista hoitaa myös onnellista parisuhdetta
Onnistunut parisuhde, kuten tasapainoinen elämä yleensäkin, inspiroi ihmistä olemaan vahvempi ja antamaan itsestään enemmän. Mistä mausteista onnistunut parisuhde sitten koostuu? Tietenkin onnellisuudesta.
– Onnellisuus ei ole kovin yksinkertainen asia, ei helppo, eikä aina edes onnellinen asia, sanoo parisuhteita tutkinut Väestöliiton Perhetoimintojen johtaja Heli Vaaranen.
Onnellisten avioliittojen salaisuuksia on tutkinut Yhdysvalloissa psykologi ja tutkija Judith. S. Wallerstein. Hän on koonnut yhteen seikkoja, jotka kohottavat onnelliset liitot arjen yläpuolelle, ja erottelevat ne esimerkiksi liitoista, joissa elää kaksi yksinäistä ja onnetonta ihmistä. Onnellinen liittohan tarjoaa ihmiselle uskotun, mutta onneton etäännyttää helposti vähäisetkin lämmön tunteet parin väliltä.
Onnellisen liiton saavuttamiseksi on tärkeää, että molemmat irtautuvat lapsuudenperheestään. Tämä mahdollistaa sen, että pari voi olla itsenäinen ja muodostaa oman kahden hengen yhteisönsä. Yhteisö rakentuu kiinnostuksesta toista kohtaan ja halusta jakaa tämän painolasti. Muodostamassaan yhteisössä kumpikin ottaa vastuun toisen onnesta eikä pelkää vastuutaan. Molemmat ovat valmiita kuuntelemaan toista ja pitämään hänestä huolta.
Tärkeää onnellisessa liitossa on myös kriisinhallintataito. Onnelliset osaavat ja uskaltavat ilmaista itseään ja eriäviä mielipiteitään. Hyvät ja samalla onnelliset kriisinhallitsijat uskaltavat olla parisuhteessa oma itsensä omine mielipiteineen. Toisen pakonomainen miellyttäminen ei johda onnelliseen liittoon, painottaa Wallerstein. Hyvä itsetunto on siis yksi onnellisen liiton salaisuuksista.
– Itsetunto kehittyy koko ajan, ja elää aaltoliikkeessä. Kumppani parhaimmillaan tukee, kun toinen tarvitsee tukea, ja vetäytyy, kun on aika antaa toisen yksin loistaa, sanoo Heli Vaaranen.
Seksuaalinen luottamus on oleellinen osa onnellista liittoa. Kun luottamus on kohdallaan, pari ymmärtää toisen erilaisia seksuaalisia vaiheita; innostusta, väsymystä ja muuttuvaa makua. Wallerstein tähdentää, ettäonnellisen parin seksuaalinen elämä on jatkuva eroottinen löytöretki. Seksuaalisesti vapautuneet parit ovat uteliaita toisiaan kohtaan ja uskaltavat tuoda fantasiansa reippaasti aviovuoteeseen.
Todellisuudessa Isännän akti loppuu siihen, kun yhdenkään ymmärrettävän sanan suustaan päästää. Kokee kaiken kritiikkinä kykyjään kohtaan. Eli meneepä hyvin tahi huonosti - älä vaan sano mitään, varsinkaan parannusehdotuksia.
Parannusehdotus.Älä sano mitään, Vaan näytä "kädestä pitäen" sille juntille isännälle, millaisesta touhusta pidät.
Vaimoilla on tapana nalkuttaa.Eivät vaan ymmärrä että se nalkutus aiheuttaa vastareaktioita.Seksi parisuhteessa on ikuinen, ihana matka. Yhdessä.
Minulla on,Luojan kiitos , niin viisas vaimo, että HÄN on opettanu minut seksin saloihin.
Miehillä on yleensä turhan suuret luulot omista kyvyistään tyyliin :
Kun itellä tekee hyvää niin pakkohan se on tehä toisellaki!
Opeta sitten kädestä pitäen kun heti menee herne nenään. Harva on rehellinen parilleen seksin oikeasta laadusta (mies tahi nainen). Helpommalla pääsee kun antaa mennä entiseen malliin.
Ja kuka jaksaa,tyhjän saa pyytämättäkin, puolin ja toisin. Jos ukot joskus kuulis mitä akat asioista oikeasti puhuu,saattas mykkäkoulu olla pitkä sen jälkeen.
Nalkutemäntiä riittää.Ääntä piisaa,muttei mitään tehdä asiantilan korjaamiseksi.
Kävin erään Tatjanan luona,ja kyllä täytyy sanoa et ammattilainen on ammattilainen
ei katos tartte katella sitä samaa ukkoa koko aika. Oisko siinä suurin syy???
Käy sinä Tatjanas luona, minä käyn rakastajani ja jo kolme vuotta olleen rakkaani luona(sama mies, ensirakkauteni pian ehkä avosiippani!). Isäntä harrastaa ja kerran kuussa vonkaa vain seksiä. Ei saa kun sitä en enää rakasta enkä siltä huoli. Muuten hän ei minua huomaa kuten ei pian 30 avioliittovuoden aikanakaan. Yhteisiä harrastuksia on ollut, ei enää. En jaksanut enkä jaksa kuunnella ainaista moittimista tekemisistäni ja tekemättä jättämisistäni. Koskaan en ole tehnyt mitään oikein enkä hyvin ja aina on syy huonoista asioista ollut minun. Vaikka itse olisi töskännyt ja minä en edes ollut paikalla. Lapset,kodin,luottamustoimet ja maatilan työt olen hyvin hoitanut. Nyt vain pinna on loppu. Avioero mielessä jo kauan. Uskaltautuisi vain alkuun jotta pääsisi tästä maatilan palkattomasta pakkotyöstä, velkahelvetistä ja kahden toisistaan vieraantuneen ihmisen yhteiselosta. Helvettiä on. Pelottaa niin valtavasti tämä maatilanomistajan avioerobyrokratia. Kun vain jaksaisi taas aamuun.
erota maataloudesta, en vaimosta. Meillä käy tuo yhteiselämä muutenki. Hää tekköö ja miehää myyn.
Oikein kateeksi käy.
Navetta ja mulle metät traktoreineen päivineen ja kesämökki koitereen rannalta ja sillä sipuli
Aloitte puhumaan seksistä, vaikka piti keskustella elämän jokapäiväisyydestä, ja sen tuottamasta henkisestä rasituksesta. Ei sexi ole mikään syy esim. eroon. Sexi on paljon muutakin kuin tylsää "naimista". Koettakaa ymmärtää se. Avainsana on rakkaus ja luotettavuus.
Sexiä, sexiä mieluummin kuin Ipnoksen keksiä. Sexi se on elämän suola sanoi Jeesuskin, vai oliko se joku muu ?
aamu orgasmi , huano homma ku lypsyjakkara on väärällä puolen.
mitä se sellainen orgasmi oikein on ? Ennen vanhaan vaan vähän naitiin, ja sillä selvä. Sellaiset orgasmit on täyttä humpuukia. Sitä jotkut etsivät ja hakevat, eivät kuitenkaan löydä. Naiminen onkin taitolaji, ei väkisin, mitään saa. Parempi kun unohtaa koko jutun, ja menee vaikka fyysiseen työhön, sitähän riittää.
Työ on suuri nautinto, sauna myös. Väkisin nainti ja juopottelu on p...sä.
sitä sexiä ensinkään, jos ei halua tehdä lapsia. Siitä ei ole muuta kuin harmia. Mikäs pakko se on näyttää muka miehisyyttään, jos siitä ei kuitenkaan mitään tule. Joutuu vain naurunalaiseksi, ja kuulee siitä sitten koko lopun ikänsä. Ei kaikista äijäpahoista ole Don Juaneiksi. Juopuneiksi kylläkin, niitä raukkoja löytyy jokan nurkan takaa.
Et sinä ole eroon valmis. Olet vain niin pihalla kun lapset ovat lähteneet, työtä on paljon ja parisuhde junnaa paikoillaan vaikka teet mitä tahansa. Sinä haluaisit muutosta mutta miehesi ei. Ei vielä. Tuttuus on turvallista.
Kerron itsestäni. Minulla samoja ajatuksia vuosia sitten. Lapset lähteneet, pari lasta vielä kotona mutta hekin näkymättömiä. Olin tyhjänpanttina, kukaan ei tarvinnut. Turhauduin ja masennuin. Kävin lääkärissä, sain masennuspillereitä tietysti. Mitään eivät auttaneet koska olin masentunut siihen ettei kukaan tarvinnut. Ei siihen lääke auta kun vika ei ollut aivokopassa vaan sydämessä.
Keksin lähteä opiskelemaan. Tein sen hyvällä motivaatiolla. Lähdin myös asumuseroon ja ostimme miehen kanssa yhteisesti asunnon. Eropapereita emme koskaan laittaneet täytäntöön.
Kun asuin vähän aikaa poissa kotoa, alkoivat vanhat hyvät muistot palaamaan mieleen. Mieskin muuttui. Ja oli todella tylsää asua yksin. Sananlaskussa sanotaan että menee lapsi pesuveden mukana. Pääsin eroon miehestäni ,mutta pääsin eroon myös kaikesta muustakin, kaikesta hyvästäkin. Eikä se ollut tarkoitus. Kuvittelin löytäväni uuden miehen. Kattia kanssa. Kaikki vapaat täysiä kahjoja.
Sitten vain palasin kotiin minun ja mieheni yhteisestä päätöksestä. Ja nyt kaikki on paljon paremmin kuin koskaan ennen. Teemme yhdessä matkoja, suunnittelemme asioita yhdessä. Nyt meillä on lapsenlapsikin ja toinen tulossa.
Älä siis eroa. Kuinka moni onkaan sitä katunut. Mutta kun ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Voit joutua ojasta allikkoon ja silloin onkin vaihtoehdot vähissä ja elämä pitää rakentaa uudestaan.