Haloo!

Älä hanki harmia - suosittelen, unohda koko juttu.

Jep, siis me isot miehethän ollaan kuiteskin kuin lapsia. Jos joku toinen meinaa viedä laatikkoon unohtuneen lelun, niin sehän rupeaa kiinnostamaan. Ja paljon.

Ettet nyt sekoita välittämistä ja kiinnostusta mustasukkaisuuteen. Luulen, että koet miehesi pitävän sinua itsestäänselvyytenä (näin voi vaikka ollakin) ... eikä se ole oikein tai hyvän suhteen perusta.

Välittäminen on sitä, että on kiinnostunut toiseta ... mihin menee, missä on, keiden kanssa, yleisesti miten esim. ilta meni (EI kuulustelua) ... ei vihamielisesti syyllistäen, vaan niin, kuten henkilö joka on rakkaastaan kiinnostunut.

Mustasukkaisuus on luottamuspulaa sinua kohtaan ... siihen mitä sanot ei uskota, ei haluta. Mustasukkainen ihminen pitää toista lähtökohtaisesti pettäjänä tai tulevana sellaisena ... tahdottomana oliona. Kun kerrot, ettet tahdo ketään muuta, se kyseenalaistetaan ... hyvin loukkaavaa. Lopulta käy niin, että "häntäheikin" tai "lumpun" tuomion saanut voi yhtä hyvin pettääkin ... sehän mustasukkaisen partnerin oletusarvo jo on ("annetaan sitten syytä" -periaate).

Kerrottakoon taustaa sen verran, että olen aikoinaan ollut aikas mustasukkainen eräässä 4 vuotta kestäneessä suhteessa. Jälkikäteen ajateltuna olin täysin kaheli, kun olin siinä suhteessa niinkin kauan. Nainen aiheutti mulle käytöksellään harmaitahiuksia puhumalla exisitään ja niiden kaipauksestaan (yritti jopa elvytellä vanhoja suhteita, vaikka asuttiin yhdessä). Minä olin nuoruuden rakkauden huumassa, enkä älynnyt lähteä ajoissa. Ajattelin jopa, että mustasukkaisuus olis mun luonteenpiirteeni. No ero vihdoin koitti ja täytyy tunnustaa, että se oli toiseksi paras juttu mitä mulle on tapahtunut.

Paras juttu mitä minun kohdalle on tapahtunut on hillittömän rakkaan ihmisen löytäminen. Seurustelu lähti puhtaalta pöydältä, eikä luurankoja helise kummankaan kaapissa. Tosin aivan alussa mun exä yritti muutamaan otteeseen ottaa yhteyttä lämmitelläkseen suhdetta takaisin. Olin kuitenkin saanut ajatukseni selviksi edellisestä suhteesta ja päässyt asiasta yli, joten kehoitin häntä olla puuttumatta meidän asioihin, sillä ne eivät kuuluisi hänelle vähääkään! (erittäin terapeuttista!).

Nykyisin olen huomannut että mustasukkaisuuteni on hävinnyt lähestulkoon kokonaan. Eli en joudu moisia tuntemuksia nielemään, eikä moiset asiat paina mieltä. Toki joskus kullalle pitää pikkusen huomauttaa jostain asiasta pilke silmäkulmassa (lyhyt paita yms.), että toinen tietää et hänestä välitetään (pätee sekä mieheen että naiseen). Ollaan aikoinaan hiukan keskusteltu aiheesta ja edellämainittu asia todettiin myös silloin. Mustasukkaisuuden tilalle on tullut luottamus ja se tuntuu hillittömän hyvälle. Molemmat matkustetaan paljon työn puolesta joten olis käytännössa aikas kamalaa "mustistella" toisen reissuja. En kuitenkaan koe että rakkaani olisi minulle mitenkään itsestäänselvyys. Voihan sitä osoittaa toiselle monella eri tavalla että hänestä välitetään.

Rakkaani on kokenut luottamukseni häneen jonain aivan ihmeellisenä asiana (aikaisemmissa suhteissa todella mustasukkaisia tapauksia ja huonoja seurauksia), ettei hän kuulemma voisi ajatellakkaan moisen luottamuksen pettämistä.

Voihan miehesi toisinaan tuntea olonsa myös mustasukkaiseksi seurassasi ("ns. normaalisti"), mutta ei vain näytä sitä. En kyllä neuvois sinua järjestämään mitään mustasukkaisuustestiä miehellesi, sillä seuraukset ja saavutettavat asiat on vain arvailujen varassa.

Oletko muuten jutellut asiasta miehesi kanssa kunnolla. Jos vaikka joskus järkkäisit kivan illan teille, esim. sellaisena pienenä yllätyksenä ja johdattelisit sitten keskustelun rakentavassa hengessä tälle alueelle. Varmaankaan suoraan asiaa töksäyttämällä et saa parasta tulosta aikaan, tai en ainakaan luule niin. Tällöin saat varmaan miehesi ymmärtämään, että hän voisi joskus kertoa/kautta myöntää olevansa joskus hiukan mustis. Taikka voihan joissain tilanteissa osoittaa toisen välittämisen myös teoin, ja samalla näyttäen muille, että tämä on mun... hus! KÖNSIKKÄÄT hus!

Hauskaa kevättä!