unta...
Vain sinusta haaveilen...
Vain sinua ikävöin...
Vain sinua ajattelen...
Vain sinua kaipaan...
Vain sinua pidän kaikkein suloisimpana...
Vain sinua ajatellessa harmaakin päivä näyttää kauniilta...
Vain sinua ja minua pidän kaikkein parhaiten toisilleen sopivimpina...
Vain sinua nainen, kaukaa menneisyydestä...
Vain sinusta haaveilen...
Vain sinua ikävöin...
Vain sinua ajattelen...
Vain sinua kaipaan...
Vain sinua pidän kaikkein suloisimpana...
Vain sinua ajatellessa harmaakin päivä näyttää kauniilta...
Vain sinua ja minua pidän kaikkein parhaiten toisilleen sopivimpina...
Vain sinua nainen, kaukaa menneisyydestä...
Vastaukset 100
Vanhimmat
Nainen kaipaa naista menneisyydestä. Kaipaatko äitiäsi???
ole nainen, vaan mies joka kaipaa naista! M(mies)--->N(nainen).
Älä vaan kerrokaan sitä hälle, tänne tommoset kannattaakin kertoo, saa varmimmin kaiken menemään ohi.
Eihän toi ollu kenellekään.
se eräälle naiselle ja vain hänelle! Ja mieheltä siis. Ja kyllä pitäisi kertoa hänelle suoraan, mutta kun ei vaan voi...:((
Aina voi jos haluaa.
Mikä voi olla tärkeämpi asia maailmassa kuin rakkaus?
Itse niitä esteitä vain itselleen rakentaa. Rakkaudessa on kyse myös rohkeudesta. Ja ainoa keino kai saada se rakkaus joskus on osoittaa oma rakkaus --> rohkeudella
eivät ole niin rohkeita kuin sinä ehkä olet. En ainakaan minä. Aina ei siis voi, vaikka haluaisikin!
Sä olet se Stalkkeri narsku ÄMMÄ.
tosiaankin yksi perustarpeista ja myös niitä tärkeimpiä asioita maailmassa. Rohkeutta kyllä löytyy muissa asioissa, mutta ei tässä, valitettavasti:(!!
skitsofreenikko
kumpaakaan noista.
tuo on aina tuommoista suoltamassa. Joillakin vain heittää täällä.
Pahoitteluni, kun loukkasin.
koska ymmärsin kyllä, että edellinen viestisi oli tarkoitettu 'paskaa' -nimimerkille. Kiitos kuitenkin sinulle siitä, että osoitit tuntevasi hyvät tavat!
Kyllä kannattaa rohkeus... meillä on vain tämä yksi ja ainut elämä annettu... Minäkin meinaan kuukauden kirjoittelun suhteen aloittaa rohkeasti olemaan hänen kanssaan, emme ole vielä tavanneet... mutta meidän kirjoittelumme... hmmm....
rohkaisustasi, paljon onnea teille! Niinhän sitä sanotaan, että rohkea rokan syö, uhkarohkea koko keiton...;)
...Jos kerrot on mahdollisuus että menetät haaveen,
mutta jos et kerro menetät luultavasti jokatapauksessa haaveesi kohteen.
Jos elät taas pelkässä haaveessa menetät elämän...
...Täysin purjein on elämän merelle uskallettava mennä,
sillä kootuin purjein satamassa lepäävä laiva
on vain surullinen sivustakatsoja
elämän merellä..
Rohkeutta ystäväni..,älä jätä elämättä! Aika rientää...
kauniista viestistäsi ja rohkaisustasi... Olen ihan samaa mieltä, mutta teoria ja käytäntö eivät aina kohtaa joten nähtäväksi jää, löytyykö minulta rohkeutta kertoa hänelle. Sen hän kyllä ansaitsisi, se on myönnettävä. Ja voisihan siitä seurata vaikkapa ihana rakkaustarina...tai siis jatkoa sille...:)
tavalla joka on tarkoitettu.
...joskus...joku kaunis päivä...tai vaikka harmaakin, koska silloin hän ehkä piristyisi enemmän.
Katson ulos ikkunasta ja näen taivaalla savunharmaat pilvet, joista tihmoo vettä. Kohtalainen tuuli heiluttaa puiden oksia, muutamat keltapunaiset lehdet pysyttelevät sitkeästi kiinni, eivät nekään luovuta ennenkuin on ihan pakko...
En minäkään luovu unelmistani, jotka liittyvät häneen. Toivottavasti sitä pakkoa ei ikinä tule...
aika kun näit Hänet viimeksi?
Antakaa hänen kaivata täällä, älkää haukkuko, arvostelko..
Mekin täällä kaivataan kun emme muuta voi(muuhun pysty), vai kuinka?
pitkä aika jo kulunut, että hän on varmaankin jo unohtanut minut. Tai ainakin ajattelee, etten minä kuitenkaan sitten tykännytkään hänestä...:(
Kuinka pitkä aika kyseessä?
kertoa minne päin sun kaunis viestisi menee ?
...on aikaa. Se on pitkä aika ikävöidä ja kaivata. Tai näin minä hänet pikaisesti pari kuukautta sitten.
kertoisitko missä näit hänet pikaisesti pari kuukautta sitten?
Tiedän, ettei tämä ole etsintäkuulutus-palsta. Tiedän, että et ehkä välttämättä halua sen enempiä vihjeitä tai tunnisteita jaella, mutta haluaisitko kenties tähän kysymykseen vastata?
Tiedän, haku ammuntaa...
...mutta poissa silmistä-> poissa mielestä ei todellakaan toimi :/ vuosi on pitkä aika... ja rohkeus joskus rajallista ;)
kertoa, sillä tuskin nyt paljastan liikaa. Näin hänet Helsingissä.
(vai odotinko?), että vastaat noin.
Voi jessus, masokistihan tätä harrastaa :)) (=minä?) ...keskellä yötä?
Kiitos kuitenkin vastauksestasi, onpahan edes haaveeni ja muistoni, jos ei muuta :)
En kiduta itseäni tämän enempää, mutta sanonpa vain sen, että jos nyt satut olemaan Hän.
-En ole unohtanut-
Tiedät varmaan mistä tai miten löydyn? Tai ainakaan se ei ole hankalaa, jos nyt olet Hän. Siitähän nyt ei voi olla varma kenen kanssa täällä jutustelee. Niin tiedän, etpä sinäkään voi tietää kuka tässä sinulle vastailee. En kai osaa muuta tähän sanoa, kuin toivottavasti vielä näkyillään.
Sehän sitten onkin taas eri asia tuo rohkeus. Sitä kun näyttää kaikkeen muuhun riittävän, mutta ei tähän...kummallakaan meistä :/ se on huomattu :D
ei ole toivon vaan tahdon asia. Toivon että tahdot nykyistä enemmän nähdä minut, niin silloin otat varmaankin yhteyttä ja niin pääsemme vihdoinkin tapaamaan...Toivon todella niin...;)!!!
se on aika monikin asia enemmän tahdon kuin toivon :)) Samaa voisin sanoa Sinulle/Hänelle.
Miksi muuten vain minun pitäisi ottaa yhteyttä? ;) Pallopelit on toisinaan kivoja, mutta tämä pallopeli alkaa kyllästyttämään. Niin voisinhan itse lopettaa pelin, mutta jatkan sitä kaiketi hautaan asti, jos ei joku muu tee jotain. :( Niin tiedetään...
Toivossa on hyvä elää, sano lapamato :)
juuri sinun, koska tiedän että sinussa on enemmän sisäistä rohkeutta ja naisellista sitkeyttä tekemään aloite...:)
Millaisen aloitteen herra haluaa?
olisi nopein, kännykkä jo tuossa vieressäni melkein värisee innostuksesta saadakseen häneltä viestin... Heti siihen toki vastaisin ja jatko olisikin sitten yhtä rakkauden, intohimon, hellyyden ja yhteisten unelmiemme toteuttamisen riemujuhlaa...:)
Oletko aivan varma siitä?
varma. Toki elämä on aina valon ja varjon vaihtelua, välillä sataa, toisinaan paistaa, on pikkupakkasta mutta myös hellettä. Mutta noin periaatteessa ja jos lähtökohtaisesti on asenne kohdallaan, niin erittäin hyvä siitä tulee...
sitä sitkeyttä ehkä löytyy, mutta rohkeus (Hänen/Sinun suhteen) on ikävä kyllä jo varastostakin loppu :/ Eikä ole tiedossa, koska sitä saadaan tilattua lisää.
Eikö ole kultaista keskitietä? Jossa molemmat voisivat tulla puoli tiehen vastaan?
Siellä me sitten seisoisimme... puolessa välissä....
eri teillä..
... ja toteaisimme...
ei prkele osunu kohilleen...???? ;))
kohdillaan, sanoisin :)
että olet tuota mieltä. Yhdessä kokien ja toinen toistaan tukien elämästä selviää parhaiten. Olisitpa ikävöimäni nainen...:)
kultainen keskitie on kyllä ajatuksena erittäin hyvä ja varsinkin parisuhteessa sitä pitäisikin aina noudattaa molemmin puolin juuri niiden erimielisyyksien kohdatessa. Mutta miten sitä nyt voisi käytännössä toteuttaa tässä meidän lähentymisasiassa? Sitä en nyt oikein osaa hahmottaa...:(!!??
no en tiedä kyllä itsekään :))
Lähinnä kai ajattelin, että jos molemmat yrittäisivät lähestyä niin ehkä se onnistuisi silloin helpommin? Niin tai tiedä sitten mikä enää on helpompaa?
Mitä kauemmin aikaa menee, niin sen mutkikkaammaksi ja vaikeammaksi tämä lähestyminenkin menee :/
Olet ihan tahallasi seannut koko ajan? Olisiko siinä jo vastaus...
Itselläni ei ainakaan ole tapana (ainakaan tahallani) sekoittaa mitään. Olen vastaillut tämän ketjun aloittajalle, koska tilanne ja viesti sopii pelottavankin hyvin omaan tilanteeseeni. Kuten olen jo useammassa viestissä tuonut myös ilmi sen, että täällä ei ilman selkeitä tunnisteita voi tietää kenen kanssa keskustelee.
Kiitos ja anteeksi jos nyt olen seannut sitten jotain.
Voit s.... jäädä tänne rauhassa yksinäsi leikkimään, minä poistun tässä vaiheessa.
Käyttää näköjään joku muukin tota "seata" sanaa kuin minä.
Tämä oli minulle varmasti ja Juhalta!!!
http://kotomatrix.ru/images/lolz/2009/01/23/H.jpg
:)
ole, ikävä kyllä sinulle. Löytäisitpä sen Juhasi luo tiesi ja kunpa vihdoinkin tulisitte onnellisiksi yhdessä!
Olen odottanut tätä Juhaa jo kolme vuotta (noin)
http://kotomatrix.ru/images/lolz/2008/02/20/Tz.jpg
Sitten pitää lähteä etsimään sitä tietä, joka vie suoraan Juhan luokse!
http://kotomatrix.ru/images/lolz/2008/02/21/Iy.jpg
Ajattelet tästä naisesta juuri samoin kuin minä ajattelen hänestä, ihanasta miehestä (sinusta?). Kunpa sopivimmat kohtaisi ja voisi tunnustaa tunteensa toisilleen.
Juuri noin minäkin toivon: kunpa sopivimmat kohtaisi ja voisi tunnustaa tunteensa toisilleen!
tällainen "kovapäinenkin" nainen alkaa heltymään tällaisen viestin edessä =D
En kuiten omi tämän enempää
ollakin juuri sinulle. Kaunista päivänjatkoa kuitenkin!
Ei kai se täysin mahdotonta olisi?
vaikka se tuntuisikin vaikelta uskoa tänään
Huomenna voi olla taas toisin.
on hänen nimessä?
Tai muita tuntomerkkejä?
Itse olen tämän palstan vasta hiljattain löytänyt, olen jotain tänne välillä kirjoitellutkin, koska ikävöin erästä miestä. Kuitenkin taidan lopettaa aikani tuhlaamisen täällä, sillä eipä täällä taida kovin moni tosi mielellä olla liikkeellä. Itse olen omiin viesteihini pistänyt tunnisteita siinä määrin, että ko. henkilö varmaankin tunnistaisi itsensä, jos ne lukisi. En ymmärrä, että mitä järkeä on tänne kirjoittaa, jos laittaa rakkauden tunnustuksia ja milloin mitäkin, eikä pienintäkään vihjettä siitä, kenelle ne on tarkoitettu ja keneltä. Olenkin tullut siihen tulokseen, että nämä tämän kaltaiset aloitukset ovat tarkoitettu vain ikävissään kärsivien ihmisten kiusaamiseksi. Ehkä se tuottaa jonkinlaista mielihyvää sitten katsoa, että kuinka monta vastausta oma viestiketju saa... Tuleeko siitä peräti se suosituin! Sellaiset viestiketjut, joihin on oikeasti tunnisteita laitettu eivät yleensä kovin suosituiksi tulekaan. Olisi ihan hyvä, jos kaikki tällä palstalla vierailevat tästä eteenpäin jättäisivät nämä tämän kaltaiset aloitukset täysin ilman huomiota. Lukeahan ne voi, mutta parempi jättää vaille vastausta. On oikeasti hyvin julmaa leikkiä toisten tunteilla, sillä tälläkin palstalla on paljon ihmisiä, jotka toivovat, että tämän kaltainen viesti olisi juuri hänelle. Jos nyt kuitenkin arvoisa Herra Aloittaja sattuisi olemaan ihan tosi mielellä liikkeellä, niin ole Mies äläkä hiiri, ja pistä tunnisteita kehiin: Kenelle, minne ja keneltä. Perkele!
Tämä ei ole etsintäkuulutuspalsta.
Toisille tämä on vain ja ainoastaan väylä purkaa ajatuksia.
Joskus kun voi käydä niin, että esim. varatut ihastuvat/rakastuvat toisiinsa.
Silloin kaipaillaan täällä, kun ei muuta voida. Ilman tunnisteita, niih. :)
analyyttisestä viestistäsi, joka oli kohdallani osittain totta ja osittain tarua. En kirjoita viestejäni kiusatakseni ketään. Minua itseänikin välillä häiritsee eräiden viestien yleispätevyys, ne voisivat olla melkein keneltä tahansa kenelle hyvänsä. Mutta miksi niin on? Me tällä palstalla ikävöivät olemme vaan yksinkertaisesti niin ujoja ja/tai estyneitä, ettemme uskalla laittaa selviä tunnisteita esille. Emmekä me välttämättä kuitenkaan kaikissa asioissa tai tilanteissa ole niin arkoja. Vain tämän ikävöimisasian suhteen kynnys on liian korkea. Kai me muuten olisimme jo aikoja sitten tunnustaneet ihastumisemme sille kohteellemme irl, vai mitä?
Onko sitten sinunkin kohdallasi kyse jostain lähinnä mielikuvitus-ystävästä, jolle näitä rakkauden tunnustuksia kirjoittelet? Minä ainakin olen ollut huomaavinani, että monet aloitukset täällä on kirjoitettu jollekin ihmiselle, joka kävelee päivittäin esim. työmatkalla vastaan, ja on joskus sattunut katsomaan vastaantullessaan silmiin. Sitten tällaisia henkilöitä kaipaillaan ja haikaillaan ilmeisesti jopa vuosikaudet, ja kuvitellaan että oltaisiin suhteessa heihin. Minä en ihan ymmärrä sellaistakaan, silloin lienee kyse jo todella sairaalloisesta ujoudesta. Jos joku on niin kovasti kiinnostuksen herättänyt, niin voihan mennä kysymään häneltä, että onko ko. tyyppi varattu, ja lähtisikö vaikka kahville tai leffaan. Minä kuitenkin ikävöin sellaista henkilöä, jonka kanssa olen ollut vuosikausia ihan fyysisestikkin tekemisissä, ja on täällä käsittääkseni muitakin saman kaltaisia ikävöijiä. Silloin jos näin on, niin on paljon parempi laittaa kunnon tunnisteet, jos oikeasti tahtoo saada vielä yhteyden rakkauden kohteeseensa. Minä taidan kuitenkin täällä kirjoittelun ja viestejen lukemisen lopettaa nyt tähän, sillä eipä tästä mitään apua ole, en usko että oma ikäväni kohde tällä palstalla on. Kaipauksessani ja surussani vain olen yrittänyt tarttua tähän lähinnä kuin viimeiseen oljen korteen, mutta eihän täältä todellisia aloituksia edes voi löytää, kun tämä palsta on täynnä jotain kummallisia pilailu viestejä, joita tietyt tyypit tänne kirjoittelevat, ja milloin mitäkin piereskely ja genitaalin nuolemis viestejä. Että sanonkin siis hyvästit nyt teille kaikille. -Ja niille jotka oikeasti jotakuta tätä kautta yrittävät löytää, toivotan onnea matkaan.
oli viestissäsi sekä oikeaan että väärään osunutta mietiskelyä, kun ajattelen omaa tilannettani. Ihastukseni kohde ei ole mielikuvitushenkilö, vaan elävä ja todellinen nainen, jonka olen tuntenut ihan oikeasti. Jotakin pientä meillä on ollutkin, lähinnä kai siis flirtin asteella... Kumpikaan ei ehkä ole ollut riittävän varma toisen tunteista, joten siihen se sitten jäikin.
Sinun viestissäsi kiinnitti huomion tuo ilmaisu *olen ollut*. Sen voi käsittää kahdella tapaa: joko olette olleet tekemisissä aikaisemmin mutta ette ole enää TAI olette edelleenkin yhteyksissä. Kummin päin on oikea tulkinta?
Pakko vielä sinulle vastata, että päivän saarnan tänne kirjoitin ihan siitä syystä, että olet varmaan itsekin huomannut millaista vastakaikua tämän aloituksen kaltaiset saavat, vai mitä? No eikö silloin ole oletettavaa, että hyvin moni ihminen viettää aikaansa tällä palstalla siinä toivossa, että tätä kautta saisi yhteyden rakastamaansa henkilöön. Miksi siis kirjoitella epämääräisiä viestejä, jotka ovat ei keneltäkään, ei kellekään -ja herättävät kovin monen ihmisen toiveet? Minusta se -anteeksi vain, on ilkeää. Sitten taas jos on kyse sen kaltaisesta kaipauksesta mistä sinä puhut, niin sanon -kyllä on mahdollisuuksia muuhunkin, kuin kaipailla tällä palstalla vailla tunnisteita! Jos tunteet ovat molemmin puoliset niin; erotkaa, erotkaa, erotkaa ja vielä kerran erotkaa! Kulissit eivät ole sen arvoisia, että niissä kannattaa kitua, vaikka sydän kuuluu toiselle. Erityisesti, jos vielä saa vastakaikua omiin tunteisiinsa toiselta osapuolelta. Aito rakkaus on arvokkainta maailmassa. Sitten jos ei todellakaan muuhun kykene, tai halua -niin eikö voisi ainakin kirjoittaa niihin aloituksiinsa että "tämä ei sitten ole muuta kuin vain ajatusten purkamista, älkää vaivautuko vastaamaan -ja älkää kuvitelko, että tämä olisi Sinulle. Et ole varmastikaan kaipaukseni kohde."
No mukava kuulla, että hän on oikea henkilö, koska joistain tapauksista jotka tänne aloituksia kirjoittavat olen jopa hieman huolissani -niin selkeästi on kyse mielikuvituksessa elämisestä. Jotain apua kai jo siinä vaiheessa pitäisi ihmisen saada, koska sellaisessa oma oikea elämä jää täysin elämättä, ja sehän on aina surullista. Omassa tapauksessani oikea tulkinta on, että olemme olleet tekemisissä, mutta emme ole enää. Kaikki taisi kaatua lähinnä typeriin väärinkäsityksiin, ja siihen että toinen osapuoli ei rakastanut minua, mutta minä rakastin häntä ja rakastan edelleen. Jonkinlaisia lämpimiä tunteita kai hänelläkin minua kohtaan oli, mutta hän on myös äkkipikainen ja kun hän suuttuu, hän suuttuu sitten kunnolla. Ja minä sitten onnistuin hänet suututtamaan. Tämän enempää en aio tästä täällä enää kertoa, sillä kuten sanoin; lopetan tänne kirjoittelun, koska tämä on lähinnä vain ajan tuhlausta, olen kai jäännyt pikkuisen koukkuun koko touhuun, ja se on alkanut inhottaa minua.
Sinulla on niin sanottu "oikea ihminen "jota ikävöit
että niitä tunnisteita sitten sen mukaan . Kiitos.
minäkään enää tekemisissä hänen kanssaan, ainakin sikäli tilanteemme ovat yhteneväiset. Niin voi kyllä todeta varmasti moni muukin omalta kohdaltaan... Ei kyllä juuri kukaan minut tunteva pidä minua äkkipikaisena, kaikkein vähiten minä itse. Mutta tuo äkkipikaisuuskin on osittain tulkintakysymys... Millainen tilanne teillä oli mikä hänet suututti?
Kuten sanoin; olen omissa aloituksissani tunnisteita laittanut, myös monissa viestiketjuissakin joihin olen vastannut. Jos hän tällä palstalla olisi käynyt, hän olisi minut löytänyt. En enää laita tunnisteita, enkä vastaile tämän enempää, sillä kuten sanoin lopetan tämän. Jos sinulla kuitenkin on jonkinlainen ahaa-elämys syntynyt siitä, kuka minä olen, niin jos ihmeen kaupalla olisit hän, ja osuisit oikeaan -niin kyllä sen sinulle kerron. Olen vain niin rikki kaiken johdosta, etten kaipaa enää enempää mitään ivaa, viestisi ei ole kovin ystävällisen oloinen. Lähinnä vastasin tähänkin viestiketjuun vain siksi, etten tahtoisi täällä olevan näitä tämän kaltaisia, joissa monen ihmisen toivo herätetään. Omat viestini ovat olleet sen kaltaisia, että ne eivät ole kenenkään sellaisen toiveita herättäneet, joille niitä ei ole tarkoitettu.
En halua enää vastata... Jos uskot että minä olisin hän jolle viestisi tarkoitit, niin ehdota vaikka nimeä ja paikkakuntaa tms. Jos osut oikeaan, kerron sen sinulle. Sitten jos et osukaan oikeaan minun kohdallani, niin voihan sinulla olla parempi tuuri kuin minulla, ja sinun naisesi sattuukin lukemaan tämän viestiketjun, ja ottaa yhteyttä sinuun. Minun rakkauteni kohde on ihan aidosti kyllä äkkipikainen tarvittaessa -ei siis mikään hullu riehuja, mutta kun suuttuu, niin todella suuttuu, ja hän tiedostaa sen.
mitä itse ei myös voisi kirjoittaa tänne -eli ne tunnisteet
Taidat käyttää tuo sun "kyynärpää taktiikka oikeassakin elämässä"
Eipä etuilla ..meistähän jokainen voisi innostua noin kivasta "Aloittajasta"
Ja varsinkin vastaukset miellyttää moniakin naisia
Minä en käytä kyynärpää taktiikkaa oikeassa elämässäni, enkä mielestäni tässä ketjussakaan. Tämä viestiketju ei ole minun aloittamani, joten miksi minun tähän pitäisi tunnisteita laittaa, varsinkin kun sinun kaltaisesi vastailevat, ja ilkeilevät? Luehan varsin tämän ketjun vastaukset, ja huomaat että hyvin suuressa osassa kysellään, kuka tämän aloituksen on kirjoittanut, ja kelle se on tarkoitettu. Täällä on niin monta, jotka toivovat, että tämä olisi heille. Enkä myöskään usko, että minun aloituksistani ja viesteistäni olisi kovinkaan moni nainen kiinnostunut, sillä olen itse nainen ja kaipaan miestä, joten tuskinpa siis kiinnostusta naisissa herätän. Jos siis nyt tuon vastauksesi minulle olit tarkoittanut, etkä aloittajalle tai jollekin toiselle, mutta meni vain väärään kohtaan. Siinä tapauksessa pyydän anteeksi, jos jotenkin loukkasin sinua.
Levanto Mikko. No ei varmaan osu oikeeaan T:T Vaikka itsellä joskus mielessä ,että olihan outo juttu tai sitten kusetusta alusta asti.
Ei osunut oikeaan.
Kiitos kun viitsit kirjoittaa tuon!
sinulle "vain sinusta"
Vaikka minua ei koskekkaan kaipauksesi, niin huomaan kuinka hyvä olet vastailemaan toisten viesteihin. huomaan, että ne on niin viisaasti vastailtu, ne saavat minut iloiseksi, vaikka et ole sitä tarkoittanutkaan. Mutta ne on niin hauskan osuvasti aina selitelty..Olisipa kiva tuntea sinut olet älykäs, mielenkiintoinen mies..;)
sitä tiettyä naista etsinkin, voisin ihan mielelläni tutustua sinuunkin keskinäisen viestien lähettelyn merkeissä. Voisimme ainakin yrittää valaa toisiimme rohkeutta lähestyä sitä ihastuksemme kohdetta. Ja sitten tilanteen mukaan joko olla ymmärtävänä ja lohduttavana olkapäänä tai yhdessä iloitsevana ystävänä toisensa löytäneiden onnesta.
Mutta voimmehan mekin olla ne, jotka kaipaavat toisiaan...:)
Hän ra ka s t a a a m i n u a a a.
Taidat olla, totta tosiaan, uskollista sorttia... kaipauksen lomassa jo vikittelemässä muita naisia. :(
viestini tarkemmin, huomaat että en vikittele siinä ketään.
Mutta harvan kohdalla toive toteutuu :(
unelmoin ja haaveilen...???
Muistot minusta ja hänestä otan mielessäni esille aina, kun haluan muistella suloisinta aikaa...kun haluan palata siihen aikaan, mikä paljon lupasi mutta vähän antoi muuta kuin kauniita kuvajaisia omassa mielessä!
erkkikään ei uskois noita sun juttuja. Aloitus oli hyvä.
jutuissani on niin epäuskottavaa? Kai nyt muillekin -ehkä useillekin- on käynyt niin, että mies on ihastunut naiseen, mutta ei saa asioita edistymään sen pidemmälle...Ja miksi ei, se on taas ihan oma tarinansa...:(
Tämän tarinan haluaisin kuulla. Voisi selventää asioita tosi paljon.
Jotenkin ei vaikuta aidolta. Mutta se on täysin subjektiivinen kokemus...
Ehkä jonain päivänä saat asiat edistymään, kaunis oli kuitenkin aloituksesi. Itsekkin näen omasta ikävöintini kohteesta unia. Hassua nähdä unia ihmisestä jota ei oikeastaan tunne kunnolla.
Ehkä et uskalla vaan? tai oli jokin muu syy miksi et "katsonut silmiin" heltynyt? Hyvää yötä, en ymmärrä enää, onko niin väliäkään???? öitä
ja haaveet ovat siitäkin hyviä, että niiden avulla voi rakentaa itselleen kauniin mielikuvitusmaailman, josta puuttuu todellisuuden tuska, kipu, kaikkinainen rumuus ja väkivalta. Unelmamaailmassa vain rakastetaan, pyyteettömästi ja hellästi. Siellä kohdataan vihdoinkin se oikea ja ollaan hänen kanssaan onnellisia elämän loppuun asti...:)
Olisin onnellinen jos saisin edes riidellä hänen kanssaan. Ja sopia sitten hellästi. Mutta ei ihmissuhteisiin pitäisi kuulua tuskaa, kipua eikä väkivaltaa. Silloin ei kaikki ole kohdallaan.
ei ole koskaan käytetty väkivaltaa:) pois se minusta....ehkä henkinen epäluottamus (väkivalta/narsismi)olisi parempi sanana----tai.. jos toinen vaistoaa rakkauden, kosketuksen puutteen se korvataan helposti alkoholilla?
tai menettämisen pelon, senkin voi korvata alkoholilla...
tuskaa, kipua ja väkivaltaa. Tarkoitin lähinnä sitä, että kun näkee tämän todellisen maailman tilanteen, se usein sisältää noita ikäviä puolia. Siis ihmiset aiheuttavat toisilleen jos nyt eivät sentään onneksi fyysistä kipua, niin ainakin henkisiä kärsimyksiä. Rakkauskin on vain kertakäyttökokemus, kun löytyy toinen vähän parempi, ollaan se entinen kulta valmis hylkäämään tuosta noin vaan. Siinä jäät sitten särjetyn sydämen kanssa laastaroimaan omaa itsetuntoa kasaan, yksin...:( Ja lähes jokainen yrittää vain hyötyä muista, vailla todellista rakkautta. Mutta luulen kyllä, ettei ainakaan Hän ole sellainen...:)
Mun oma haave on rakastaa ja tulla rakastetuksi silloinkin kun elämä ei niin hohdokkaalta tunnu. Arjessakin voi olla romantiikkaa. Ei hakea jatkuvia kiksejä ihastumisesta. Ehkä olen ollut nuorempana sellainen mutta elämä on onneksi opettanut. Eräs yhtye lauloi joskus sielunveljeydestä, haluaisin löytää juurikin sellaisen omalta tuntuvan ihmisen, ystävän ja rinnallakulkijan. Uskoisin että omassa ihastuksessani voisi olla jotain sellaista. Ainakin hän tuntui jotenkin tutulta kun kohtasimme. Mutta aika tietysti sen näyttäisi jos ja kun pääsisimme tutustumaan lähemmin.
olisikin että suhteessa yhdistyisi kestävä rakkaus ja luotettava ystävyys, jossa molemmat tarvittaessa tukisivat toisiaan ja antaisivat ja saisivat näin myötäelämistä ja turvaa myös ja ennen muuta mahdollisten vastoinkäymisten kohdatessa. Kun kaikki menee hyvin, on helppo rakastaa, mutta vaikeuksien tullessa suhteen kestävyys vasta todella punnitaan. Sielunveljeys tai -kumppanuus on kaunis ajatus ja olisi mahtavaa, jos se toteutuisi suhteessa!
Sinä kirjoitat nyt täällä, heitit yllättäen kirjoittamasta minulle.
tietäisin, kuka olet, kirjoittaisin vain sinulle. Mielestäni on kohteliasta vastata jokaiseen viestiin, jossa on vähänkin punaista lankaa löydettävissä. Kuitenkin vain sitä yhtä ikävöin, olisitkohan se sinä? Muutama tunniste olisi nyt enemmän kuin paikallaan...:)!!??
Näillä palstoilla ei pidä liikoja paljastella sen olen oppinut.
Ajattelin, että tuosta kappaleesta muistat kirjeenvaihtomme R-palstalla.
Kun jätit minut lopulta yksin, ajattelin, että olit huijannut minua.
Meidän oli puhe tukea toisiamme, tiedät missä.
http://www.youtube.com/watch?v=Pt2IAIHNFtk
Sinun omasi.
sen, koska kirjoittelimme R-palstalla? En nyt ole vielä ihan varma, ollaanko ennen kirjoiteltu keskenämme...
Onhan ne jutut varmaan vielä siellä, pitkät hellät kirjoituksemme, joista saimme toisilta myöskin satinkutia.
Hyvää viikonloppua toivon Sinulle.
ps. kuinka monen kanssa olet kirjoitellut?
tehnyt joitakin aloituksia ja niihin on tullut vaihtelevasti viestejä, mutta olen aika ahkera vastaamaan jokaiselle, joka on tunnistavinaan jotakin tuttua viesteistäni ja vaivautuu vastaamaan. Kun ikävöi toista ihmistä tietämättä oikein missä mennään vai mennäänkö missään eli ollaanko paikallaan jolloin asiat eivät etene, on lohdullista saada edes joltinenkin yhteys 'kohtalotoveriin'. En ole pitänyt kirjaa viesteihini vastanneista, joten lukumäärää on vaikea arvioida. En vieläkään ole vakuuttunut, olemmeko kirjoitelleet aikaisemmin samassa ketjussa. Hyvää viikonloppua kuitenkin Sinullekin.
Pitkästä aikaa tulin lukemaan näitä. Niin tuttua kirjoituksissasi on. Vaikka hullua kuvitella että olisin oikeasti jäänyt yhtä syvästi Hänen mieleensä, kuin Hän minun, jota niin kovin ajattelen.
niin tuttua, kannattaa ainakin yrittää saada varmuus, jos vaikka sittenkin olisimme ne toisiaan yhä kaipaavat ja ikävöivät...:)
Jos oikeasti rakastat, otat luurin käteen ja soitat.
jos halua vain seksiä ...
voimia kuvitella, kuinka vesipisarat laulavat rakkaudesta. Sateessakin olisi kanssasi mukavaa...
http://www.youtube.com/watch?v=YGbY5fEYZus&feature=related