Hyvin usein käyn Säkylässä ja Muoniossa katsomassa lähi omaisten hautapaikoissa. Hautojen säilyttäminen hautakivineen ja niiden poistamisen määräykset on seurakunnassa mm. määritelty vaikka 30 vuotta. Eilen kävin katsomassa Porin Reposaasen hautausmaalla. Sillä oli hautojen edustalla tiedotteet. että haudat hoitamatta tai määräaika hautakiven säilyttämiselle päättynyt.
Hautakiven ja haudan hoitamattomuudella poistamisen vaatiminen on usein erittäin arkaluonteinen asia.
Monen heikko uskovaisuus horjuu, jopa pahanpäiväisesti ja toteavat hänen sukunsa asetetun maan uumeniin mennessä, jo hautakiven tietojen osaltakin eri asemaan. Katselen säikähtyneenä, miksi toiset asetetut hautakivet saavat olla ikuisesti paikallaan, siitä saakka, kun hautakivi on pystetetty. Olen usein seurannut hautakivien tietoja ja sen alle haudattujen muistoa selannut muistissani. Pelkään, että olemme tarkan tasavertaisuuden tien varrella seurakuntalaisuudessa. Kenen hautakivi vaaditaan poistettavaksi ja kenen sinne aina jää oli se miten tahansa huonosti hoidettu. Uskonnollista syistä ei hautapaikkaa osteta ikuisesti, eikä taivasten valtakunnassa enää kysellä mitä hyvää surupaikan katseluun jäi ja mikä oli ennen ammattititteliltään.
Seurakunnan jäsenyydestä eroamisen uhassa voidaan tuntea loukatuksi hautakivi asiassa pysyvyyden yhdenvertaisuuden vaatimista. Seurakunnan jäsenyydessä olemisesta, jos tuntee hyvin raskaan pettymyksen sukulaisen hautakiven poistamisen vaatimisessa. Onko nyt lähdettävä tiedoittamaa jo ennen hautausta, että laitettava hautakivi tullaan vaatimaan poistettavaksi määräajassa. Tällöin myös, sen laittaja laittanee köyhänä vähin varoin vaatimattoman hautakiven, koska se saa olla vain melko lyhyen ajan. Tulisiko lähteä siihen asioissa, että poistetut pelkät hautakivet saataisiin uusiin hautapaikkoin pystyttää aivan vieretysten ja tulisi olla aina sukulaisten surun muistemisen katseltavana.
Hautakiven ja haudan hoitamattomuudella poistamisen vaatiminen on usein erittäin arkaluonteinen asia.
Monen heikko uskovaisuus horjuu, jopa pahanpäiväisesti ja toteavat hänen sukunsa asetetun maan uumeniin mennessä, jo hautakiven tietojen osaltakin eri asemaan. Katselen säikähtyneenä, miksi toiset asetetut hautakivet saavat olla ikuisesti paikallaan, siitä saakka, kun hautakivi on pystetetty. Olen usein seurannut hautakivien tietoja ja sen alle haudattujen muistoa selannut muistissani. Pelkään, että olemme tarkan tasavertaisuuden tien varrella seurakuntalaisuudessa. Kenen hautakivi vaaditaan poistettavaksi ja kenen sinne aina jää oli se miten tahansa huonosti hoidettu. Uskonnollista syistä ei hautapaikkaa osteta ikuisesti, eikä taivasten valtakunnassa enää kysellä mitä hyvää surupaikan katseluun jäi ja mikä oli ennen ammattititteliltään.
Seurakunnan jäsenyydestä eroamisen uhassa voidaan tuntea loukatuksi hautakivi asiassa pysyvyyden yhdenvertaisuuden vaatimista. Seurakunnan jäsenyydessä olemisesta, jos tuntee hyvin raskaan pettymyksen sukulaisen hautakiven poistamisen vaatimisessa. Onko nyt lähdettävä tiedoittamaa jo ennen hautausta, että laitettava hautakivi tullaan vaatimaan poistettavaksi määräajassa. Tällöin myös, sen laittaja laittanee köyhänä vähin varoin vaatimattoman hautakiven, koska se saa olla vain melko lyhyen ajan. Tulisiko lähteä siihen asioissa, että poistetut pelkät hautakivet saataisiin uusiin hautapaikkoin pystyttää aivan vieretysten ja tulisi olla aina sukulaisten surun muistemisen katseltavana.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mitä tekopyhyyttä käydä kiviä kumartelemassa. Hyvä että on polttohautaus nykyisin ja uurnan laitetaan ties minne. On vaan yksi paikka (uurnalehto) mitä nyt käydään kumartelemassa. Järjetöntä se ralli kerran vuodessa kun jouluisin kaikki änkevät samaan aikaan kynttilää sytyttämään. Edesmenneitä voi muistella kotonakin. Ei siinä tarvitse kiven äärelle kahlata umpihangessa tai vesisateessa viemään roskia (lue muovikynttilöitä) silmänpalvonnan tähden. Kytätään vaan onko naapurihaudoille jo tuotu. Hulluimmat ajelevat satoja kilometrejä ympäri suomen viemässä sitä kälyistä kynttilää. Järki hoi!