Onkos rakentajilla/puusepillä mitään kaavaa tahi nyrkkisääntöö et kuinka paljon kakkosneloselle kestää laittaa päittäiskuormaa.
Kakkosnelosen kestävyys
Kysyjän poika
44158
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
useampi tonni.
rakentelee ilmeisesti niitä sortuvia halleja. Ei kysymys ole niin yksinkertainen. Jo maalaisjärjellä tajuaa, ilman insinöörikoulutustakin että lyhyt pätkä kestää muutamia tonneja mutta pitkä tukematon parru ei enää kestäkkään niin paljon vaan räsähtää paljon pienemmällä kuormalla.
Päittäiskuorman kestävyys riippuu puun laadusta (suoruudesta, oksaisuudesta, pulajistakin), pilarin kiinnityksestä (jäykkä, nivel tai vapaa ala/yläpää) pilarin tukemistavasta, kuorman keskeisyydestä ja hyvin paljon myös pilarin pituudesta suhteessa paksuuteen (hoikkuudesta).
Kuormitus aiheuttaa pilariin puristusjännitystä ja nurjahdusjännitystä. Pitkähkö pilari "räsähtää" nurjahtamalla. Harvemmin rakennuspuun rakenne pirstoutuu pelkän puristuksen vuoksi.
Taulukkoarvoja tai diagrammeja löytynee vaikkapa Rakentajan kalenterista.
...vaikuttaa huomattavasti puun laatu johon vaikuttaa mm. oksaisuus, halkeilu ja vääntyily. Taivuttamalla puuta saadaan selville sen jäykkyys ja siitä voidaan päätellä sen lujuus. Havupuille on 12 mahdollista lujuusluokkaa, C14-C50. C14 tarkoittaa, että sen taivutuslujuus on 14 N/mm². Silmämääräisesti rakennuspuutavara luokitellaan T0-T3 tai T18-T40 joilla on vastaavuus luokittelussa C. Kmneellisessa luokittelussa käytetään etuliitettä MT, esim. MT40.
Virheettömän puuaineksen (mänty) puristusujuus on n. 30-90 Mpa ja vetolujuus 30-190 Mpa. Lukujen skaala on suuri johtuen puun tiheyden suurista vaihteluista, 300-850 kg/m3.