Olen äitinä epäonnistunut kasvattamaan lapsistani vastuullisia ihmisiä. Suren suuresti lapseni avioeroa, jonka osin näen oman kasvatukseni tulokseksi, syyttömät joutuvat kärsimään. Ei avioeroa voi ottaa sen vuoksi, että tänään puoliso ei tee käskyjeni mukaan ja on asioista eri mieltä. Silloinhan pitää keskustella ja puhua ja puhua. Häpeän liikkua ihmisten joukossa, mutta suurin huoli on nyt lapsen ja lapsenlapsien selviytymisestä. Kumpa hän edes keskustelisi kanssanai, mutta nyt on itsekkkys niin suurta, että ketään ei kuunnella, kaikki vaan pitäisi saada, mutta millä rahalla.
Epäonnistunut
Huono äiti
3895
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
voi kaataa toisen päähän. Hän oppii omien kolhujensa kautta. Ihmiset ovat myös eriluontoisia, joku voi olla ahneempi ja itsekkäämpi luonnostaan, toinen luonnostaan toista ajattelevampi.
Omat lapseni ovat ainakin aivan eri luontoisia, vaikka ovat samassa perheessä kasvaneet.
Ole paljon lastenlapsiesi kanssa, sillä autat myös lapsia selviämään hämmennyksestä.
no mä olen epäonnistunut ihmisenä, tai ainakin koen niin, koska en koskaan oikein kuulu mihinkää ja jostain syystä ihmiset karttavat minua. Mutta en sitä siltikään häpeä sitä mitä olen, joten älä sinäkään häpeä toisten eroamisia. Ei se tee susta epäonnistunutta jos lapsesi eroavat puolisoistaan :) koska ei se ole sinun vika.
Tuo reaktiosi ei ole normaalissa mielentilassa olevan ihmisen kirjoitusta.
Sinun äidintaitosi eivät ole syynä lapsesi avioeroon. Tuskin he ovat sinulle kaikki asioita kertoneet, kaikesta ei haluta puhua äidin kanssa. Joskus on helpompi sanoa syyksi jotain muuta kuin mikä se todellisuudessa on.
Älä syytä itseäsi vaan tue lastasi, lastenlapsia. Tarjoa hoitoapua vaikeassa tilanteessa. Nauti lastenlapsiesi seurasta. He tarvitsevat nyt välittävää ja rakastavaa mummoa!