Tiedän että maailma on pullollaan ihmisiä, jotka eivät osaa käyttää maalaisjärkeä, enkä ole nyt kiinnostunut lukemaan heidän kommenttejaan. (Esim. alle 6v ei voi olla minuuttiakaan yksin tyyppejä... huoh...)
Minkä ikäisen lapsen olette joksikin aikaa jättäneet hyvillä mielin yksin? Tarkoitan että siis vaikkapa siksi aikaa kun käytätte koiran pissalla tai ostatte lähikaupasta maitoa? En tarkoita mitään tunnin yksin oloa, vaan sellaista suihkun mittaista hetkistä, mutta lähdettekin kotoota pois?
Ja onko sillä toisaalta eroa, käykö esim, vessassa tai suihkussa, vaiko ulkovarastosta vaatteita kaivamassa?
Yks päivä sanoin pojalle 2,5v , että pitää lähteä kauppaan, kun maito on loppu. Kauppa on aivan tien toisella puolella. Poika kysyi että saisiko jäädä kotiin. Töllöstä tuli juuri pikkukakkonen. Painotin että kotona pitää sitten olla kiltisti. Poika lupasi ja minä kipaisin kauppaan. En ollut poissa muutamaa minuuttia kauempaa. Silti joku omituinen ajatus päässäni oli... Johtuu yhteiskunnan luomista paineista, huomasin sen.
Tulin takaisin ja olohuoneen sohvalta kuului vaan ääni, että "äiti oli nopea!". Heh. Ei syytä huoleen siis.
Kyllä poika tuossa rivarin pihassa usein itsekseen leikkii, mutta ikkuna osoittaakin suoraan hiekkalaatikolle. Välillä käyn ovelta moikkaamassa. Hän on tosi tarkka sen suhteen, ettei koskaan ole edes yrittänyt pihalta pois ilman lupaa. Huolehtii naapurin saman ikäisestä tytöstä joskus tosi hurmaavasti, kun hänellä olis intoa lähteä "tutkimusretkille" ilman lupaa...;) Kyllähän tuon ikäiset tuossa pihalla jo pärjääkin tietysti, mutta entä se kotiin jättäminen...
Jatkossakin saatan lähikaupassa piipahtaa, mutta siihen se toistaiseksi jää. Minkäikäisen voisi jättää yksin esimerkiksi pidemmän kauppareissun ajaksi?
Minkä ikäisen lapsen olette joksikin aikaa jättäneet hyvillä mielin yksin? Tarkoitan että siis vaikkapa siksi aikaa kun käytätte koiran pissalla tai ostatte lähikaupasta maitoa? En tarkoita mitään tunnin yksin oloa, vaan sellaista suihkun mittaista hetkistä, mutta lähdettekin kotoota pois?
Ja onko sillä toisaalta eroa, käykö esim, vessassa tai suihkussa, vaiko ulkovarastosta vaatteita kaivamassa?
Yks päivä sanoin pojalle 2,5v , että pitää lähteä kauppaan, kun maito on loppu. Kauppa on aivan tien toisella puolella. Poika kysyi että saisiko jäädä kotiin. Töllöstä tuli juuri pikkukakkonen. Painotin että kotona pitää sitten olla kiltisti. Poika lupasi ja minä kipaisin kauppaan. En ollut poissa muutamaa minuuttia kauempaa. Silti joku omituinen ajatus päässäni oli... Johtuu yhteiskunnan luomista paineista, huomasin sen.
Tulin takaisin ja olohuoneen sohvalta kuului vaan ääni, että "äiti oli nopea!". Heh. Ei syytä huoleen siis.
Kyllä poika tuossa rivarin pihassa usein itsekseen leikkii, mutta ikkuna osoittaakin suoraan hiekkalaatikolle. Välillä käyn ovelta moikkaamassa. Hän on tosi tarkka sen suhteen, ettei koskaan ole edes yrittänyt pihalta pois ilman lupaa. Huolehtii naapurin saman ikäisestä tytöstä joskus tosi hurmaavasti, kun hänellä olis intoa lähteä "tutkimusretkille" ilman lupaa...;) Kyllähän tuon ikäiset tuossa pihalla jo pärjääkin tietysti, mutta entä se kotiin jättäminen...
Jatkossakin saatan lähikaupassa piipahtaa, mutta siihen se toistaiseksi jää. Minkäikäisen voisi jättää yksin esimerkiksi pidemmän kauppareissun ajaksi?
Vastaukset 7
Vanhimmat
missään tapauksessa jättänyt noin pientä kauppareissunkaan ajaksi yksin, ajattele jos sinulle olisi sattunut kauppamatkallasi jotain...olisit esim. jäänyt auton alle?! Taju kankaalla, sairaalaan ja lapsi yksin kotosalla niin ettei kukaan tiedä lapsen siellä edes olevan?!
olisi jne.
Ajattelen niin, että voihan sitä sattua ja tapahtua silloinkin, kun on kotona. Tai kun ajetaan autolla. Tai... Tai... Kaikki on valintakysymyksiä. Elämää ei voi elää niin, että koko ajan pelkää "pahinta mahdollista". En ole ennenkään jäänyt auton alle, ja valoisalla alueella suojatiellä huolellisuutta noudattaen se lienee aika epätodennäköistä. Ei yksinkertaisesti voi elää kuvitellen sellaisia asioita, mitä EHKÄ VOISI tapahtua. Voihan tapahtua niinkin, että kun kotona kokkaan, poltan koko kämpän. Tai telkkari syttyy tuleen. Tai joku sekopää aseella uhaten tulee ja tappaa minut! Huh.
Käytän mielummin maalaisjärkeä.:) Enkä opeta lastani elämään pelossa. Pientä itsenäistymistä pikkuhiljaa.
meillä tyttö 1 v 9kk ja olen jättänyt yksin kun vien roskat tai haen jotakin autolta. monesti kattelee ikkunasta ja vilkuttelee iloisena kun äippä ilmestyy pyörävajan takaa. kyseessä siis ihan vain minuutin parin poissaolo, sen pidemmäksi aikaa en uskaltaisi jättää. ja jos päikkäriaikaan on sattunut niin olen saattanut käydä kellarikomeroa penkomassa yms.
meidän lapset on vielä NIIN pikkusia ettei aihe ihan just oo ajankohtanen, mutta pakko kommentoida tuota
" En ollut poissa muutamaa minuuttia kauempaa. Silti joku omituinen ajatus päässäni oli... Johtuu yhteiskunnan luomista paineista, huomasin sen."
yhteiskunta aiheuttaa mulle itelleni välillä inhottavia TÄYSIN TURHIA paineita. Ja muut äidit tietty ;) sellaset jotka on niin satavarmoja siitä että tekeevät jotain oikein ja sit jos joku muu tekee eritavalla ni se on sit väärin. Inhoon niitä. Ajattelin ennen että olis kiva jutella muitten äitien kanssa lastenhoidosta, mutta toisin kävi. Ihan "väärin" teen monet jutut :D ei sellasta jaksa. ja yhteiskunnalla on omituisia "ristipainostuksia" esim siitä millon äidin pitäis mennä töihin ja laittaa lapset hoitoon. Jokainen on siitä vähän eri mieltä ja tulet tuomituksi teitpä mitä vaan. Siks en enää edes kysy mitä mieltä muut on :D
osaat säkin varmasti ihan itse päättää voitko siellä kaupassa kipasta ilman lasta. pakko muistuttaa että ennen on ollu asiat ihan eri tavalla ja on pärjätty. äitini on hoitanut pienenpiä sisaruksiaan jo yhdeksän vuotiaana kun heidän äitinsä oli pakko mennä töihin. ja hengissä ovat :) kaikki.
mä olen jättänyt lapsen ihan pienestä vauvasta asti yksin kun käytän koiraa ulkona. pinnasänkyyn leikkimään tai telkkaa katsomaan jne. ja tiedän monia muitakin jotka näin tekevät. ei siellä ulkona olla kuin hetki ja oma vessakäynti saattaa helposti venyä paljon pidemmäksi.
entinen kaverini pisti lapsen koiranhäkkiin lelujen kanssa kun käytti koiraa ulkona ;) siinä vasta hurja tapaus olikin... mutta lapselle turvallinen juttu. ja innoissaan sinne meni.
Esikoisen ollessa pieni kävin vieressä olevassa kaupassa, vein roskapussit jne niin kauan kun ei yrittänyt pinnasängystä pois (alle 1v). 2.5v hän oli suojaisalla kerrostalon pihalla 5v serkkunsa kanssa. 6v jätin yksin aikaa pikkuhiljaa pidentäen jotta osasi koulun alkaessa olla itsekseen. Siinä vaiheessa mulla oli kännykkä johon poika osasi soittaa.
Kuopus on vähän eri luontoinen ja itsestänikin on kokemuksen myötä tullut varovaisempi.