Vene on 29-jalkainen, jossa ei ole peräkajuuttaa lämmitettäväksi. Lämppärivaihtoehtoja olisi mm. Safire 1800, Wallas 30D ja Webasto 2000 Air top. Onko näistä kokemuksia? Jokaisella valmistajalla tuntuisi olevan joku ongelma: Safire kiinnostaisi, mutta 1800 saattaa olla alitehoinen ja 2400 ei mitoiltaan oikein sovellu asennettavaksi wc:n seinään. Wallaksella taas pienin diesel-lämppäri on malli 30D, joka on hintava ja mahdollisesti ylitehoinen. Webasto voisi olla hyvä, mutta ei muotoilun puolesta oikein sovellu vessan seinään, joten sille pitäisi etsiä paikka moottoritilasta tai jostain kajuutan lokerosta. Näkemyksiä tarvittavasta lämppäritehosta, dieselin ottamisesta veneen pa-tankista, lämppärinsijoituksesta (lähelle pa- tankkia vai kajuuttaan)?
Lämmittimen valintaa
DolphinD
331799
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Miksi tuo Safire 1800D olisi alitehoinen? Veneesi on kuitenkin suht pieni, joten luulisi tuon riittävän mainiosti. Mitään varsinaista kokemusta ei ole, mutta tehontarve on varmaan riippuvainen siitä milloin purjehdit.
teho varmaan riittää tuon kokoluokan veneeseen ja vielä paremmin kun ei ole perähyttiä. Safire on vielä hiljainen, mikä on lisäetu, jos asennus tulee sisätiloihin.
Miksi haluat laittaa lämmittimen vessan seinään, etkä "normaaliin" istuinkaukalon laatikkoon? Lämppärin olisi tärkeää ottaa lämmitettävä ilma ulkoa, jolloin ilma vaihtuu ja kuivaa ilmaa tulee sisään. Kajuutta ei mielestäni ole oikea paikka lämppärille sekä ilman saannin, että melun kannalta. Lisäksi myös pakoputki aiheuttaa ongelmia.
Safire 1800 saattaa olla alitehoinen kylmemmillä keleillä. Suomalaiset ilmoittavat vielä tehon erilailla eli Webasto 2000 on teholtaan kutakuinkin vastaava kuin Safire/Wallas 2400.
Polttoaineen voit ottaa ulkoisen suodattimen liitännästä tai tekemällä tankkiin uuden liittymän.
myös tilankäytöstä. Istuinkaukalon laatikoille on tarvetta säilytystilana. Veneessäni moottoritila on myös melko tilava ja sinne on eräissä yksilöissä asennettu lämppäri. Mutta toisaalta en haluasi siitä väljyydestä luopua. Lisäksi moottoritilan kohdalla se ilmansaanti on ongelma yhtälailla. Päälaipion edessä (vessan seinä) selviää lyhyillä putkituksilla ja niistä ei tule lämpöhävikkiä. Toisaalta hyvä olisi, jos lämppärin saisi pois silmistä...kaikki vaihtoehdot ovat siis edelleen auki. Toiset varoittelevat moottorin polttoaineensaannin häiriintymisestä lämppärin kanssa, joten turvallisinta lienee tehdä tankkiin oma putki?
Minulla on oma tankki webastolle, koska koneen tankki on useiden metrien päässä webastosta. Jos käyttää koneen tankkia, niin homma toimii varmasti ja veistämöt tekevät niin, tuleehan asennussarjan mukana arvokas tankkiliitin, joka minulla jäi käyttämättä. Asennusarjasta halusin lähinnä telineen ja pakoputken läpiviennin ja pakoputken, niitä ei helposti muualta saa.
Aikamoinen hävittäjälentokone webasto 2000 on ja pumppu pitää hirmuista nakutusta, mutta meillä ne ovat aivan veneen peräosassa ja hyvin porukka on saanut nukuttua peräkajutassa.
Sähkönkulutus on varmaan lähemmäs 2 amppeerin luokkaa, mutta sen tehokas lämppäri vie, pisin putkilinja keulaan mulla on 8 metriä ja hyvin keula lämpenee. Peräkajuutassa on toinen lyhyt putkilnja, salongissa ei ole ja kestää jonkin aikaa jotta veneen keskiosa lämpenee, koska hytin jäteilman koneellinen poisto (pc:n tuuletin) on salongin katossa, eli suunnittelussa piirrä veneen ilmavirrat, jotta lämpö leviää halutusti ja jäteilma poistuu jostain.
Halpa muovinen ilmanvaihtokanavan säädettävä y-haara juuri ja juuri kestää sulamatta metrin päässä webastosta. Tuloilma webastolle kannattaa ottaa putken kautta ulkoa, joten veneen peräosa on paras paikka pakoputken ja tuloilmaoton suhteen, laita pakoputki veneen kylkeen ja tuloilmaotto istumalaatikkoon, niin kaikillä tuulensuunnilla saat raitista ulkoilmaa.
Mulla on 29 jalkanen vene ja Wallas 1800 kiinni päälaipiossa, vaatekomerossa.
Ongelmana on oikeastaan vaan lämppärin liian suuri teho! Kun Wallas säätää lämpötilaa ainoastaan täystehon ja pikkutehon välillä, on kajuutan luukkujen ollessa kiinni veneessä (varsinkin keulassa) yleensä tukahduttavan kuuma. Jopa näin syksyllä. Keulassa nukkuessa täytyy välillä raottaa luukkua, jotta lämpötila laskisi inhimilliselle tasolle. Osin tuo ilmiö tietysti johtuu siitäkin, että lämppäri ottaa puhaltamansa ilman siitä samasta tilasta jossa on, eikä siis ulkoa.
Tuon Safire on siinä mielessä parempi, että se säätää lämopötilaa laajemmin, jopa sammuttamalla itsensä kokonaan kun tila on tarpeeksi lämmennyt.
Luultavasti vessassa on tuuletus ja pitämällä oven kiinni lämppäri imee veskistä riittävän suuren osan raitista ilmaa, jotta ilman vaihtuminen hoituu. Toimii oikein hyvin ainakin mun veneessä. Raottamalla ovea voi sitten tosikylmällä kelillä nopeuttaa lämpeämistä alussa. Keskelle venettä asentamalla tulee myös lämppärin hukkalämpö talteen, eli veski pysyy lämpimänä ilman omaa puhallusta ja kaikki putkistostakin karkaava on ainakin jossain veneen sisätiloissa.
Aina on pieni mahdollisuus moottorin saada ilmaa lämppärin kautta, jos syötön ottaa samasta yhteestä. Aika helposti asentuu Safiren mukana tuleva oma imuputki.
Varmasti on mikä tahansa joskus liian tehokas, jos ei osaa sammuttaa itseään termostaatilla. Tuo ominaisuus on ollut Webastossa ainakin 90-luvun alusta saakka. Mulla on vastaavankokoisessa, tosin takakajuutallisessa, veneessä 2400 W Webasto, jossa on täysiteho ja puoliteho. Termostaatilla voi valita katkooko täysitehon ja puolitehon vai puolitehon ja sammutuksen välillä. Kesällä riittää tuo puoli/sammutus, mutta märällä kelillä vene kuivuu paljon mukavammin täydellä teholla. 1200 W on liikaa jatkuvaksi tehoksi kesäöinä, mutta lauantaina venettä nostokuntoon laitettaessa lämppäri puhalsi 2400 W lähes jatkuvasti, jotta veneessä pysyi mukava lämpö.
laita pakoputkea veneen kylkeen!
Olen kerran joutunut satamassa tilanteeseen, misssä naapuriveneen kyljessä ollut pakoputki osui lepuuttajani kohdalle. Aamulla lähtiessäni ja lepuuttajia nostaessa huomasin lepuuttajani sulaneen muodottomaksi mustaksi massaksi hyvä, ettei vene syttynyt. Jos lepuuttajan päällä on vielä herkästi palava sukka on palovaara suuri.
Olen joskus yöpynyt veneessä talvellakin ja sama on ollut tilanne: Yöllä herään hiestä märkänä...
Viime viikolla olin merellä, kun satoi rakeita ja ilma oli muutenkin "raikas"... ;-) Kajuutassa tuli kuuma... Mutta okei, olen parantanut veneeni lämpöeristystä myös. Mulla on sentin paksuinen solumuovieriste liimattuna lasikuitua vasten ja sen päällä Meuronetista ostettu sisustushuopa. Tuntuu miellyttävältä myös paljasta ihoa vasten eikä kymä meri tunnu veneessä siällä samalla tavalla.
Mahtaako Wallas osata vieläkään sammuttamista? Ei ainakaan tuo mulla oleva, 90-luvun alussa hankittu 1800 Sail sitä osaa. Safiressa on paljon älykkäämpi termari, käsittääkseni jopa portaattomasti puhallusta muuttava.
Tuskin 1800 W puoliteholla voi olla liian paljon koko veneen lämmitykseen talvella. Mulla on kolme ulostuloa, joista kahdessa säätöläppä. Noilla saa tasattua lämpötilan niin, että koko vene on mukavan lämmin. Rungossa ja kannessa on paksu kerrosrakenne lähes koko alueella sisäpaneli, sisäkuori tai kaappi, joten hyvin on munkin vene eristetty. Tosin ikkunaa on aika paljon.
En tiedä Wallaksen valopetroolilämmittimistä, mutta käsittääkseeni kaikissa uusissa diesellämmittimissä on (lähes) portaaton tehonsäätö jonnekin 1/4-1/2 tehoon saakka sammutus. Tai vähintäänkään en ostaisi sellaista, jossa ei ole.
Mulla on vaan kaksi suutinta, toinen keulaan ja toinen salonkiin. Keulan suutinta koitan kuristaa hieman. Silti käy niin, että jos suljen oven, on lämpö epätasaisesti jakautunut: Keulassa liian kuuma mutta salongissa OK. Ehkä mulla auttaisi ylimääräinen Y-haara toiseen putkeen ja salongin suutinten määrän tuplaaminen. Silloin voisi sitä keulan suutinta kuristaa vielä enemmän. Nyt ei voi tai lämpösuuoja katkaisee polttoaineen syötön yön aikana: laitteen pintalämpötila nousee liikaa.
Veneen rakenne on sellanen, että se salongin ovi on vessa/vaatekaapin ja salongin välissä. Kun suljen oven, on keulassa hetkessä liian kuuma. Sen lämppärin pintakin lämmittää silloin vaan keulaa.
Ja eristyksestä: Mullakin on rungossa ja kannessa paksu kerrosrakenne. Mutta aiemmin oli silti sisäpuolen pinta ikävän viileä kylmään vuodenaikaan. Lisäeriste teki lähinnä sen merta vasten olevan pinnan miellyttävän lämpöisen tuntuiseksi. Ja senkin asian merkitys on lähinnä yöllä kun nukkuu. Usein käy niin, että peitto luiskahtaa hieman sivuun ja vuoteessa kääntyillessä paljas iho koskettaa veneen kylkeä. Nyt en enää herää siihen....
niin mullakin osui tutun pakoputki fendariin ja tuli musta jälki, siltikin laitoin pakoputken veneen kylkeen aivan takaosaan, joka kaartuu voimakkaasti alaspäin. fendarit sopivaan kohtaan tehdasasenteisissa veneissä, niin on tarpeeksi suuri ilmarako, vaikka pakoputki olisikin kyljen pystypinnalla. Pakoputkelle ei muutakaan paikkaa peräasennuksessa löydy ja asennussrjan pakoputki on noin metrin, joten vaihtoehdoja ei ole. Esim peräpeiliin jos laittaa, myötätuulella savut tulee istumalaattikkoon ja luukkujen raoista kajuuttaan.
Webaston asennusohjeessa mainitaan, että paloilmaa ei saa ottaa veneen asuintiloista ja purjeveneen kohdalla lämppäri suositellaan asennettavaksi veneen pituussuuntaan, jotta sallittuja kallistuskulmia ei purjehdittaessa ylitetä. Tämä viimeinen vaatimus ainakin omalla kohdallani aiheutti melkoista päävaivaa vaikka avotilan laatikkoon asennettiinkin.
Venemessuill taisin törmätä seuraavaan laitteeseen:
http://www.kaasuvalo.fi/index.php/component/docman/doc_view/81-corona-2010
pod voi myös olla googlessa hyvä hakusana.
Joitakin vuosia sitten asensin ruotsalaisen POD-petroolikamiinan 9-metriseen veneeseen. POD on kiertovesilämmitin. Jokaisen punkan alle/eteen asensin lämpöpatterin. Jos lämpöpattereita olisi vähän ja vesiletkut lyhyitä, erillistä kiertovesipumppua ei tarvittaisi. Toisaalta pumpun virran kulutus on minimaalinen (n. 200-300 mA) ja se on käytännössä äänetön. Lämpö on tasainen. Aikaisemmista veneistäni mulla on kokemusta webastosta, thermosta, wallaksesta. Keskuslämmitys pattereineen on mielestäni mukavampi kuin em puhallinlämmitys. Ainoa pieni haitta on, että sisätilat lämpenevät jkv hitaammin kuin puhalluslämppäreillä. Oma valintani olisi edelleenkin nestekiertoinen kamiinalämmitys; pieneen veneeseen POD, isompaan vaikkapa Reflex. Kannattaa miettiä. Yksi kamiinan suuri etu on mnyös sen toimintavarmuus vuodesta toiseen.
Minulla POD toista kesää 29-jalkaisessa. Kamina WC:n seinällä, kiertovesipumppu WC:n kaapissa, patterit takakajuutassa 2 kpl, salongissa 2 kpl ja keulapiikissä 1 kpl. Lämpö riittää hyvin ja virrankulutus on niin minimaalinen että käytännössä lämmitys on syksyisin päällä aina veneellä ollessa vuorokauden ympäri. Lämmintä, kuivaa ja äänetöntä - syttyy aina, kunhan tulitikkuja löytyy. Samoin minulla kokemusta Wallaksista ja Webastosta. Vesikiertoon verrattuna kiitos, mutta ei kiitos enää ikinä.
Oleellista on vesikiertosysteemissä huolehtia ilman vaihdosta. Minulla on joka kajuutassa luukku/ikkuna, jonka saa tuuletusasentoon. Näin kun on lämmin riittää, paikat pysyvät kuivina ja ilma kiertää.
Omani tilasin aikanaan Hjertmansilta, tuli vajaassa viikossa kotiovelle. Tarvikkeet ja patterit hain karavaanarien huoltoliikkeestä.
Lämpöpatterien sijoittelu voi olla hankalaa? Eikö niiden tule olla alhaalla?
vaikkapa pilssiin turkkilevyjen alle. Tällöin mukava piirre on sekin, että lattia on lämmin ja voi tassutella sisätiloissa paljain jaloin syys- ja kevätpurjehduksilla.
Itse laitoin patterit punkkien alle keulassa, salongissa sohvien ulkopuolelle lähelle lattiaa. Tein niihin tiikistä patterisuojat, jolloin ne ovat huomaamattomat. Letkut ovat näkymättömissä.
Minäkin ostin PODin Hjertmansilta Tukholmasta. Kannattaa pohtia sitäkin vaihtoehtoa!
Webastoltakin löytyy vesikiertolämmitin. On luonnollisesti järeämpi ja toimii termostaateilla
Teho riittää mainiosti.
Onnistunut ihmeen pitkälle menemään tämä ketju ilman loanbheittoa, yleensähän tärkeintä tuntuu olevan että saadaan mollattua toiset merkit.
Tärkeintä varmaan on mieltää se millaiseen käyttöön lämmitin sinulla etupäässä on tarpeen. Oletko veneessä lämmityskaudella viikkoja vai vain viikonloppuja, vaikuttaa ehkä eniten siihen onko kamina vai ilmalämmitin sopivin.
Kaminassa on takuulla omat hyvät puolensa, mutta heikkoutena pitäisin sitä että se ei vaihda "luonnostaan" ilmaa joten on aika hidas, ei kuivat niin tehokkaasti kuin ilmalämmitin, ja aiheuttaa polttoaineen hajua kajuuttaan eniten.
Webasto tai Eberbacher on varmasti nopein ja tehokkain ilmalämmitin, mutta samalla suuren puhallustehonsa ansiosta myös äänekäs sisällä ja itse lämmittimen pakoäänet sekä imuilman äänet on kyllä sitä tasoa että ei vessaan tai komeroon. Tosin äänet on tietysti vähän tottumiskysymys, mutta luonnonrauhassa kaikki ei halua kuunnella tekniikan ääniä. Virran kulutus on myös näillä merkittävästi suurempi kuin kaminoilla, mutta käyttömäärä on ratkaiseva kokonaisuuteen.
Wallas ja Safire on niitä perinteisiä venelämmittimiä joissa on omat heikkoutensa mutta myös vahvuudet. Safire ehkä edistyksekkäämmän poltintekniikan ansiosta hiukan parempi vaihtoehto. Mielestäni vessa-asennuksessa siisteimmät ja toimivimmat ratkaisut kunhan pidetään huolta että ilmalämmityksen perusidea säilyy, imuilma tulee ainakin suurelta osin ulkoa (vaikkapa tuuletusikkunasta). Eli ikkuna auki aina kun lämmittää ja ovi kiinni niin se puoli on hoidossa.
Tehontarpeesta olen tuonkokoisessa veneessä sitä mieltä että ongelma on enemmänkin että lämmitin on liian tehokas kuin että se on tehoton. Pieni lämmitysteho mahdollistaa lämmittimen jatkuvan käytön yli yön siten että lämpö pysyy tasaisena ja miellyttävänä. Lämmitin joka joutuu katkomaan lämmityksen pois/päälle aiheuttaa pienehkössä veneessä aika suuret lämpötilan vaihtelut ja muuttuvat äänet häiritsevät herkimpiä.
Ihmeen pienikokoiseksi saatu tuo 1800-malli. Mulla on 9 vuotta vanha 2200:nen, jonka tilalle näköjään
tullut malli 2400Di. Mulla ei ikiknä ole ollut mitään vikaa omassani.
JOS ostat puhallinlämmäittimen, mieti tarkkaan sitä pako/ilmanottoputken paikkaa, kuten tuossa edempänä oli juttuakin. Lisäksi puhallusilma pitäisi mielestäni saada suoraan ulkoa.
Ja mikä estää äänieristämästä lämmitinkoppaa ! - siinä pitää valita kuumankestäviä materiaaleja ja jättää varmaan vähän ilmarakoa lämppärin ja äänieristeen välille. Samallahan asennuksesta tulisi paljon nätimpi, äänieristekopan voisi päällystää vaikkapa valkoisella vinyylillä (tai samalla mitä vessan seinäkin on).
Minulla oli edellisessä veneessä Webasto 2000, asennettuna vessan lavuaarin alla olleeseen tilaan. Nykyisessä on Webasto 3400, asennettuna peräboxiin, sellaiseen paikkaan, johon ei oikeastaan mitään hevin yltäisi varastoimaankaan (vene on tietysti omaasi isompi, 35-jalkainen).
Kokemukset ovat olleet pelkästään myönteisiä. Polttoaine suoraan veneen omasta tankista, edellisen lämppärin asensin itse; ainoa ongelma oli siinä, että pumpun johdossa olleen liittimen pystyi asentamaan molemmin päin, joten tietysti se meni ensin väärin. Moni valittaa äänestä, mutta minua ei ole ikinä häirinnyt sen enempää pumpun napse kuin puhallusäänikään. Itse asiassa minusta on hyvä, että noissa on jonkin verran ääntä, tietää heti, toimiiko laite. Minusta kun on mukavampi havaita mahdollinen ongelma heti eikä vasta sitten, kun herää yöllä paleluun.
Myös esim Delphia 28:issa on tehtaalla asennettu webasto 2000 perälaatikkoon pois silmistä perälaatikossa olevan hyllyn alle. Ulkoilma siinä otetaan perälaatikosta, parempi on oma putki istumalaatikkoon.
Mikunilla löytyy kanssa puhallin- ja keskuslämmittimiä venekäyttöön.
http://www.mikuniheating.com/index.php?p=catalog&parent=3&pg=1
Varaosia ainakin näyttää saavan tilattua suoraan, mutta onko kokemusta käyttövarmuudesta ja äänitasosta verrattuna vaikka Webastoon?
Mitkä näistä lämmittimistä ovat taatusti paloturvallisia?
Itse suhtaudun penseästi vapaasti palavilla polttoaineilla toimiviin lämmittimiin. Sähkötoimiset ovat myös vaarallisia, jos väärin asennettu. Lämmittimet ovat aiheuttaneet useita venepaloja. Itse en asenna lämmitintä, joka ei ole taatusti paloturvallinen.
on, että lämmitys yleensä aiheuttaa tulipaloja. Onko sinulla joku lähde, mistä teidät venepalojen määrän ja syyn?
Turvallisin tapa on totta kai hyvälaatuinen makuupussi, tosin ei kovin viihtyisä.
Kuinka monella on veneessä palovaroitin ja/tai häkävaroitin? Halpa ja varmasti hyvä hankinta joka auttaa tasaisen lämpötilan lisäksi rauhallisiin ja mukaviin yöuniin.
Googlatessa löytyi tuoretta tietoa esim: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/4735/Makila_Minna.pdf?sequence=1
Ks. sivu 14
Vakuutusyhtiö x: n tilastoja onnettomuuksien syyt 2000 - 2008
Venepalojen osuus pieni, vain 6-12 onnettomuutta vuodessa. Syotä on monia: sähköt, ym...
En silti haluaisi olla yhdessäkään näistä veneistä minään vuonna !
Aikaisemmassa veneessä oli Eberspacher termostaatilla. Toimi hienosti ja luotettavasti aina. Isohko puhallusmeteli, lähinnä ulkona eli sisällä ei niin häirinnyt. Pumpun naksutus kuului sisälle. Tehonkulutus vähän haittasi kun oli vain yksi 60 Ah hupiakku.
Nykyisessä veneessä on wallaksen valopetrolilämmitin.Hiljainen on, eikä vie paljon tehoa. Ongelma on luotettavuus, koskaan ei tiedä lähteekö se vehje käyntiin vai ei, vaikka on ihan uusi (2008) ja huollettu kumpanakin talvena. Lisäksi teho ei meinaa oikein riittää etukajuuttaan saakka (31 jalk).
Jos nyt ostaisin uuden niin ostaisin joko Eberin tai Webaston.
puhallinlämmitin. Edellä nimimerkki "T" ostaisi Eberin tai Webaston. Minäkin olin joskus sillä kannalla. Wallaksen vuosien jälkeen veneessäni oli Celsius, seuraavassa Webasto ja sen jälkeen Eberi. Näistä kolmesta Celsius (kiertonestelämmitys) oli mielestäni sekä mukavin että luotettavin - mutta jokaisessa oli huollon tarvetta ja jokainen vei sähköä. Venettä vaihtaessa päädyin viimein kamiinaan. Se on täysin ylivoimainen luotettavuuden suhteen. Se käynnistyy, jos on tulitikkuja tai sytkäri. Kamiina lämmittää veneen hitaammin kuin puhallin, mutta kamiinan voi käynnistää aikaisemmin ja sen voi pitää käynnissä kunhan polttoainetta vain on riittävästi. En ole todennut jonkun mainitsemia tuuletusongelmia. Kyllä ilma kiertää veneen sisätiloissa lämpöerojen vaikutuksesta, vaikka sähkömoottori ei ilmaa puhallakaan.
Lämppäriä valitessa ei pidä unohtaa kamiinaa. Se on hyvä vaihtoehto varsinkin niille, jotka liikkuvat veneillään kylminä vuoden aikoina ja erityisesti niille, jotka eivät pidä ikävistä yllätyksistä (=lämppärin käynnistymisongelmat). Kamiinoita on eri kokoisia ja monia eri typpisiä.
Veneilyssä on trendi ollut se, että painellaan nappuloita ja elektroniikka hoitelee. Kivaa ja helppoa, mutta vain niin kauan kuin toimii ja sähköä riittää....
Ei sillä että olisi harvinaista lukea Wallaksesta tuollaista käyttökokemusta, mutta ihmemtyttää se silti. Jos on todella noin uudesta laitteesta kyse, niin tuskin on muuta vaihtoehtoa kuin että asennuksella on pilattu koko homma. Tarkista että sähköjohdot lämmittimelle on riittävällä poikkipinta-alalla ja liitokset kunnossa, ja toisekseen että polttoainepuoli on kunnossa, tankki hengittää ja imulinja ei vuoda.
Itselläni on Thermo 1700 lämmitin kai jostain -70 luvulta, ja pelaa edelleen. Periaatteessa nämä vehkeet on niin varmoja ja yksinkertaisia että ei niiden toiminta muuta vaadi kuin kunnollisen sähkönsyötön ja polttoaineen asiallisen saantimahdollisuuden.
Autoissani on Eberin vesikiertolämmittimiä ollut pian 30 vuoden ajan, ja ne on yhtä uutta mallia (-90 luvulla) lukuunottamatta olleet varmoja vehkeitä. Suurin ero ja etu niissä on mielestäni se että on suunniteltu autoihin ja mm. sähköjohdot ja liitokset on varmat ja "ammattimaiset" jota ei voi sanoa näistä venelämmittimistä. Mutta silti, kokoluokassa n. 30 jalkaa venelämmitin on paras valinta, Wallas tai Safire.