Niinistö huolissaan Suomalaisten velkaantumisesta. Täälläkin on tullut esiin, että korkojen nousu vaan pidentää laina-aikaa sitten siellä joskus.
Hänen mukaansa korkojen nousu on varmaa - epäselvää on vain se, kuinka paljon ja kuinka nopeasti korkotaso nousee.
- Hyviä asioita aletaan nopeasti pitää ikuisuuksiksi annettuna. Esimerkiksi voi ottaa vuosituhannen alun kasvukauden, jonka ajateltiin aina vain jatkuvan. Nyt sama näkyy suhtautumisessa matalalla oleviin korkoihin.
Niinistön mukaan nuoret perheet voivat joutua aivan uudenlaiseen tilanteeseen, jos korot äkkiä ponnahtavat.
- Yhtäkkiä niukkuuteen tottumaton sukupolvi voi olla tilanteessa, jossa jokainen euro pitää laskea, Niinistö pohtii Uuden Suomen haastattelussa.
Hänen mukaansa korkojen nousu on varmaa - epäselvää on vain se, kuinka paljon ja kuinka nopeasti korkotaso nousee.
- Hyviä asioita aletaan nopeasti pitää ikuisuuksiksi annettuna. Esimerkiksi voi ottaa vuosituhannen alun kasvukauden, jonka ajateltiin aina vain jatkuvan. Nyt sama näkyy suhtautumisessa matalalla oleviin korkoihin.
Niinistön mukaan nuoret perheet voivat joutua aivan uudenlaiseen tilanteeseen, jos korot äkkiä ponnahtavat.
- Yhtäkkiä niukkuuteen tottumaton sukupolvi voi olla tilanteessa, jossa jokainen euro pitää laskea, Niinistö pohtii Uuden Suomen haastattelussa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
vaan juuri ne samat, jotka ajoivat hetki sitten koko maailman kaaokseen. Ovat kyllä tyhmää kansaa, ei voi muuta sanoa. Korkojen nousun ajankohta lienee yhdentekevä. Kaikki rahahan käytetään aivan muuhun, kuin niiden lainojen lyhentämiseen. Kuten onkin jo ollut puhetta, täkäläinen Option ARM-lainamalli salii lainan seisottamisen lyhentämättömänä, mutta ei loputtomiin.
Eniten omistusasunnot, velat ja korot huolettavat työttömiä & rahattomia sossun elättejä.
raivostuttaa superylivelkaisia luusereita. Kyllä.
eikä Niinistö tietääkseen tuon.
Kuten ei siihenkään seikkaan että asuntojen hinnat tulee nousemaan pitkällä juoksulla.
Alkaa olla pitkän koron paikka näillä näppäimillä käsillä.
, etteivät talouden rattaat ehkä enää koskaan pyöri yhtä kiihtyvän kuumina, kuin tähän asti. "hinnat tulee nousemaan pitkällä juoksulla." on täyttä paskaa. Mikään ei voi kallistua loputtomiin.
"Taitaa olla paras vähän selittää, kun minä meinaan olen ennen ollut."
Elin 1990-luvun laman läpi vuokralaisena. Asuntojen hinnat laskivat kolmessa vuodessa 40 %, mutta vuokra ei laskenut kertaakaan. Päinvastoin. Siinä työttömyyden kuristaessa oli välillä aika tiukkaakin repiä markkinavuokra kasaan. Isäntäni oli aivan tavallinen pikkuvirkamies. Hänellä oli jotenkin ollut varaa hankkia sijoitusasunto suuren kaupungin keskustasta eikä hintojen lasku näyttänyt huolettavan häntä lainkaan. Se riistäjäpiru osti minun rahoillani toisenkin yksiön.
Sain sitten pysyvämpiä töitä ja ostin oman asunnon. Yllättäen huomasin, ettei sen maksaminen ollut keskipalkkaiselle mikään ongelma. Laina loppui aikanaan, putkiremontti tehtiin ja maksettiin, ja sen jälkeen olen asunut pelkällä vastikkeella. Viitisen prosenttia nettopalkasta. Lama ei enää huoleta, sillä pärjäisin aika mukavasti peruspäivärahallakin. Sitä paitsi säästöjä on jo kertynyt.
Nyt odottelen pitkään luvattua romahdusta, jotta pääsen itse ostamaan yksiön halvalla ja saan vuokralaisen maksamaan sitä. Mikäpä sen helpompaa.
pelisääntö se on, etteikö asuntojen hinnat voisi nousta jatkuvasti? Onko se joku itseisarvo, että niiden pitää aika-ajoin romahtaa?
Asuntojen hintoihin vaikuttaa moni asia, mutta päällimmäisenä ihmisten käytettävissä olevat tulot. Eli niin kauan kuin asuntojen hinnat seuraavat ansiotulotasoa, ei ole olemassa mitään "kuplaa". Toki korotkin vaikuttavat hintoihin, sillä niillä on suora vaikutus siihen, kuinka paljon voi ottaa lainaa.
Mutta se, että asuntojen hintojen pitäisi jonkun säännön mukaan romahtaa tietyin väliajoin, on bullshittiä. Ne romahtavat vasta siinä vaiheessa, kun markkinat ylikuumenevat. Vaikka nyt on koko ajan varoiteltu asuntokuplasta, niin tilastodataan nojaten Suomessa ei ainakaan vielä ole asuntokuplaa. Tulevaisuudesta en tiedä.
Tuhnut eivät koskaan tunnu hyväksyvän sitä, että korkojen nouseminen ei vaikuta tasaeräisen lainan kuukausierään senttiäkään. Omassa taloudessa on käytössä rahaa täsmälleen saman verran joka kuukausi, olipa korko 1% tai 7%.
Ja ennen kuin joku alkaa huutelemaan "lisävakuuksista", totean vain että ne ovat tuhnujen haihattelua eivätkä todelliseen elämään kuuluvia. Pankkien intressissä ei edes olisi saattaa velallisia pulaan, vaan ainoastaan kerätä heiltä lainakuluja pitkällä aikavälillä ja samalla sitouttaa maksavaksi asiakkaaksi.
Se mikä oikeasti voi saattaa velallisen pulaan, on työttömyys, ja tästä voi olla huolissaan jos haluaa.
Laina-aikaa ei voi kuitenkaan loputtomiin venyttää, Rekonen varoittaa. Hän on laskenut, että jos on ottanut 150 000 euron kiinteän tasaerälainan kolmen prosentin korolla 25 vuodeksi, kahden vuoden päästä viiden prosentin korolla laina-aika on venynyt jo lähes 37 vuoteen.
Rekosen laskelmien mukaan tällainen lainarakenne kestää siihen saakka, että korko nousee 5,69 prosenttiin. Silloin alun perin sovittu maksuerä ei riitä enää edes korkojen maksuun. Rekonen korostaa, että kyse on teoreettisesta mallista, mutta se näyttää periaatteen.