Olen henkisesti aivan loppu siihen, että ihmisillä on tapana käyttää minua terapeuttinaan. Sairastan itse vaikeaa masennusta yms. enkä olen siinä kunnossa, että jaksaisin loputtomiin auttaa muita. Tällä hetkellä Anoppini on täällä ja kaataa niskaani parisuhdeongelmiaan, toinen ystäväni on soittanut tänään viisi kertaa, siskoni kolme. En vain pysty sanomaan, että nyt riittää, että en kestä. En halua loukata ketään. Pelkään myös hylätyksi tulemista. Olen itse ajanut itseni tähän tilaan. En jaksa puhua omista asioistani niin on helmpompaa alkaa kuuntelemaan toista.
Voi vittu, että vihaan itseäni, kun ei ole sen verran naista, että sanoisi suoraan. Tai sanoisin edes kierrellen pakko vain avautua jonnekkin.
Voi vittu, että vihaan itseäni, kun ei ole sen verran naista, että sanoisi suoraan. Tai sanoisin edes kierrellen pakko vain avautua jonnekkin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ymmärrän sinua varsin hyvin tässä. Olen itsekin ollut aina se kenen odotetaan toimivan terapeuttina, knene päälle kaadetaan kaikki moska. Monesti on ollut vielä niin, että muulloin ei pidetä yhteyttä eikä seura kiinnosta, mutta auta armias sitten kun sattuu jokin ongelma tilanne..
Olen itse luonteeltani sellainen että mielelläni autan ja kuuntelen muita, mutta liika on aina liikaa. Oma jaksamiseni on alkanut kärsiä varsinkin kun olen itse sairas (fyysisesti) ja elämäni on sen vuoksi niin monin verroin rankempaa kuin monilla muilla. Itse en ole saanut tukea oman sairauteni kanssa jaksamiseen, minun huoliani ei ole aikaa kuunnella, mutta minulta vaaditaan sitten sitä terapeuttina oloa. Sitä on sitten vaan "oppinut" pitämään omia huoliaan jonakin millä ei ole mitään väliä.
Olen myös kärsinyt tuosta hylätyksi tulemisen pelosta. Pelko ei ole ollut aina edes vain pelkoa, vaan niin on todellakin käynyt, että on hylätty kun en ole voinut ollakaan kuuntelemassa ja auttamassa silloin kun toinen sitä haluaa.
Mutta lopulta tein päätöksen siitä etten enää siedä tällaista tilannetta. Olen tukena sen verran mitä kykenen, en yhtään enempää, koksa oma hyvinvointini kärsii. Jotkut ihmiset katosivat päätökseni myötä, mutta ehkä se kertoo enemmän heistä. Ja olen löytänyt elämääni ihmisiä, joita tuen heidän huolissaan, mutta he tukevat myös minua.
Tilanteeseesi ei ole oikein muuta ratkaisua kuin se, että sanot ettet jaksa. Ihminen ei voi jaksaa kaikkea, ei vaikka haluaisi.