Olen ajatellut jos ostaisin uuden moottorisahan, päädyin merkkeihin: Sthil ja Dolmar. Haluaisin kuulla kokemuksia näistä sahoista, että onko kannattavia ostoksia kumpikaan? Mitenkä toimivat esim. talvella, kun joskus voi joutua talvella sahaamaan? Sahani 3 tärkeintä ominaisuutta on: Toimivuus/kestävyys, huoltovapaus ja tehokkuus. Kertokaa kokemuksia kummastakin saha merkistä?
Sthil vs Dolmar
Made in Germany
81538
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Älä haali mitään leikkikaluja nurkkiisi.Osta huskan 346 xp.Näet kuinka puru lentää ja ähkyä on metsätöhin.ASTI ota läpökahvoilla.
kova peli mutta aika kallis (n.1000€) ,jos kyseessä on pelkkä polttopuiden teko . ammattikäyttöön ok . stihl ,dolmar ja husse ovat kaikki hyviä merkkejä ,huoltoa vaativat kaikki sahat. kohtuu sahoja löytyy 350-600€ hintaluokassa .
Kysymys on vähän sama kuin kysyisit ostatko Opelin vai Fordin? Malleja ja kokoja ja niiden myötä laatuseikkoja riittää. Dolmarissa kannattaa huomata, että Makita on ihan sama saha eri värisenä. Myyjiä tulee näin enemmän vertailuun. Kaikilta sahatehtailta on nyt tulossa uusia malleja, kun EU:n päästömääräykset ovat kiristyneet. Sahojen ominaisuuksista voit katsoa myös Metsälehden keskustelupalstaa.
No saha tulisi varmasti puoliammattimaiseen käyttöön, kylältäni kyllä löytyy sthiilin ja dolmarin myynti/huoltopisteet että se ei olisi ongelma. Olisi vain mukava vielä saaha talviominaisuuksia tietoon, miten toimivat pakkasella ja lumessa. Isällä oli aikoinaan dolmar, mitä hän kehui että oli muuten hyvä saha, mutta tuli liian pieni otettua ja myös yksi tuttu kehuu dolmaria. Sitten meiltä löytyy sthiilin ruohotrimmeri joka on pelannut loistavasti ja on todella varma,ylimääräisiä käynnistyksiä ei tarvitse tehdä niin tämä kokemus myös rohkaisisi kokeilemaan sthiiliä ja tässäkin asiassa tunnen yhden sthiil miehen ja hän kehuu niitä. Haluan kuulla teidän kokemuksia näistä sahoista ja mikä malli olisi suositeltavissa?
sthilssä ollut pakkaslumen kanssa hankaluuksia, uusissa jokin kaasuttimen lämmitys systeemi, jonseri tai huksu, minun mielestä siinä vaihtoehdot, isoin ero käyntiäänessä, huksussa pehmeä ääni, jontikassa kiljuvan repivä ääni, kuulosuojaimet pakolliset. Itsellä 3:mas jontikka menossa, viimeiseen kertaalleen mäntä uusittu.
Muutaman vuoden kokemus tilhistä, maatilamallina kauppasivat silloin. Hillittömiä pinoja ei ole tehty eikä ole ollut tarkoituskaan. Siihen edelliseen hyysvarmaan verrattuna toimii loistavasti. Päivittäiset toimenpiteet helppo tehdä, ruuvimeisseliä ei tarvi välttämättä kantaa mukana. Isäntää paleltaa ennen sahaa, eikä lumikaan ollut vieras elementti. Olosuhteissa joissa on paljon pölyä, ilmansuodatin tukkeutuu suhteellisen nopeasti. Kuiviaisten ja tiiviiden kuusipusikoiden kimpussa varasuodatin on hyvä varuste. Liekkö muissa muovisahoissa sama ongelma, mutta ketjusieppo OLI muovinen ja hento. Parikertaa kun ketju tapas niin sitä ei ollut enää olemassa. Omassa käytössäni hinta ja laatu ovat miellyttäneet.
http://www.metsalehti.fi/fi-fi/forum/Thread.aspx?threadId=036b72de-bb1a-43b3-a249-505d3c6cf747
Tuossa on tarinoita Stihl:in uutuudesta 261. Husqvarnalta on luvassa vastaava uutuus 550 arvatenkin vuoden sisällä. Se tulee korvaamaan 346:n. Näistä lienee turha haaveilla, jos ei ole sijoittaa ainakin 700 euroa sahaan. Dolmarin uutuuksista ei ole näkynyt tietoja. Hinta ja laatu on kauppiaitten toimesta asetettu yleensä aika lailla samaan, lukuun ottamatta hatusta vedettyjen nimien "kertakäyttösahoja". Kannattaa katsoa, onko tärinäarvot ilmoitettu, Jos ei ole, niin ne eivät todennäköisesti ole parhaasta päästä. Ehkä millään länsimaisilla nykykoneilla tärinä ei ole enää ihan vaaraksi asti, mutta rypistelemättä käsissä pysyvä saha lisää mukavuutta selvästi. Omassa tallissa on tarjouksesta ostettu 2000-luvun 46-kuutionen McCulloch, sama kone kuin Partner 4600. Tehoa on mukavasti, puolipuristin ja metallirunko löytyy. Mutta se täristää enemmän kuin kolme vanhempaa sahaani. Siksi sillä ei huvita tuntikaupalla sahata. Puolipuristimesta silti tykkään, koska se säästää käynnistysmekanismia ja reuhtomisen välttäminen käynnistyksessä lisää turvallisuutta. 90-luvun Jonsered 2045 on hajottanut käynnistintä useampaan kertaan, kun kylmäkäynnistyksessä kone on perin tiukka vetää. Mutta 2045 pyörii sitten käynnistyttyään sileästi eivätkä näpit väsy ennen kroppaa. Tällaisista ominaisuuksista on vaikeaa saada ennen koneen ostoa etukäteen selkoa. Koneviesti-lehden vertailutestejä kannattaa lukea, jos löytää kirjastosta.
on puolipuristin.