Mieheni kuoli pari kuukautta sitten, nyt on tullut aika miettiä näitä perintöasioita. Mieheni oli lapseton, kaksi veljeä hänelle jäi. Ilmeisesti minä nyt siis perin mieheni, kun hänellä ei ollut testamenttia? Kun minä aikanaan kuolen niin ilmeisesti mieheni veljet saavat osuuden perinnöstäni, olenko ymmärtänyt oikein? Onko tuo osuus sen suuruinen kuin minä olen mieheltäni perinyt? Vai puolet kuolinhetken omaisuudestani? Jos jälkimmäinen vaihtoehto, niin onko minulla nyt mahdollisuus kieltäytyä mieheni omaisuudesta siten että mieheni veljet saisivat perintönsä nyt, eikä sitten aikanaan minun jälkeen? Tämä siksi että minulla on omaisuutta huomattavasti edesmennyttä miestäni enemmän, eli puolet omaisuudestani olisi aikanaa moninkertainen verrattuna mieheni nyt jättämään perintöön. Tahtoisin oman omaisuuteni jättää kokonaan omille lapsilleni, enkä antaa siitä osuutta mieheni veljille.
Kieltäytyminen aviomiehen perinöstä?
Leski 66v.
16782
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Hei,
Sinulla oli oikeat pohjatiedot. Eli jos nyt otat perinnön vastaan, niin sinun jälkeesi omaisuutenne jaetaan puoliksi sinun perillisillesi ja puoliksi miehesi veljille, jos teillä ei ole avioehtoa.
Jos et ota perintöä vastaan, niin miehen veljet perivät nyt miehesi. Ja sinun lapsesi perivät sinun omaisuutesi sinun jälkeesi. Jos teillä on kuitenkin yhteinen kotina käytetty asunto, sinulle jää siihen lesken hallintaoikeus samoin kuin asuinirtaimistoonkin, vaikka omistusoikeus menisi miehesi veljille.
Varmaan saat illan aikana parempiakin vastauksia, mutta uskoisin osituksen olevan eräs ratkaisu. Muistelen, että leski voi vaatia ositusta ja kieltäytyä tasingosta, niin puolison perilliset eivät saa myöhemmin ainakaan enempää.
>>Ositus estänee myöhemmän tasajaon
Vaikka KKO:n ennakkopäätöksessä omaksutun kannan mukaan ositusta ei voida toimittaa silloin, kun leski on perinyt lapsettoman puolisonsa, PK 3:5a:n mukainen pesänjako on mahdollinen. Pesänjaossa jaon ajankohdan mukainen puolittaminen on lähtökohta, mutta osakkaat voivat sopia muustakin jakosuhteesta. Jos siis miehen kaksi veljeä sopivat vaikkapa jakosuhteesta 1:4, jako voidaan näin tehdä. (Luultavasti lahjavero ei tulisi kysymykseen, kun leski jaossa vain pitäisi ennestään omistamansa omaisuuden.) Leskellä on PK 3:5:n nojalla toimitettavassa pesänjaossa oikeus vedota PK 3:1a:n mukaisiin etuuksiin. Ensiksi kuolleen omaisuus tulee tällöin jakamattomana lesken hallintaan siten kuin em säännöksessä säädetään.
Se, onko leskellä yhteisen asunnon ja asuntoirtaimiston elinaikainen hallintaoikeus myös silloin, kun hän on luopunut ensiksi kuolleen perinnöstä, kannattaa paremmin selvittää ennen luopumista (jos asialla on merkitystä). Aulis Aarnio em. teoksessa kun kirjoittaa mahdollisena pitämästään osituksesta mm: "Vaikka laki ei tunnekaan luopumispakkoa, lesken ja perillisten suhdetta selkeyttää se, että leski osituksen yhteydessä luopuu perintöoikeudestaan. Toissijaiset perilliset saavat silloin perittävälle kuuluvan omaisuuden * PK 3 luvun rajoituksista vapaana. * (Mt. painos 1999 s. 753)
KKO 1999:104
"Perintökaaren 3 luvun 5 a §:ssä tarkoitetun jaon yhteydessä ei voitu laillisesti toimittaa ositusta. Eloonjäänyt puoliso ei siten voinut jaon yhteydessä vedota avioliittolain 103 §:n 2 momentissa säädettyyn oikeuteen olla luovuttamatta omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille. (Ään.) Ks.KKO:1997:107"
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1999/19990104?search[type]=pika&search[pika]=KKO:1999:104
Olipahan taas oivallinen esimerkki oikeusasteiden eipäs-juupas-eipäs ja äänestykset päälle.
Elikkä sinä perit puolisosi nyt ja sinunkin kuollessa miehesi sukulaiset perivät hänen omaisuuden tai sen arvosta omaisuutta.
Sinun oma omaisuus pysyy sinun omana jonka sitten perivät sinun sukulaiset.
Tietenkin jos haluat auttaa sinun jälkeesi tulevaa perinnönjakoa niin pidä erillään miehesi omaisuus ja sinun oma omaisuus niin on helppo sitten jakaa omaisuudet.
Tietenkään mikään ei velvoita toimimaan näin.
Tllä palstalla on keskuteltu asiasta mutta ehkä joku pistää linkin mistä löytyy nuita keskusteluja.
Se menee juuri niin kuin ap. arveli ja laki-lissu vahvisti.
Jos ap. nyt perii puolisonsa, niin hänen kuoltuaan ap:n pesä lähtökohtaisesti PUOLITETAAN, vaikka ap. oli ollut puolisoaan selvästi varakkaampi.
Tällä palstalla on tosiaan asiasta keskusteltu, ja olen aiemminkin valistanut, miten jako lesken kuoltua tapahtuu. Ei vain ole näköjään mennyt kaikille perille.
Ap:n kannattaa todellakin luopua miehensä perinnöstä.
Miten minä tuon luopumisen käytännössä hoidan? Riittääkö että ilmoitan perunkirjoituksessa kirjallisesti että luovun perinnöstä? Tehdäänkö kuolinpesän ja minun välillä ositus? Tässä varmaan minun pitää myös ilmoittaa etten luovuta tasinkoa perillisille? No tämä tälläistä alustavaa tiedustelua, pankin lakimies varmaan kertoo kaikki yksityiskohdat kun viikon päästä menen viemään hänen paperit perunkirjoitusta varten.
Näillä vapailla keskustelusivuilla että ihmiset voivat heittää omia ajatuksia ja tietoja.
Tiedot ja ajatukset voivat olla vääriä tai oikeita.
Täällä voi joku voi antaa tahallaan väärää tietoa tai sitten muisti tekee tepposen ja sen takia tulee annettua väärää tietoa.
Olen ennenkin maininnut että kaikki (huon. kaikki ja kaikkien) kirjoitukset ja vastaukset pitää tarkistaa kuotettavasta lähteestä.
Näillä kekustelupalstoilla herätetään ainoastaan ajatuksia kuinka asiat voisivat mennä.
Mitä enemmän vastauksia ja vaikka osa olisi ihan hullujakin niin siitä saadaan laajempi mietintäpohja ja saadaan vähän perspektiiviä käsiteltävään asiaan.
Väärä vastauskaan ei ole turha, silloin tulee selvästi esille miten asia ei ole kun joku oikaisee asian.
Esim. väite lesken oikeudesta periä puolet vainajan varallisuudesta, sitä on puitu satoja kertoja ja edelleen se elää sitkeästi ihmisten mielissä. Ihan hyvä että säännöllisin välein joku tyrkyttää sitä totuutena että muut pääsevät oikeisemaan asian.
Lienee järkevintä luopua perinnöstä.
Silloin kuitenkin esim yhteinen asunto, jos teillä sellainen on, menee nyt veljien kanssa yhteisomistukseen, onko se sitten rassaavaa..riippuu ihmisistä.
YKSI VAIHTOEHTO tietenkin tälle on vielä se että otat nyt perinnön vastaan ja teet testamentin lapsillesi kaikesta omasta omaisuudestasi.
Näin kuoltuasi miehen veljet saavat vain mieheltä perityn osuuden,
joka tosiaan kuten joku ehdotti kannattaa pitää erillään esim eri tilillä.
Veljillä ei ole testamentista oikeutta vaatia lakiosia.
Otan tähän perintökaaren 3 luvun 1 §:n tuekseni:
"Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille."
Eli vainajan veljet saavat PUOLET lesken pesästä, jos leski ottaa perinnön vastaan. Ja leski ei saa testamentata tätä puoliomaisuutta.
Miksi ihmeessä tarjoat yhä edelleen tätä samaa roskaa, vaikka ketjussa on jo aiemmin selkeästi todettu, että väite on VÄÄRÄ???
Kun Perintökaaressa aivan selkeästi sanotaan, että toisenkin puolison kuoltua hänen pesänsä jaetaan TASAN. Siis TASAN hänen omien perillistensä ja hänen aiemmin kuolleen puolisonsa perillisten kesken. Hän ei voi tuota minkäänlaisella testamentilla muuttaa ("Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille").
Ainoa poikkeus on, jos pesä on merkittävästi vaurastunut ensimmäisen puolison kuoleman JÄLKEEN, lesken tekemien liiketoimien yms. ansiosta. Silloin voidaan tuota jakoa sovitella.
Aloittajan tapauksessa ei ole tästä kyse, koska hän on huomattavasti puolisoaan varakkaampi jo tällä hetkellä.
Siteerasin vain perintökaarta...eikö tässä tapauksessa tasan ja puolet ole sama asia. Esim. Jos lesken kuollessa pesässä on 100 euroa, saavat lesken omat rintaperilliset yhteensä 50 euroa ja vainajan veljet yhteensä 50 euroa. Leski ei voi testamentata vainajan veljien osuutta eli 50 euroa kenellekkään muulle. Lesken pesä jaetaan tasan eli puoliksi lesken ja vainajan suvuille. (siis mikäli leski ei ole luopunut perinnöstä ensiksi kuolleen jälkeen)
Laki-lissu on ymmärtänyt asian aivan oikein. Ylempänä Ole jo hiljaa vain kritisoi jotain tiedän minäkinin ja Noin menen, jotka ehkä ovat sama henkilö, kommentteja, joissa selvästi aiemmin kerrottu tieto ei näytä menevän perille millään.
Outoa, miten kirjoittajat eivät osaa käyttää selkeitä nimimerkkejä. Myöhemmät lukijat eivät tiedä kuka on kukin, kun nimimerkit ovat mitä sattuu. Aivan hölmöä, että jonkun nimi on Ole jo hiljaa.
Moitehan ei ollut lissulle. ketjua voi katsoa rakennepuuna, niin kytkyt näkyvät selkeämmin.
En ole missään vaiheessa kommentoinut mitenkään sinun vastaustasi, joka oli täysin oikein.
Viestini oli nimimerkille "jotain tiedän minäki".